Adamus 2018, 2019

[Anita <3 ..]

Esiintuleminen-sarja
SHOUD 5

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
5.1.2019
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.

Aah! Vedetäänpä syvään henkeä, ja tervetuloa vuosi 2019. Tervetuloa vuosi 2019. Miten moni teistä ajatteli – laitetaanpa lisää valoa, koska tässä on vähän aikaa kyse teistä – että pääsisitte näin pitkälle, vuoteen 2019? (Naurua, yleisössä nostetaan käsiä) Te ajattelitte, että pääsisitte. Miten moni ei ajatellut pääsevänsä vuoteen 2019 tai on tavallaan ihmetellyt: 2019? Kun ajattelitte vielä 20 vuotta sitten: "Se tuntuu olevan hyyyyvin kaukana". Miten moni ei ollut aivan varma, että pääsisitte vuoteen 2019 saakka? (Muutama käsi nousee) Sanon, että pitäisi olla enemmän käsiä ylhäällä. Kenties he ovat kaikki netissä.

Nimittäin se on mielenkiintoinen asia. On melkein sisäistä taistelua. Osa teissä ajattelee, että te ette pysyisi täällä pitkää aikaa tässä elämässä. (Linda heiluttaa kättään innokkaasti) Jotkut teistä ajattelevat … joo.

LINDA: Mutta Adamus, sanoit meille, että pysyisimme maisemissa! Sinä sanoit meille! Eikö meidän pitäisi uskoa sinua?

ADAMUS: Ei, vaan sanoin: "Jos haluatte pysyä maisemissa." (Vähän naureskelua) Jos haluatte pysyä maisemissa. Siitä syystä sanoin myös yhdessä kohtaa, että jos teitä olisi vain viisi, koska jokseenkin ainoastaan sen verran odotin jäävän maisemiin, mutta …

LINDA: Pyhh! (Naurua)

ADAMUS: Mutta teitte sen. 2019, iso vuosi. 2019 on suurempi kuin 2020. 2020 kuulostaa paremmalla – 20-20 – mutta 2019 on suurempi, sanoisin jopa parempi vuosi teille kuin 2020. 2020 on tavallaan tylsä juttu tämän vuoden jälkeen (vähän naureskelua).

LINDA: Voi ei.

ADAMUS: Tarvitsette sitä, kivaa rentoutumista.

LINDA: Voi ei. Tylsä juttu? (Lisää naureskelua)

ADAMUS: Kuitenkin ennen kuin teemme mitään muuta, vedetäänpä kunnolla syvään henkeä, miten olisi kvanttihenkeä, sallimiseen.

LINDA: Mm.

ADAMUS: Sallimiseen. Kenties pyhin lahja jonka voisitte antaa itsellenne, on vain sallia.

Tämä matka on luonnollinen. Se tapahtuu. Vetämällä syvään henkeä ja sallimalla, sallitte itsenne. Sallitte jumalan, mestarin, sallitte koko "sinun" olla täällä. Ei levitettynä osina jonnekin. Ei jumaluus jossain tuolla jumalan-hylkäämässä taivaassa. Mutta kun vedätte syvään henkeä ja sallitte, annatte sen kaiken olla täällä. Mikään tästä ei ole todellinen mysteeri, paitsi silloin kun ihminen sekaantuu asiaan ja alkaa peukaloida hyvin luonnollista prosessia nimeltään Oivaltaminen. Ennemmin tai myöhemmin se tapahtuu kaikille, jotka tulevat Maan kautta.

Olette luultavasti oppineet, huomanneet, tähän mennessä, että kun sekaannutte siihen, kun yritätte selvittää sen, kun yritätte tehdä töitä Oivaltamiseenne, se on todellista kamppailua. Asiat hajoavat. Kun pelkästään sallitte – tarkoitan, että sallitte Itsenne, sallitte oman matkanne, sallitte omat kokemuksenne, sallitte mestarin – niin näyttää olevan paljon synkronismia. Kaikki tavallaan loksahtaa paikoilleen ja vain tapahtuu. Ja sitten tietysti ihminen sekoaa: "Voi, minun täytyy kontrolloida! Minun täytyy johtaa. Minun täytyy sanella, mitä tehdään." Aloitetaan tämä vuosi suurella, mahtavalla, valtavalla sallimisella.

LINDA: Mm.

ADAMUS: Antakaa itsenne nauttia tästä vuodesta.



Tämä uusi vuosi

Tämä vuosi – kutsun sitä "uusien ystävien vuodeksi". Uusien ystävien vuosi (pari kikatusta). Joo. Ja jotkut teistä nauravat, koska teillä ei ole yhtään ystävää, ettekä osaa kuvitella sitä (naurua). Ja sekin on luonnollista, että menettäisitte paljon ystäviä matkan varrella, koska he eivät oikein ymmärrä. Heille oli tavallaan vaikea puhua siitä, mitä käytte läpi – (joku sanoo "sekopää") sekopää – joskus myös muille shaumbroille, joten tulette siihen, ettei piirissänne ole paljon ystäviä. Mutta tämä vuosi 2019 on uusien ystävien vuosi.

Näen joidenkin teidän ajattelevan: "En oikeastaan halua uusia ystäviä." (Jotkut shaumbrat huutavat "ei!") "Mitä? Ei! Se on jo nähty. Liikaa työtä." Nämä ystävät ovat erilaisia. Nämä ystävät ovat hyvin erilaisia, ja pääsemme siihen tämän päivän shoudissa. Mutta nyt, miten olisi tuo kunnon syvä sallimishengitys.

(Tauko)

Olin Ylösnousseiden mestareiden klubissa uudenvuodenaattona. Olin päättänyt hengata siellä. Oli ollut pitkä vuosi. Olin tavallaan väsynyt, minun täytyi rentoutua vähän, ja yksi muista ylösnousseista mestareista tuli luokseni, Mezrah, erittäin viehättävä nainen. Ai niin, voiko niin sanoa nykyään? Nainen?

LINDA: Ei! Ei voi.

ADAMUS: Henkilö. Henkilö, aiempi henkilö tuli luokseni, Mezrah. Nimittäin kun pääsee Ylösnousseiden mestareiden klubiin, voi laittaa ylleen, mitä haluaa. Voi olla mies, nainen, kumpikin yhtä aikaa. Miksi ei? Voi tehdä, mitä haluaa, mutta on edelleen tavallaan se taipumus – minkä huomaatte päästessänne sinne – että ylösnousseet mestarit usein tavallaan vaatettavat itsensä viimeisimmän elämänsä mukaan maan päällä. He usein kulkevat edelleen tuossa identiteetissä ja projisoivat sitä toisille. Luulen näin olevan, koska he pitävät sitä erityislaatuisimpana elämänään. Nekään jotka olivat kuuluisia, eivät ehkä ota itselleen tuota kuuluisan ihmisen persoonaa. He ottavat itselleen viimeisimmän elämänsä persoonan.

Siis on tuo … Rakastan sitä Oivaltamisessa, Ylösnousseiden mestareiden klubissa ja mestarina olemisessa, että voi pelata mitä tahansa haluamaansa peliä, esittää mitä tahansa haluamaansa tarinaa. Voi näytellä sen. Voi näytellä hyvin ihmistä Ylösnousseiden mestareiden klubissa. Juomme paljon skottilaista ja bourbonia ja hienoa viiniä ja syömme paljon ruokaa. Voi edelleen tehdä näitä asioita, mutta oivaltaa, että se kaikki on kaunis tarina, kaunis illuusio. Ei jää sen vangiksi. Ei tule riippuvaiseksi siitä.

Ennen kuin menen yhtään pidemmälle tarinassa Mezrah'sta, olen sanonut sen aiemmin ja sanon sen taas: tällä maapallolla ei ole ehdottomasti mitään – kemikaaleja tai kivennäisaineita tai mitään muuta – mikä aiheuttaa riippuvuutta. Ei mitään fyysisesti addiktoivaa. Mentaalisesti addiktoivaa? Voi kyllä. Ja voitte uskoa olevanne riippuvainen jostain fyysisestä aineesta, mutta se on oikeasti mentaalista riippuvuutta. Siis tämän ymmärryksen myötä on suhteellisen helppoa päästä yli riippuvuuksista – mitä oikein tuijotat (Lindalle)? Luulen, että Eesan Linda puhuu jälkeenpäin Cauldrelle hänen mentaalisesta riippuvuudestaan savukkeisiin.

Siis ette voi oikeasti tulla riippuvaiseksi mistään, ja sanon tämän, koska haluaisin teidän alkavan vapautua pelostanne, että palaatte takaisin juomaan liikaa tai polttamaan pilveä liikaa – no, teette sen joka tapauksessa – tai mitä se sattuukin olemaan. Riippuvuudet ovat shaumbroilla oikeasti menneisyyden asia, koska uuden energiasuhteenne ja ymmärryksenne myötä siitä, mitä riippuvuus oikeasti on, siitä tulee menneisyyden asia. Olette nyt vapaa nauttimaan elämästä huolestumatta riippuvaiseksi tulemisesta. Eikö se ole kivaa? Joo, joo. Joo, joo (vähän taputuksia). Ja sitten alatte oikeasti tajuta heitä, jotka ovat riippuvaisia, sitä helvettiä johon he laittavat itsensä ja sitä syyttelyä ja toivottomuutta toisinaan, ja se on oikeasti vain mentaalinen asia. Se on eräänlaista hypnoosia.

Mutta tarinaani jatkaakseni, puhuin Mezrah'n kanssa, ja hän sanoi … Minua pilkataan joskus, koska taidan olla vähän mahtipontinen aina silloin tällöin (vähän naureskelua).

LINDA: Eeeei!

ADAMUS: Ei, ei. Ei, ei, ei. Ja olen silloin tällöin vähän – voi, kuulen kaikenlaisia sanoja tulevan (naurua) – ylimielinen voisi olla hyvä sana, mutta ennen kaikkea olen vain todella ylpeä, todella ylpeä kaikesta, mitä te teette. Ja tiedän, että se on vaikeaa, se on vaikeaa, ja te tiedätte, miten siitä tehdään todella vaikeaa (vähän naureskelua), mutta olen hyvin, hyvin ylpeä siitä, miten pitkälle olemme tulleet. Ja hän sanoi: "Adamus, mitä shaumbroille kuuluu nykyään? Mitä teette 2019? Mikä on iso juttu?" Ja ajattelin sitä hetken ja sanoin: "Mezrah, on oikeasti uusien ystävien aika" – uusien ystävien, ja sitä teemme tänä vuonna, ja sillä tavalla aloitamme asiat tänään.

LINDA: Ihmisten, ihmisystävien aika?

ADAMUS: En aio määritellä sitä aivan vielä. Jätän sen mysteeriksi, roikkumaan ilmaan.

LINDA: Hmm.

ADAMUS: Siis, ja on aina … Rakastan pitää myös teatteritunteja. Saatte olla mestari, ruumiillistunut mestari, tällä planeetalla. Teillä on asiat kunnossa, eikä mikään oikeasti hätkähdytä teitä, vaivaa teitä, pakahduta teitä, ellette halua sitä pelkästään sen hauskuuden vuoksi. Mutta mestarina opitte myös teatraalisuutta. Teatraalisuutta.

Tiedän, että minulla oli entinen inkarnaatio yhtenä maailman suurimmista näytelmäkirjailijoista (vähän naureskelua), maailman koskaan näkemistä. Mutta opin paljon tuossa elämässä – tuo Shakespeare on tavallaan halveksittava hahmo. Näyttelemään. Esittämään (puhuen dramaattisesti). Menemään harmaasta värikkääseen. Saamaan ajoituksentajua. Ajoituksen. Tiedättekö, mitä ajoitus on? (Lisää naureskelua) Kyse ei ole siitä, että kaikki toimitetaan vain samalla tavalla koko ajan (puhuen monotonisella äänellä), ja … on ajoituksentajua (puhuen dramaattisesti).

Olkaa ilmeikäs, ja kun työskentelette oppilaidenne kanssa, mitä monet teistä alkavat tehdä – tarkoitan, että ei välttämättä minkään tittelin kera, että olisi jokin henkinen valaistumisvastaanotto, mutta työskentelette toisten kanssa. Missä se kirja on?

LINDA: Se putosi lattialle.

Lue loppuun :: http://www.luxonia.com/viestit/11-geoff ... ja-shoud-5

[Anita <3 ..]

Esiintuleminen-sarja
SHOUD 6

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (http://www.crimsoncircle.com)
2.2.2019
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Minä olen mitä olen, St. Germainin Adamus.

Aah! Vedän kunnolla syvään henkeä sen lisäksi, mihin Linda ohjasi kaikkia meitä. Vedän kunnolla syvään tätä kaunista ilmaa (Adamus hengittää sisään) täällä Villa Ahmyossa Havaijin isolla saarella (Adamus hengittää syvään sisään). Ja kun tulen sisään työpajoja varten tai shoudeihin, kun matkustamme ympäri maailmaa yhdessä, rakastan hengittää ilmaa ja todella tuntea energian olemusta. Paikan koko energia on ilmassa riippumatta siitä, missä se on. Se on myös maassa, mutta sen voi todella aistia tuomalla sen sisään hengityksen kautta.

Hengitän tietysti Cauldren kautta, mutta kuitenkin voin tuntea sen, mitä hän tuntee, vaikkei hän olisi tietoinen kaikista noista tunteista. Voin tuntea hedelmien tuoksun ilmassa, hedelmien joita kasvaa puissa kaikkialla täällä. Voin haistaa kahvintuoksun, ei ainoastaan Cauldren – no, itse asiassa minun – kahvista, vaan kaikesta kahvista mitä täällä kasvatetaan. Voin haistaa meren.

Voin haistaa Pelen hengen. Aah! Pele, sen henki on hyvin hallitseva näillä saarilla, mutta erityisesti tällä saarella, jolla on iso tulivuori. Se on todellinen, koska on niitä, jotka uskovat siihen. Ja tavallaan on kyse siitä, saako jokin olento uskomaan vai ei. Jos on niitä, jotka uskovat tiettyyn olentoon, siitä tulee, no, eräänlainen totuus. Siis on riittävästi niitä, jotka uskoivat Peleen, ja siitä tuli totta.

Se on kuin shaumbra. Shaumbra on olento. Se ei ole vain ryhmä teitä ympäri maailmaa, vaan shaumbra on olento. Se ei ole sieluolento, mutta kuitenkin se on tavallaan ryhmätietoisuus, ja se tulee olemaan. Siis toisissa ulottuvuuksissa ja tällä planeetalla on oikeasti jotain, mitä kutsutaan shaumbraksi.

Siis rakastan haistaa myös Pelen kaltaiset olennot, joita on tällä planeetalla, ja kaiken uskomattoman historian, jota täällä on. Voi, haistan myös turistit. He eivät tuoksu aivan yhtä kivalta, kuin jotkut luonnon asiat täällä, mutta he tuovat mukanaan erilaista energiaa, kun heitä tulee käymään joltain mantereelta.

Siis tulen tänne Villa Ahmyoon. Haistan ahmyon ilmassa, ja se on erityisen vahvaa ja kaunista, koska se kasvaa täällä, täällä Villa Ahmyossa, tällä kauniilla maaperällä. Riittävästi shaumbroja on ollut täällä aloittaakseen tuon energian ja saadakseen sen kehittymään ja laajentumaan. Ja vaikkette koskaan tulisi tänne henkilökohtaisesti, voitte silti yhdistyä tähän kauniiseen ahmyoon.



Ahmyo-elämä

Ahmyo on hyvää elämää, mestarin elämää. Ja puhumme hyvin monista asioista tällä hetkellä keahak-sessioissa, shoudeissa ja työpajoissa, hyvin monista eri asioista, mutta voitaisiin sanoa, että tavallaan kaikki se johtaa ahmyo-elämään. Puhumme uudesta suhteesta energiaan. Puhumme siitä, miten energia toimii teidän hyväksenne. Puhumme tietoisuus- ja energiafysiikasta. Puhumme hyvin monista eri asioista, mutta perimmiltään se kaikki liittyy ahmyoon.

Ahmyo on sana, joka merkitsee, että energia tulee teille. Se on ystävänne. Se palvelee teitä. Se on hyvää elämää. Teidän ei enää tarvitse kamppailla tai kärsiä energian vuoksi. Se ei ole enää sellaista, mikä taistelee teitä vastaan, mikä yrittää joko muokata ja transformoida teitä tai vastustaa teitä. Ahmyo on tämä kaunis tietoisuus, johon olemme menossa.

Oli erityisen tärkeää esitellä ahmyo useita vuosia sitten. Koska tietäen, että halusitte jäädä tälle planeetalle – ja yllättävän moni on jäänyt – tietäen, että päätitte jäädä fyysiseen kehoon – mikä on itsessään melkoinen askare, se ei ole oikeasti luonnollista – ja tietäen, että viettäisitte monta, monta, monta vuotta vielä tällä planeetalla standardeina, mutta myös nauttien elämästä ja tuoden sen lopulta mukananne toisiin ulottuvuuksiin, nauttien elämästä tällä planeetalla, oli hyvin tärkeää tuoda sisään koko tämä ahmyo-käsite. Energia joka tulee teille, energia jota voitte hengittää sisään ja jonka voitte aistia, energia joka on ystävä, energia joka palvelee teitä. Ahmyo-elämä.

Täällä Villa Ahmyossa on täydellinen esimerkki siitä. On vapaasti virtaavaa energiaa. Täällä on rentoutunutta energiaa. On energiaa, joka on palveluksessa. Niinpä myös ne jotka tulevat tänne muutaman päivän päästä työpajoihin ja kokoontumisiin, tuntevat olevansa hyvin hoivattuja ja tuettuja. Ja se johtuu tuosta ahmyosta, joka on juurtuneena tänne ja josta on tulossa myös osa teidän elämäänne.

Siis hengittäkää sisään ahmyoa. Ahmyoa. Riippumatta siitä, tuletteko koskaan tänne Villa Ahmyoon vai ette, riippumatta siitä, missä olette, hengittäkää sisään ahmyoa. Se on energiaa, joka palvelee teitä. Se on hyvä elämä. Se on elämä, jossa ette enää stressaa kaikista muista asioista.

Nimittäin olemme tulleet hyvin pitkälle vuosien saatossa, todella siirtyneet yli monista haavoista ja integroineet monia aspekteja suhteellisen lyhyessä ajassa. Tiedän, että jotkut teistä eivät pidä sitä kovin lyhyenä aikana, mutta se oli suhteellisen lyhyt aika. Kymmenen vuotta irtipäästämistä tällä planeetalla olemisen traumoista, irtipäästämistä koko karmakäsitteestä, koska ette halua tuota karmaa. Ette halua jatkaa noita kiertoja ja kuvioita ja kärsimistä ja vapahduksen yrittämistä. Kymmenen vuotta pääsemiseen yli tuhansien elämien haavoista. Kun sitä katsoo tilastollisesti, se ei ole pitkä aika. Kymmenen vuotta vapautuiseen tuhannen elämän haavoista, ja olemme nyt astumassa ahmyo-elämään.

Vedetäänpä syvään henkeä tässä kohtaa. Vedetään kunnolla syvään tuota kauneutta ja sitä, mitä luotte omaan elämäänne.

Tiedän, että on edelleen jäämää. On edelleen joitain ongelmia, joita yritätte vielä käsitellä, mutta lopulta vain päästätte irti. Tiedän, että joillakin teistä on edelleen tuo yltäkylläisyyden puuteongelma, mutta nämä asiat ovat menossa ohi. Jos olette päässeet näin pitkälle, jos pidätte itseänne edelleen shaumbrana, nämä asiat ovat menossa ohi. Niistä tulee vähäisiä, ja melko pian niitä ei enää edes ole elämässänne.

Olemme puhuneet viime aikoina paljon kamppailusta ja taistelusta irtipäästämisestä. Ette koskaan ratkaise ongelmianne, tarkoitan ihmisen tunneongelmia. Mieli ei halua sitä, koska mieli ruokkii itseään ja elää ongelmien työstämisellä. Niinpä ette koskaan ratkaise niitä, mutta voitte päästää niistä irti. Ette koskaan paranna aspektejanne, mutta voitte sallia niiden integroitua takaisin kotiin, teihin.

Ja kyllä, on edelleen jäämäasioita, mutta luulen, että jos todella tunnette sitä, voitte tuntea, että näistä asioista tulee vähäisempiä ja vähäisempiä ja vähäisempiä joka päivä. Elämästä tulee vähemmän kamppailua. Joillakin teistä saattaa olla vähän tylsää tällä hetkellä, mutta se on vain vaihe, jonka läpi kuljette pois elämän kamppailuista ja lopulta ahmyo-elämään.

Vedetään syvään henkeä ja tuntekaa, tarkoitan, että todella aistikaa teidän ahmyo-elämäänne. Teidän. Se merkitsee monia eri asioita, siitä on monia eri totuuksia monille eri ihmisille, mutta tuntekaa teidän ahmyo-elämäänne.

Tavallaan olemista rauhassa kehonne ja mielenne kanssa. Ei enää taisteluja, eli ei ole tuota sisäistä kamppailua, joka on käynnissä koko ajan. Siitä tulee menneisyyden asia. Siitä tulee itse asiassa viisautta.

Siitä tulee viisautta, joten vedetään syvään henkeä kaikkeen viisauteen, jota on kiteytetty kaikista kamppailuistanne, kaikista haasteistanne. Kunnolla syvään henkeä.

(Tauko)

Aah! Voin tuntea energioiden muuttuvan, kun istumme tässä.


Ystävät ja kommunikointi

Viime shoudissa puhuimme, no, vuodesta 2019, mutta puhuimme erityisesti uusista ystävistänne. En koskaan unohda sitä, että kun mainitsin ensimmäisen kerran elämäänne tulevan uusia ystäviä tänä vuonna, yleisöstä kuului voihkimista ja vaikerrusta. Kenties jotkut muistot ystävistä eivät ole kovin hyviä tai ystävät söivät paljon energiaa. Mutta nämä uudet ystävät joita tulee, ovat erityyppisiä ystäviä.

Uudet ystävät joita tulee – muistatteko, että puhuimme mestarista. Mestari ystävänä, ei jonain korkealentoisena käsitteenä, ei jonain jumaluutena jossain muualla, vaan te ja mestari kuljette kirjaimellisesti yhdessä, tietoisena toisistanne. Tarkoitan, että joko tiedostatte mestarin äänen tai mestarin olemuksen, mutta olette tietoinen siitä.

Sitten puhuimme wegosta. Muistatteko, kun meillä oli todella vaikeaa Eesan Lindan ja Peterin yrittäessä kirjoittaa taululle, mutta eräs John Kuderka puuttui asiaan teknisesti. Mutta saimme sen lopulta – wego. Se on kuin ego, mutta "me". Se on "me" – se on mestari, se on minä-olen, se on uusi identiteetti. Ei ole vain yksinäinen ihmisidentiteetti, joka kamppailee päästääkseen elämästä läpi, vaan wego. "Me menemme. Menemme myös luomuksiimme löytämään lisää, ja sitten taas uusiin luomuksiin." Wego, tavallaan uusi ego.

Viime sessioni jälkeen poikkesin kirjaimellisesti Sigmund Freudin luona, koska olin vähän ankara hänen suhteensa viime shoudissa ja sanoin, että hän oli todellisuudessa rikollistanut egon. Ja hän oli samaa mieltä, että itse asiassa hän oli tehnyt sen. Puhuin hänelle wego-käsitteestä. Hänelle oli vähän vaikeaa sen kanssa – hän on edelleen vähän jumissa psykoanalyyttisissä tavoissaan – mutta sitten hän todella tunnusteli sitä ja siinä alkoi olla järkeä hänestä.

Hän ei käytä samaa terminologiaa kuin me – mestari, minä-olen – mutta hänellä on alitajunta ja supertietoisuus. Ja hän alkoi tuntea sitä ja oivaltaa, että sen sijasta, että ihminen on yksin matkallaan, kokemuksissaan, kyse oli oikeasti "meistä" – minä-olen, mestari ja ihminen. Ja ennen kuin lähdin, hän oli samaa mieltä, että tämä wego on uusi identiteetti, uusi ego. Niinpä sanoin hänelle, että pistäydyn aina silloin tällöin hakemassa hänen palautettaan, hänen mielipiteitään siitä.

Puhuimme wegosta, uudesta identiteetistä, ja sanoimme, että kolmas ystävänne on energia. Se on hyvin tärkeä asia tällä hetkellä – energia. Tarkoitan, että energiaa on kaikkialla. Energia antaa määritelmän kaikelle tälle – Maa, todellisuus, kaikki muu. Sanoin, että energiasta tulee ystävänne, ja tiedän, että monet teistä ovat ihmetelleet, miten se tapahtuu: "No, miten teemme sen? Miten siirryn energiasta, joka on ollut tavallaan vain käsite, tai energiasta joka jopa on vastustanut, kauniiseen suhteeseen energian kanssa?"

Sitten myöhemmin shoudissa toimme sisään hänet, joka tunnetaan John Kuderkana, ja teille muistutettiin, että hän työsti tavallaan erityislinkkiä, jotain mikä yhdistäisi tai avaisi kommunikointipolun ihmisen ja mestarin välille erityisesti, mutta perimmiltään myös "minä olen" -olemukseen. Ja Johnille ole melkoinen ilonaihe olla siellä, ja tietysti hän vähän peukaloi teknisiä laitteita studiossa näyttääkseen, että hän oli oikeasti paikalla.

Siitä lähtien John on pyytänyt, että puhumme hänestä uudella nimellä, FM. F, M. Ja ensin luulin, että se selitettäisiin, mutta se oli Johnin mukaan vain kaksi kirjainta – F, M. En ole aivan varma, mitä se merkitse. Kuvittelen, että voitte kaikki spekuloida tai arvailla sosiaalisessa mediassanne, mutta se on FM, ja kenties se on kuin FM-radio, AM-radion vastakohtana, tai frekvenssimodulaatio tai no, John sanoo, että on teidän tehtävänne yrittää selvittää, mitä hänen uusi lempinimensä, FM, merkitsee (Adamus naureskelee).

Siis John tuli sisään ja puhui siitä, miten hän työsti tätä uutta linkkiä. Teimme kauniin merabhin ja tunsimme tätä uutta kommunikointiyhteyttä mestarin, ihmisen ja "minä olen" -olemuksen välillä.

Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa.

Se oli kaunis merabh. Ja alatte oivaltaa, että mestari ei välttämättä puhu sanoilla. Minä-olen ei välttämättä laita yhtäkkiä pensasta palamaan edessänne tai mitään sellaista. Mutta oivallatte, että yhtäkkiä on vain läsnäolo. Se oli polku, joka avattiin teidän ja, no, koko wegon välillä. Uusi kommunikointipolku.

Ja muistaen kaiken tämän ytimessä, että energia on vain kommunikointia. Energia on vain "minä olen" -olemuksen laulua. Vain kommunikointia. Siis kun tunnustelette, mitä teemme tällä hetkellä tässä kommunikointipolussa mestarin, ihmisen ja "minä olen" -olemuksen välillä, ja oivallatte, että energia on vain kommunikointia, se kaikki liittyy yhteen. Se kaikki on hyvin kaunista.

Tunnetaanpa sitä hetki, viime kuun merabhia, FM:n läsnäoloa, hänen joka aiemmin tunnettiin John Kuderkana.

(Tauko)

Vetäkää kunnolla syvään henkeä ja tuntekaa tuon kommunikoinnin avautumista. Ja uskon todella, että se merkitsee myös energioiden avautumista ihmisen, mestarin ja "minä olen" -olemuksen välillä.

Nimittäin on ollut paljon kaikenlaisia esteitä ihmisen ja Itsen muiden osien välillä, myös ihmisen ja luonnon välillä, mutta ihmisen ja koko tietoisuuskehon välillä, ja nyt avaamme nuo polut. Ja taas kerran, älkää odottako kuulevanne sanoja tai saavanne merkkejä tai mitään sellaista. Kyse on hyvin hienovaraisesta tunteesta, hyvin lempeästä tunteesta. Se on kuin resonanssia. En halua sanoa "värähtelyä", mutta se on, no, tavallaan hyrinää. Ja tunnette pääsevänne lähemmäs ja lähemmäs ja lähemmäs tätä.

(Tauko)

Tässä uudessa kommunikointikanavassa, tässä uudessa polussa, jonka teimme merabhissa viime kuussa, on tärkeä ainesosa. Jotkut meistä kysyivät jälkeenpäin: "Miksi tätä ei ole tuotu esiin aiemmin?" tai "Mikä tämä linkki tarkkaan ottaen on?" Ja kerroin teille viime kuun shoudissa, ettei se ole välttämättä uusi. Kyse ei ole siitä, että FM suunnitteli tai loi mitään uutta laboratoriossa, vaan aistimisen ja tuntemisen avulla hän pystyi tavallaan löytämään uudelleen tämän polun.

Siinä on jotain tärkeää, ja tuo sen tärkeys on aihe, jota kutsumme totuudeksi. Totuudeksi. Aa! Totuus on konstikas juttu. Totuus voi olla hyvin harhaanjohtavaa. Totuus voi juoksuttaa teitä moniin kaninkoloihin ja umpikujiin. Totuudesta tulee hyvin, hyvin filosofista eikä se ole välttämättä merkityksellistä. Mutta tässä linkissä jonka Kuderka, FM, auttoi tuomaan tänne, on periaatteessa kyse totuudesta. Totuudesta.


Totuus

Nimittäin ihmiset ovat etsineet totuutta pitkän, pitkän aikaa. Eivät aina, eivät aina. Kun mennään taaksepäin Lemurian aikaan tai Atlantiksen alkuaikaan, totuudelle ei ollut todellisuudessa sanaa. Sitä ei ollut tietoisuudessa. Ei ollut keskustelua totuudesta. Voitaisiin sanoa, että Lemurian aikaan teillä oli niin kiire löytää – löytää, miten energia yhdistyy tällä planeetalla ja toimii tässä ulottuvuudessa, teillä oli kiire löytää Maan eri valtakunnat, keijut, metsä, eläimet, vesi – teillä oli niin kiirettä inkarnaatioissanne ja tarinoissanne, ettei tämä totuusjuttu koskaan oikeasti … No, siitä ei ollut mitään tietoisuutta. Sitä ei ollut sanastossa. Siitä ei puhuttu.

Ja se tapahtui vasta Atlantiksen myöhempänä aikana, erityisesti silloin kun ihmiset yrittivät löytää Lähteen. Heillä ei ollut sanaa Jumalalle. Heillä ei ollut mitään tietoisuutta Jumalasta, mutta he yrittivät löytää Lähteen. Mistä kaikki virtasi? Heillä ei itse asiassa ollut sanaa energialle, mutta mistä energia tuli? Niinpä heidän etsiessään Lähdettä, he alkoivat keksiä tämän sanan, jonka nyt tunnemme totuutena. "Mikä totuus on? Mikä on elämän kaikkien asioiden oikea merkitys ja totuus?"

Tämä koko totuuskäsite meni sitten tavallaan pois pitkäksi, pitkäksi aikaa. Pian Atlantiksen romahtamisen jälkeen, kun olentoja eli maan alla ja lopulta ilmestyi esiin kaikkialla maailmassa, ei ollut taaskaan oikeastaan mitään tietoisuutta totuudesta, oli tavallaan totuuden pimeä (keski)aika. Ja vasta Muinais-Egyptin varhaisaikana tämä totuuskäsite taas kerran tuli esiin. Totuus oli kadoksissa pitkän, pitkän aikaa, tai totuuden etsintä oli kadoksissa.

Sitten Antiikin Kreikan aikana – aah! – totuudesta tuli muotia. Antiikin Kreikka oli hyvin filosofista aikaa, ja tuolloin tapahtui tietoisuuden suurta laajentumista. Niinpä totuus-sanaa käytettiin taas kerran. Se tuotiin tietoisuuteen taas kerran. Mutta siitä tuli melko filosofista. Totuudesta väiteltiin paljon. Oli paljon väitteitä ja tappeluja siitä, mikä totuus oli, ja hassu asia on, että kaikesta totuuskeskustelusta ja lopulta kaikista totuuskirjoista huolimatta, kukaan ei oikeasti löytänyt totuutta. He eivät ole löytäneet totuutta.

Yksi hyvin mielenkiintoinen asia koko totuuskäsitteessä on, että mitä tietoisempi ihminen on, sitä enemmän hän haluaa totuutta. Mitä tietoisempi yhteiskunta on, sitä enemmän se haluaa totuutta. He alkavat etsiä totuutta, yrittäen löytää vastauksia, merkitystä ja totuutta asioista. Ja mielenkiintoista on, että sitten kun saadaan tämä totuuskäsite ja se menee mieleen, siitä tulee mentaalinen käsite, joka sen ei koskaan ollut tarkoitus olla. Sitten kun se menee mieleen, mielellä on kyky pelata sillä. Mielellä on kyky väitellä. Sillä on kyky juosta monia kaninkoloja pitkin ja tietää, ettei se koskaan keksi vastausta, mutta se yrittää silti.

Siis totuus on suurta mielen peliä, suurta peliä mielelle, kenties perimmäistä peliä mielelle. Mutta aivan kuten mieli luo keinotekoisia tunteita – sillä ei oikeasti ole mitään aitoja tunteita – sen totuuden etsintä ei ole todellista. Se on mentaalinen yritys. Mutta mieli itse asiassa tietää, ettei se löydä totuutta. Todellisuudessa se ei oikeasti halua löytää totuutta, joten siitä tulee mielen suurta filosofista peliä siitä huolimatta, että totuus on enemmän tietoisten leikkikenttä kuin tiedostamattomien.

Jos tunnette sitä, katsotte sitä hetken, jos tunnette ihmisiä, jotka – eikä tätä ole tarkoitettu väheksyvästi – ovat suhteellisen tiedostamattomia, ovat tietoisia vain päivän läpi pääsemisestä hädin tuskin, jos tunnette heitä hetken, heillä ei ole oikeasti käsitystä totuudesta, paitsi kenties se yksinkertainen käsitys, että on totuus ja on valheita. Mutta puhun syvemmän tason totuudesta, merkityksestä, tarkoituksesta.

Siis totuudesta tulee suurta mielen peliä, ja se voi itse asiassa olla suuri häiriötekijä matkalla Oivaltamiseenne. Se on yksi syy, miksi en ole puhunut totuudesta tai rakkaudesta, josta meillä on erillinen keskustelu. Mutta en ole puhunut paljon totuudesta ennen tätä uutta kommunikointilinkkiä mestarin, ihmisen ja "minä olen" -olemuksen välillä.

Tuntekaa sitä hetki, totuutta.

(Tauko)

Totuus. Sitä perimmiltään tämä uusi kommunikointilinkki mestarin, ihmisen ja "minä olen" -olemuksen välillä on. Totuus, jotain mitä ihmiset ovat etsineet pitkän, pitkän aikaa, mutta eivät koskaan todella löytäneet.

Nimittäin minulle totuus on kaksi asiaa. On ulkoisia totuuksia, eikä ole vain yhtä totuutta. Kaikki on totuus. Se on totuus, että takanani on meri, takanani on puita. Totuus voi olla hyvin ulkoinen, ja periaatteessa totuus on se, mitä havaitaan – mitä havaitaan – ja se voi olla kirjaimellista, fyysistä, palmujen ja meren havaitsemista. Totuus voi olla se, mitä havaitaan tai mitä uskotaan.

Totuus on oikeasti tavallaan tietoisuustaso. On totuus, että olette joko maskuliininen tai feminiininen, ja totuus, että olette tietyn ikäinen tai painoinen. Totuus, että tarvitsette tietyn määrän unta yöllä, ja totuus että ajatte autoa, totuus että on ruokakauppoja. Nämä kaikki ovat totuuksia, mutteivät varsinainen totuus, ja ne ovat kaikki ulkoisia. Ja kun ihmiset etsivät totuutta, useimmiten he menevät ulkopuolelle. Useimmiten he menevät "tuonne ulos" etsimään totuutta. Ja kun totuutta ei löydy tältä planeetalta, niin he menevät toisiin ulottuvuuksiin. He menevät tähtiin, universumiin ja sen yli etsimään totuutta. Ja on totuuksia, mutta ei sitä totuutta, jota tietoinen olento oikeasti etsii.

Sitten toisissa ulottuvuuksissa on totuus. Kun päästään tämän universumin ja tähtien yli, eikä ole löydetty totuutta, niin he alkavat etsiä totuutta tosista ulottuvuuksista. He etsivät totuuksia Jumalasta, jota he eivät oikeasti koskaan tunne, enkeliolentojen kautta jotka ovat ehkä vierailleet heidän luonaan, mutta luultavasti eivät. He etsivät totuutta kaikenlaisista asioista – hengistä, keijuista. He etsivät totuutta tieteestä ja fysiikasta. He etsivät totuutta ulkopuolelta. Mutta hassu asia on, että he eivät koskaan löydä varsinaista totuutta, koska on kaikkia totuuksia. Kaikki on tavallaan totuus, mutta ei se totuus, jota oikeasti etsitään.

Sitten on sisäinen totuus, josta puhun lisää hetken kuluttua – teidän totuutenne. Ja on mielenkiintoista, että kun tietoinen olento pääsee enemmän totuuteen, hän alkaa etsiä ulkopuolelta. Mutta hän ei löydä sitä, ja sitten lopulta hän alkaa kääntyä sisäänpäin: "Mikä on sisäinen totuus? Mikä on totuus minun sisälläni?" Aa, ja siitä alkaa hyvin pitkä ja työläs matka totuuden löytämiseen.

Ja tuolloin hän kohtaa kaikkein suurimmat peilit. Hän kohtaa tarpeen tarkastella itseään ja kysyä, oliko tämä totuudessa. Ja kaikki hänen aspektinsa, kaikki hänen entiset elämänsä, kaikki mitä hän pitäisi heikkouksinaan – katsoo kaikkia näitä: "Onko tämä totuus? Onko tämä minun totuuteni vai ei?"

Tiedätte, että olen puhunut monta kertaa siitä, että useimmat ajatukset joita kulkee mielenne läpi, ja teidän kehonne – fyysinen kehonne – eivät ole oikeasti teidän. Nuo ajatukset tulevat massatietoisuudesta ja esi-isiltä ja entisistä elämistä, ja keho enimmäkseen esi-isiltä. Siis etsitte sisältä, katsotte ajatuksianne ja myös kehoanne etsien totuutta, ja paljon siitä, mitä löydätte, on, no, epätotuuksia. Se on edelleen jokin totuus – ja taas kerran, muistakaa, että määrittelen totuuden siksi, mitä havaitsette. Mitä havaitsette, erityisesti kun se liittyy ulkoiseen maailmaan, mutta suuressa määrin myös sisäiseen maailmaan. Totuutenne on, mitä havaitsette itsestänne.

Koko tämän totuusasian tekee vielä hämmentävämmäksi se, että maailma on täynnä valheita. Kutsun niitä "totuudenmukaisiksi valheiksi". Maailma on täynnä totuudenmukaisia valheita. Elätte planeetalla muiden ihmisten kanssa, ja valehtelemista pidetään jokseenkin itsestäänselvyytenä. Tarkoitan, että valehteleminen on melko hyväksyttyä. Ihmiset eivät välttämättä pidä siitä, mutta he hyväksyvät valheen.

Löydätte sitä kaikista. Löydätte sitä ystävistänne. Kenellä ei ole ollut ystävää tai sukulaista, joka on valehdellut teille? Ja on järkyttävää, kun saatte sen selville, koska, no, silloin kaikenlainen luottamus alkaa loppua heidän osaltaan. Tavallaan opitte matkan varrella luottamaan vähemmän ja vähemmän ja vähemmän tuohon ulkoiseen maailmaan, toisiin ihmisiin, ja sitten paine kohdistuu siihen, että luotatte itseenne enemmän. Mutta tekin olette olleet täynnä valheita. Voi, olette tietysti valehdelleet myös toisille. Olette valehdelleet itsellenne monista asioista.

Siis elätte maailmassa, joka on täynnä valheita, ja miten silloin pitäisi olla helppoa? Miten teidän pitäisi edes löytää totuus, jos kaikki on täynnä valheita? Uutismedianne on totuus tavallaan, mutta se on myös vääristelyä. Se on valhe. Mainontanne – miten monta kertaa olette kuulleet tai lukeneet tuotemainoksia ja sitten menneet ostamaan jotain, eikä se ollut aivan mainostetun kaltaista?

Siis olette tässä epätotuuksien maailmassa, ja tiedätte, että koska tahansa joku valehtelisi teille suojellakseen itseään. Niinpä koko tästä totuuden etsinnästä tulee hyvin, hyvin haastavaa, hyvin vääristynyttä. Ja haluan pysähtyä hetkeksi ja sanoa, että myös valhe on totuus. Se on vääristelyä, mutta silloinkin siitä tulee totuus, koska sen takana on tietoisuus. Sen takana on uskomus. Myös silloin kun joku valehtelee ja tietää valehtelevansa – hän luo tarinan, tavallaan vaihtoehtoisen tarinan, valetarinan – hän alkaa itse asiassa uskoa siihen. Ja todella hyvä valehtelija uskoo kaikki valheensa ja elää ne. Siis voisin väittää, että filosofisesti kaikki se on tavallaan totuutta, vaikka se perustui valheeseen.

Paljon omasta elämästänne, omasta matkastanne, on ollut totuudenmukaista valhetta. Sen ajatteleminen, että tulitte tähän elämään, hankitte työpaikan, kouluttauduitte, perustitte perheen, yrititte elää normaalia elämää, oli totuudenmukaista valhetta. Ja tavallaan tiesitte sen, ja tiesitte, ettei se ollut oikeasti "sinä", mutta menitte eteenpäin ja teitte sen. Siis tavallaan valehtelitte itsellenne. Eikä minulla liity mitään tuomitsemista sanaan "valehdella". Sanon vain, että se oli totuuden vääristelyä.

Siis elätte maailmassa, joka on täynnä valheita. Elätte sisäisessä todellisuudessa, joka perustuu moniin valheisiin. Mutta kuitenkin siitä tulee tavallaan teidän totuutenne. Sen te elätte. Mutta – ja tämä on iso mutta – tiedätte, ettei se ole totta. Tiedätte, ettei se ole "sinä". Tiedätte, ettei se ole varsinainen totuus.

Muistakaa, että sanoin, että ulkoisista totuuksista ette koskaan löydä varsinaista totuutta. Jos haluatte mennä ulos etsimään Jumalaa, joka pyörittää koko show'ta, ette löydä sitä. Jos yritätte löytää elämän tarkoituksen sieltä filosofisesti tai elämän merkityksen jonkin erityisjuoman tai jonkin muun avulla, ette löydä. Ei ole suunniteltu niin, että löytäisitte varsinaisen totuuden ulkoa.

Fyysikot ja tiedemiehet voivat oppia enemmän ja enemmän ja enemmän fyysisestä todellisuudestanne, mutta he eivät koskaan löydä varsinaista totuutta. Teologit, filosofit voivat löytää enemmän ja enemmän tietoisuudesta, tajunnasta, mutta he eivät koskaan löydä varsinaista totuutta tuolta ulkoa, sillä ainoa totuus joka on, on sisällä. Ainoa totuus.

Siis kun FM, John Kuderka, katsoi tätä kommunikointilinkkiä – ja tiedätte, että hän oli ohjelmoija ja sähköinsinööri viimeisimmässä elämässään – kun hän etsi, miten luodaan tämän tehokas linkki ihmisen, mestarin ja "minä olen" -olemuksen välille, tämä kommunikointilinkki, kun hän etsi energian ydinolemusta, hän katsoi perimmiltään totuutta. Totuutta … ja koira, Belle, koira täällä Villassa kanssamme, Villan koira, tulee käymään tässä juuri totuuden hetkellä (Adamus silittää ja Belle vinkaisee pehmeästi). Aah, tässä upeassa koirassa on paljon totuutta ja kauneutta.

Nimittäin Belle, joka Lindan ja Cauldren mukaan kuuluu naapureille, mutta alan epäillä sitä. Belle alkaa – en halua sanoa (yllä)pitää – säteillä ahmyo-energiaa. Se on poiminut sitä juostessaan ympäri tonttia ja nukkuessaan täällä Villassa pitkiä aikoja. Se alkaa poimia koko tämän ahmyo-energian, ja siitä on tulossa ahmyo-koira. Rakas Eesan Linda, kenties teidän pitäisi muuttaa sen nimi Ahmyoksi tai ainakin Bella Ahmyoksi. Kyllä, hyvä. Siis pieni häiriötekijä tässä, kun puhuimme varsinaisesta totuudesta.

Ainoa oikea totuus on sisällä. Se ei tee mistään muusta epätotuutta, koska ne kaikki ovat totuuksia tuolla ulkona, vaikka ne olisivat valheita. Ne ovat kaikki tarinoita, vaikka ne eivät perustuisi siihen, mitä kutsuttaisiin todellisuudeksi. Palataanpa takaisin asian ytimeen.

Totuus on havainto, se miten hahmotatte jonkin. Havainto on tiedostamista. Tiedostaminen on tietoisuutta.

Käydäänpä se uudestaan läpi. Totuus on havainto, se miten hahmotatte ulkoisen maailman – ja hahmotatte sen, miten haluatte – ja miten hahmotatte itsenne. Havainto on yksinkertaisesti tiedostamista, olemista tietoinen. Joillakin ihmisillä on rajoittunut havaintotapa, rajoittunut tietoisuus, ja uskoakseni olen kertonut teille jossain kohtaa tarinan Amerikan alkuperäisasukkaista, intiaaneista, ja joistain muista alkuperäisasukkaista ympäri maailmaa. He eivät nähneet laivojen tulevan, koska heillä ei ollut sitä tietoisuutta. Tulevia purjelaivoja ei yksinkertaisesti ollut heidän havaintotavassaan. Ja olen kertonut teille, miten myös Atlantiksen aikoina, Atlantiksen alkuaikoina, ei nähty tähtiä yötaivaalla. Ja sitä on vaikea uskoa nyt, koska kun katsotte yötaivasta, se on täynnä tähtiä. Mutta ei ollut sitä tietoisuutta. Ei ollut kaistaleveyttä – sanontaan näin – edes havaita sitä. Siis yksinkertaisesti sitä ei ollut, vaikka oli. Totuus oli, ettei ollut tähtiä, koska sen te havaitsitte – ei tähtiä.

Siis meillä on havainto. Totuus on havainto. Havainto on tiedostamista. Tiedostaminen on tietoisuutta, kyky olla tietoinen, kyky hahmottaa. Olette tietoinen todellisuudesta, fyysisestä todellisuudesta jossa elätte, mutta ette kovin tietoinen muista ulottuvuuksista, joita on kaikkialla ympärillä. Eikä niitä vain ole teille. Kaikki muut ulottuvuudet ja maailmat risteilevät aivan tässä. Ette pelkästään ole tietoinen niistä, osittain koska ette oikeastaan ole vielä ollut valmis. Se olisi ollut vähän häiriötekijä, ja osittain myös koska mieli estää sen.

Sanon nyt, että mieli estää sen. Ja sanon nyt myös, että mieli on tavallaan palvellut estäessään sen. Ja sanon myös, että nyt koko tässä siirtymässä ahmyo-elämään mieli alkaa rentoutua, päästää irti paljosta kontrollista, monista rajoituksista – siinä määrin, että se sallii teidän havaita asioita, jotka ovat silmien, korvien ja ihmisaistien ulkopuolella, mutta myös mielen muistin, mielen qualian ulkopuolella. Alatte pystyä havaitsemaan asioita muissa ulottuvuuksissa itse asiassa hyvin kauniilla tavalla. Se ei ole pakahduttavaa tai hämmentävää. Erittäin yksinkertaisella ja kauniilla tavalla.

Vedetäänpä siis kunnolla syvään henkeä tämän myötä, totuuden, havaintotavan, tiedostamisen, tietoisuuden myötä – kyky havaita kaikki, mikä on ulkopuolellanne, koska se kaikki tulee todellisuudessa sisältä.

Se on hämmästyttävä asia. Se kaikki tulee sisältä. Hahmotatte sen olevan ulkopuolella, mutta kaikki havaitaan itse asiassa sisältä. Tähdet yöllä, universumi, galaksit, valtava meri tuolla – kaikessa siinä on tosiasiassa kyse sisäisestä havainnosta, ja se kaikki on teidän energiaanne. Se kaikki on teidän energiaanne.

Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa.

Siis palataanpa takaisin tuohon linkkiin, kommunikointilinkkiin, ihmisen, mestarin ja "minä olen" -olemuksen välillä, mitä ei ole ollut pitkään, pitkään aikaan. Se ei ole toiminut. Sitä ei ole itse asiassa havaittu, tiedostettu.


Lohikäärme

Vaihdetaanpa nyt vähän aihetta ja puhutaan ProGnostista, viimeisimmästä ProGnostistamme. Se oli erilainen kuin muut, joita meillä on ollut. Siinä oli kyse maailmasta, mitä ProGnostin on tarkoitus olla, mutta siinä oli kyse myös teistä. Se oli paljon henkilökohtaisempi kuin muut ProGnostit.

Meidän tarvitsi puhua siitä, mihin maailma oli menossa – teknologiasta, koko tästä uudesta ihmistyypistä joka on syntymässä. Meidän tarvitsi puhua virrasta ja suunnasta planeetalla tällä hetkellä, siitä missä tietoisuus on, voidaksemme päästä kohtaan, jossa puhuimme lohikäärmeen tulemisesta sisään. ProGnostissa sanoimme, että lohikäärme ei tule ainoastaan planeetalle, vaan se tulee myös teidän elämäänne hyvin, hyvin erilaisen vaikutuksen kera, kuin sillä on muuhun planeettaan. Mutta lohikäärme astuu sisään, se tulee sisään.

Lohikäärme kosketti luultavasti useampaa shaumbraa kuin mikään muu pitkään aikaan. Lohikäärmesymboliikka, hengenheimolaisuus ja läheisyys lohikäärmeen kanssa. Se kosketti shaumbroja ympäri maailmaa, ja hyvin monilla teistä oli henkilökohtaisia tarinoita lohikäärmeen tulemisesta sisään, menneisyydestä lohikäärmeen kanssa.

Siis ProGnostissa puhuimme lohikäärmeen tulemisesta sisään nyt, ja sen rooli henkilökohtaisessa elämässänne on puhdistaa paljon vanhaa syyllisyyttä ja häpeää. Syyllisyyttä ja häpeää muista elämistä, mutta myös tästä elämästä. Syyllisyyttä ja häpeää joita ei voi yksinkertaisesti ottaa mukaan Oivaltamiseen. Ei voi. Puhumme pitkään tästä ja meillä on monia kokemuksia tästä Threshold-tapahtumissa.

Ette voi ottaa syyllisyyttä ja häpeää mukaanne Oivaltamiseen, ja jotkut ovat yrittäneet ja se vain ryöpyttää heitä – pureskelee ja sylkäisee ulos. Ja se on itse asiassa paljon julmempaa kuin Tulimuurin läpi meneminen aioneita sitten. Ette voi tuoda tuota syyllisyyttä ja häpeää mukananne.

Lohikäärme menee myös sisään ja löytää, missä valheet ovat, missä valheet ja vääristymät ovat, ja jos todella tunnette sitä hetken, näette, että valheet ovat suurin syyllisyyden ja häpeän generaattori. Ihmiset rakentavat valheensa syyllisyyden ja häpeän ympärille. Voitaisiin melkein sanoa, että alkuperäisissä valheissa oli kyse syyllisyydestä ja kenties myös häpeästä sen vuoksi, että on ihminen, ja siitä valheet tavallaan alkoivat. Kun ihminen tuntee kamalaa syyllisyyttä ja häpeää, hän valehtelee itselleen, ja sitten hän valehtelee toisille ja vääristelee todellisuutta, vääristelee totuutta.

Se ei ole välttämättä huono asia, mutta nyt teillä on monia erilaisia havaintokerroksia ja joskus ne taistelevat toistensa kanssa. Luotte valheen – ja oli edelleen tuo ns. alkuperäinen totuus ja se jatkuu – mutta nyt teillä on valhetarina, joten teillä tapahtuu kaksi tarinaa, jotka tavallaan ovat toisiaan vastaan, ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Sitten laitatte lisää valheita sen päälle, ja lisää valheita sen päälle, asian toisensa jälkeen, ja melko pian teillä on vanha ihmisego, joka perustuu moniin erilaisiin tarinoihin, usein samasta asiasta, mutta vääristymiin tai valheisiin perustuen, jotka tapahtuvat.

Voitte juuri nyt ehkä tuntea, mitä tapahtuu. Teillä on kaikki nämä tarinat – jotkut perustuivat tarkoituksellisiin valheisiin, jotkut perustuivat tavallaan puolitiedostamattomiin valheisiin. Mutta teillä tapahtuu kaikki tämä samanaikaisesti, ja yritätte löytää totuuden, koska sitä tietoisemmaksi tuleva ihminen tekee. Hän yrittää löytää totuuden. Se on hyvin syvä ja pakottava tarve ihmisissä, jotka alkavat tiedostaa.

Olen sanonut teille, että on ollut erittäin vaikea matka monessa mielessä, erittäin vaikea. Ja kaikkien niiden vaikeuksien ja koettelemuksien läpi, niiden aikojen jolloin halusitte antaa periksi, niiden aikojen jolloin halusitte vain piiloutua hiekkaan, oli jotain, mikä toi teidät läpi, mikä kantoi teidät tähän kohtaan. Se oli tietäminen. Sana josta olen puhunut melko paljon – tietäminen. Jossain oli syvä, sisäinen tietäminen. Ette pysty perustelemaan sitä mielessänne. Ette pysty oikeuttamaan sitä. Ette pysty välttämättä kartoittamaan sitä, mutta on sisäinen tietäminen. Ja olisitte sanoneet: "No, minä vain tiedän, että on enemmän." Entä tämä: "Tiedän, että on minun totuuteni. Tiedän, että on minun totuuteni. Se on jossain. Voin tuntea sen. Se on siellä. Voin tuntea sen hiljaisina hetkinäni."

Tuo jokin, tuo tietäminen, on sisäisen totuuden tietämistä. Ja lohikäärme tulee elämäänne, ja se yrittää saada kiinni nuo asiat, jotka estävät teiltä totuutenne, estävät teitä tuntemasta sen.


Teidän totuutenne

Puhutaanpa nyt hetki teidän totuudestanne.

Ette luultavasti pysty koskaan määrittelemään sitä sanoina, enkä edes kannusta teitä yrittämään sitä. Se ylittää sanat. Mieli ei pysty "qualiamaan" sitä. Toisin sanoen, ei ole mitään mielen assosiaatiota. Mutta alatte oivaltaa, että totuus on ehdoton tunne, tietäminen, tunne. Se valtaa teidät. Teidän totuutenne on erilainen kuin kenenkään toisen, erilainen kuin mikään universaali totuus, erilainan kuin kaikki ulkoiset totuudet.

Sisällänne on totuus. Se ei ole historianne. Ei, se ei ole historia siitä, kuka oikeasti olette. Se on vain totuus, ja se on ollut osa teitä aina, aina, aina. Silloinkin kun olitte totuuden ulkopuolella, se oli edelleen siellä. Silloinkin kun havaintonne oli rajoittunut, se oli edelleen siellä. Sisällenne on tuo totuus, ja siihen FM todellisuudessa yhdistyy sanoessaan: "Miten avaamme tämän portin, tämän kommunikointiportaalin? Miten avaamme sen ihmisen, mestarin ja "minä olen" -olemuksen välillä? Miten voimme tuoda tämän sielukommunikoinnin ihmistasolle, jokapäiväiselle tasolle?" Ja oikeasti hän meni siihen, totuuteen, mikä ei kuulosta itse asiassa kovin ohjelmointimaiselta.

Kun ihmisestä tulee tietoinen omasta totuudestaan, joka on paljon suurempi, kuin millään sanoilla voidaan ilmaista, kun ihminen sallii totuutensa koskettaa itseään, hänestä tulee hyvin, hyvin tietoinen, upean tietoinen mestarin kommunikoinnista. Ja taas kerran, älkää odottako sanoja, vaan odottakaa laulua, tunnetta, tietämistä.

Totuus on itse asiassa aisti. Se on yksi kaikkein hämmentävimmistä aisteista. Tiedätte, että puhumme enkeliaisteista – 200.000 aistia tai enemmän – ja olemme käyneet niistä muutaman läpi shoudeissa ja tietysti keahakissa. Mutta totuus on tosiasiassa aisti, mutta hyvin, hyvin erilainen kuin jotkut muut. Muistakaa, että aisti on tapa hahmottaa todellisuus. Aisti on tapa hahmottaa todellisuus. Älkääkä sekoittako sitä ihmistunteisin tai ihmisen fyysisiin aisteihin. Aisti on tapa hahmottaa todellisuus, ja on monia, monia, monia tapoja tehdä se, ja voitte tehdä sen käyttämällä useita aisteja kerrallaan, ei vain yhtä.

Mutta totuudesta tulee ns. kaikkein intiimein aisti. Se on Sinä-aisti. Totuus on kaikkein ainutlaatuisin aisti. Totuus on se asia, jota ihminen etsii tultuaan tietoisemmaksi ja tiedostavammaksi. Se on tuo sisäinen kutsu, jonka tunsitte heräämisessänne. Tunsitte jonkin syvän ja sisäisen kutsuvan, ja se on yksinkertaisesti totuus. Teidän totuutenne. Ei totuus universumista. Kukaan ei koskaan löydä sitä, koska sellaista ei ole. Se on kuin suuri häiriötekijä, suurta makyoa, kun yrittää löytää totuuden ulkopuoleltanne.

Mutta tulette tähän kohtaan ja oivallatte, että sisällä on totuus, ja tähän FM tosiasiassa osui tutkimuksessaan. Miten avaamme tämän kommunikointilinkin mestarin ja "minä olen" -olemuksen kanssa? Se tapahtuu totuusaistin polun kautta – se on teidän totuutenne.

Lohikäärme auttaa puhdistamaan nuo asiat, jotka eivät ole totuudessa. Lohikäärme auttaa teitä tunnistamaan, mikä on valheeseen perustuva tarina. Ja kyllä, voitaisiin filosofisesti väittää, että kaikki on valhetta ja kaikki on totuutta samanaikaisesti. Sovitaan vain, että niin asemoimme sen: kaikki on valhetta ja kaikki on totuutta. Mutta se on eri asia kuin teidän totuutenne, sisäinen totuutenne.

Aloimme viime kuun merabhissa tuoda tätä – teidän totuuttanne – sisään, ja haluaisin jatkaa sitä tämän shoudin merabhissa.


"Sinun totuutesi" -merabh

Vedetäänpä syvään henkeä, ja soitamme vähän taustamusiikkia (musiikki alkaa).

On kyse sinun totuudestasi, tietämisestä, totuusaistista.

Totuus on aisti, tapa hahmottaa todellisuus, alkaen ensin omasta todellisuudestasi ja laajentuen sitten ulospäin. Totuudesta tulee tämä kaikkein yksinkertaisin, kaikkein syvällisin, asia.

Kun tunnet totuuttasi, henkilökohtaista totuuttasi, muista olla koskaan edes yrittämättä laittaa sitä sanoiksi. Pyydän sinua vain aistimaan sitä, tuntemaan sitä, tietämään, että se on siellä.

Älä yritä laittaa sitä sanoiksi, koska siitä tulee vain mentaalista. Se hämmentää mieltä. Se alkaa viedä sinua noita kaninkoloja ja umpikujakatuja pitkin, joten älä edes yritä laittaa sitä sanoiksi.

Mene tuon yli, ja tunne sitä.

Sinun totuuttasi.
---

Lue jatko http://www.luxonia.com/viestit/11-geoff ... ja-shoud-6

---

[Anita <3 ..]

Esiintuleminen-sarja
SHOUD 7

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
2.3.2019
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Minä olen mitä olen, Adamus Saint-Germain.

Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä kokoontumiseemme. Tervetuloa kaikki. Olette sitten täällä Crimson Circlen studiossa tai katselette netissä, vedetään vain isosti syvään henkeä ja kerätään meidän kaikkien energiat. Aah! Miten jännittäviä aikoja elättekään.

Joskus toivon, että voisin olla teidän kanssanne ihmismuodossa tällä hetkellä, käydä läpi niitä kokemuksia, joita te käytte läpi, käydä läpi suurta aistillisuutta kaikin tavoin – kaikin tavoin. Mutta sitten ajattelen: "Ei, ei, ei!" (Naurua) "Pysyn täällä!" (Adamus naureskelee) Ei mitään tarvetta tulla takaisin. Ja tunnen oikeasti, että voin tehdä parempaa työtä palvellessani teitä kaikkia täältä, kuin olemalla kanssanne fyysisessä kehossa.

On pari asiaa. Tämä on aspektologia-kuukausi. On se yksi aika vuodesta, jolloin Crimson Circle pitää Aspektologia-kurssin, mutta kyse on paljon muustakin. Olette käyneet tuon kurssin tai ette, niin on teidän aspektologia-kuukautenne – maaliskuu 2019, muistakaa se – ja se kaikki liittyy lohikäärmeeseen. Lohikäärmeeseen. Lohikäärme – puhuimme siitä hiljattain ProGnostissa, puhumme siitä enemmän ja enemmän kokoontumisissamme, mutta siis lohikäärme, aah! Lohikäärme.

Lohikäärme on täällä auttamassa teitä löytämään kaikki ne asiat, jotka ovat edelleen aspekteja, jotka ovat edelleen aspektimuodossa. Lohikäärme on täällä auttamassa tuomaan nuo aspektit esiin, jotta ne voidaan integroida syvälle, syvälle sisäänne. Ei tehdä vain mentaalista integrointia, vaan syvää todellista integrointia.

Teillä saattaa olla vielä joitain vihaisia aspekteja (joku sanoo "joo"). Mitä, joo! Joo! (Vähän naureskelua) Joku sanoi minua juuri ilmiselvyyden mestariksi (vähän lisää naureskelua). Joillakin teistä saattaa edelleen olla joitain vihaisia aspekteja, ja ne eivät halua päästää irti. Niillä on liian hauskaa noiden peliensä kanssa, ja kerron teille yhden asian nyt – vain pienen vinkin siihen, kun leikitte lohikäärmeen ja aspektienne kanssa, ja kun asiat tavallaan pyörivät tässä kuussa aspektien parissa: aspektit haluavat piiloutua uskomusten taakse.

LINDA: Mmm.

ADAMUS: Se oli hyvä (naurua). Minäpä sanon sen uudestaan, ja liitytään sitten kaikki yhteen. Teemme kumbajaa (lisää naurua). Aspektit haluavat piiloutua uskomusten taakse.

LINDA JA YLEISÖ: Mmmmm!

ADAMUS: (naureskellen) Mm. Melko syvällistä! Ja se on todella syvällistä. Puhumme siitä vähän tänään.

Teillä on nyt lohikäärme – olette käyneet Thresholdin tai ette, niin teillä on lohikäärme – joka tulee sisään ja auttaa teitä löytämään nämä aspektit, koska ne eivät yksinkertaisesti voi mennä Oivaltamiseen. Ja olemme siinä kohdassa nyt, nimittäin kello on 23.59. Tiedättekö, missä aspektinne ovat? (Vähän naurua) Ja jos ette tiedä, lohikäärme löytää ne ja laittaa suoraan eteenne. Miksi? Minkä tekemiseksi? Niiden integroimiseksi, kyllä. Ei niiden lohduttamiseksi, ei yrittämiseksi pakottaa niitä tai piestä niiltä paskat housuun, kuten jotkut teistä haluaisivat tehdä, vaan niiden integroimiseksi.

Siis tämä on aspektologia-kuukausi, ja tunnette aspektitoimintaa kaikin tavoin elämässänne. Mutta minun täytyy saada teidät ymmärtämään nyt, ettei se ole huono asia, se on välttämätön asia. Se ei ole huono asia. Se voi olla itse asiassa todella hauskaa.

Kun teistä tulee nyt hyvin tietoinen siitä, miten integroitte ne takaisin, jotta ne ovat teidän puolianne (suom. huom. "puolia", kuten esim. timantin viisteet). Eivät enää aspekteja, jotka piinaavat teitä joskus, vaan nyt ne integroidaan takaisin. Ne tietävät, että kello on 23.59 eivätkä ne välttämättä halua tulla pois kadulta, tulla takaisin kotiin, joten on vastarintaa. Teille on upea kuukausi tarkkailla, miten käsittelette niitä, miten tuotte ne takaisin ja miten teette tuon integroinnin.

Tänään puhumme parista asiasta, jotka auttavat teitä siinä, erityisesti. Kahdesta asiasta. Muuten, tässä shoudissa on värikkäitä, aistillisia kerroksia, kuten sanottiin kalvoillanne tai mitä ne ovat – elämässä on kyse kerroksista. Eläminen tapahtuu kerroksina. On kyse elämisestä sillä tavalla. Tässä päivässä on kyse kerroksista. Meillä tapahtuu monia, monia eri asioita. Tietoisen tai yksinkertaisemman mielen kannalta puhumme muutamasta asiasta, sitten teemme merabhin ja sitten lopetamme, ja te palaatte takaisin siihen, mitä aina teette (vähän naureskelua), tai voitte tuntea …

SART: Jeee!

ADAMUS: … sen kerroksia, mitä tapahtuu.

Meillä on shoudissa kaksi osaa. On kaksi selvää osaa, eikä yksinkertaisempi mielenne ehkä edes assosioi niitä yhteen tai yhdistä niitä: "Miksi puhumme kahdesta täysin erillisestä asiasta?", mutta paljon enemmän tapahtuu.

Tulen tänään luoksenne Adamuksena, ja Adamuksena viihdytän teitä. Aiheutan reaktiona "ooo" ja "aaa" ja luultavasti alakuloa ja "buu" ja "ääh" (pari naurahdusta). Tulen luoksenne Adamuksena, mutta tulen luoksenne myös St. Germainina. Tämä tapahtuu tänään kahdella tasolla.

Antakaa itsenne oikeasti alkaa tuntea sitä, koska elämä on todella kerroksia, ja sen pitäisi olla. Oivallatte, että eläminen yhdessä kerroksessa, tavallaan yhdessä elämänkirjossa, on latteaa ja tylsää.

Kaikki tämä, kaikki mitä teemme shoudeissa, työpajoissa ja kokoontumisissa, erityisesti Keahakissa, kaikki mitä teemme nyt, valmistelee teitä johonkin, minkä hyvin harva on tehnyt aiemmin, ja se on pysyminen ruumiillistuneina mestareina tällä planeetalla. Puhuisimme jostain täysin erilaisesta, jos kyse olisi vain Oivaltamisestanne. Mutta se että olette päättäneet pysyä näissä kehoissa, pysyä planeetalla, muuttaa opinto-ohjelman täysin, muuttaa täysin sen, mitä teemme. Siis puhumme nyt valmistautumisesta jäämään niin pitkäksi aikaa, kuin haluatte jäädä tälle planeetalle.

Siis tuntekaa tänään – tämä kuukausi on aspektologia-kuukausi – sen kaikkia eri kerroksia, mitä tapahtuu. Jotkut saatatte tiedostaa välittömästi. Jotkut voivat vaatia teiltä viikkoja tai palaamaan takaisin ja katselemaan tämän uudestaan useita kertoja, mutta on hyvin monia kerroksia. Ja siihen pyydän teitä tottumaan elämässänne, kaikkiin noihin kauniisiin, kauniisiin kerroksiin.


OSA 1

Siis osa yksi, osa yksi. Puhutaanpa jostain hyvin, hyvin kauniista asiasta, minkä Kuthumi sanoi, kun meillä oli suuri kokoontuminen Sloveniassa, Bledissä. Voi, ennen kuin teemme sen, poikkean hetkeksi aiheesta.


Iso väittely

Meillä on ollut kiivasta väittelyä Ylösnousseiden mestareiden klubilla. Tällä hetkellä on 9.751 ylösnoussutta mestaria. Meillä on tätä kiivasta väittelyä, ja olen puheenjohtajana, presidenttinä, toimitusjohtajana (naurua) – se ei ollut vitsi (Adamus naureskelee) – ja ylösnousseena päämestarina siinä asemassa, että minun täytyy ratkaista tilanne, koska tilanne on nyt täsmälleen tasan. Minun täytyy ratkaista peli, äänestys. Ja kerroin heille: "Aion viedä asian shaumbroille, ja heillä on kuukausi aikaa. Aloitamme keskustelun nyt, mutta heillä on kuukausi aikaa."

Tässä on tuo tilanne. Yksi ylösnoussut mestari tuli luokseni hiljattain ja sanoi: "Tarkkailen shaumbroja ja mitä he tekevät, ja tiedän nyt, että he tulevat tekemään sen."

LINDA: Hmm.

ADAMUS: Tilanne ei ole "jos", se on "miten".

LINDA: Hmm.

ADAMUS: Huomatkaa, etten sanonut "milloin". Sanoin, ettei se ole "jos", vaan se on "miten". Miten aioitte tehdä sen? Miten aiotte päästä perille? Ja tämä ylösnoussut mestari sanoi minulle: "Mutta kysymys on – mitä meidän ei tarvinnut kohdata, kun menimme omaan Oivaltamiseemme. Kun tulee täyteen Oivaltamiseensa – ja silloin oivaltaa, että on jo oivaltanut – kun ei enää kyseenalaista sitä ja on tavallaan: 'Ai, joo. Olen oivaltanut.' Eikä enää sano: 'Voi, milloin se tapahtuu ja miten minä …' Silloin kun tapahtuu Oivaltamisen Oivaltaminen, niin mitä sitten?"

Pinnalta se ei kuulosta kovin isolta kysymykseltä, mutta Ylösnousseiden mestareiden klubeilla se on aiheuttanut mitä suurimman ja kiivaimman väittelyn, mitä seuraavaksi. Siis puolet ylösnousseista mestareista sanoo, että sitten kun pääsette tähän Oivaltamiseen, heräätte yhtenä aamuna ja sanotte: "Mitä aion tehdä?" Jotkut ylösnousseet mestarit sanovat: "Kenties he ikävystyvät, ja kenties he luovat itse asiassa vähän kaaosta elämäänsä pelkästään, koska voivat." Jotkut ylösnousseet mestarit sanovat: "Mutta jos minä olisin he, haluaisin jonkinlaisen mission tehtäväkseni." Ja minä sanoin: "Mission? Keneltä?" He sanoivat: "No, voisimme alkaa auttaa heitä heidän missiossaan."

Sanoin: "En oikein tiedä. Sana "missio" ei kuulosta kovin hyvältä." (Vähän naureskelua) "Tarkoitan, että tiedän, mitä sanotte – sopimus? Ei, sopimus ei ole aivan oikea. Projekti, jotain tekemistä, jotain mihin pureutua, jotain …" Sanoin: "No, eikö se ole oikeasti enemmänkin intohimo?" Aah! Ja kaikki taputtivat …

LINDA: Ai (Linda taputtaa).

ADAMUS: … niin kuin he tekevät tuolla ylhäällä. Kiitos. Tuolla ylhäällä (joku viheltää).

LINDA: Mekin voimme! Emmekö mekin voi?!

ADAMUS: Joo, kyllä.

LINDA: Okei, kiitos.

ADAMUS: Ja sanoin: "Joo, se on paljon enemmän intohimo. Ei niin, että teidän täytyy tehdä se, mutta on intohimo tehdä se." Ja tiedätte, että keksin sanoja aina silloin tällöin, ja sanoin: "Aion kutsua sitä "mintohimoksi"."

LINDA: Äääääh! (Hän kikattaa)

ADAMUS: En saanut tuota reaktiota ylähäällä. Siellä sain: "Ooo!! Ooo!"

LINDA: Ai, "ooo!"


Mintohimo

ADAMUS: Missio ja intohimo, intohimoinen missio. Ei niin, että teidän täytyy tehdä se, ei niin, että se on kärsimystä, vaan tavallaan intohimo ja se antaa teille jotain tekemistä. Se antaa teille syyn herätä aamulla ja sanoa: "Aion mennä lentokentälle ja seisoa siellä vain typerä ilme kasvoillani, ja säteilen valoani kaikille matkustajille. Miksi ei?" Tai intohimo ja missio: "Aion kirjoittaa kirjan, pelkästään koska haluan. Haluan mennä omaan elämääni. Haluan tutkia sitä. En halua jakaa sitä toisten kanssa, mitä elämäni oli." Tai mintohimo luoda kaunista musiikkia, ehdottomasti musiikkia joka oikeasti vie – tarkoitan oikeasti – toiseen maailmaan. Tai mintohimo: "Minä vain …" (Hän pitää tauon ja naureskelee, vähän kikatusta).

Mintohimo: "Aion avata kahvilan, koska pidän kahvista, mutta kuvitelkaa myös kaikkia niitä ihmisiä, joita tulee ja joita saan koskettaa", ei tietenkään laittomalla tavalla (lisää naureskelua), "mutta joiden kanssa saan yhdistyä. Saan olla omassa säteilyssäni, ja teen heille kahvia, no, niin kuin tehdään täällä Cirmson Circlen klubilla. Mutta siinä on oikeasti paljon rakkautta ja sitten heille tarjotaan käsintehtyjä herkkuja sen kanssa." Miten mahtava mintohimo! (Linda kikattaa) Nimittäin jotain … (lisää kikatusta). Jotain tekemistä.

Siis meillä on täsmälleen – ja tarkoitan sitä prikulleen – puolet ylösnousseista mestareista, jotka sanovat: "Kyllä, se olisi mahtavaa", koska he väittävät lähteneensä, koska heillä ei ollut sitä. Ei ollut mitään missiota tai intohimoa. He tulivat Oivaltamiseensa ja sitten oivalsivat: "Miksi haluaisin jäädä? eivätkä he jääneet. Tarkoitan, että jotkut heistä jäivät muutamaksi viikoksi, muutamaksi kuukaudeksi ja Kuthumi pysyi maisemissa muutaman vuoden. Jotkut heistä pysyivät jonkin aikaa, mutta he vain tunsivat: "Miksi? Miksi jäädä tälle planeetalle? En edes samaistu siihen enää."

He eivät tehneet sitä lupausta itselleen, että kun he saavuttaisivat Oivaltamisen, he jäisivät. Te olette tehneet sen. Olette tulleet tähän vuosia ja vuosia, ja olette tehneet lupauksen itsellenne: "Aion jäädä. Aion katsoa sen läpi. Ensinnäkin haluan päästä siihen. Toiseksi haluan vain olla tällä planeetalla jonkin aikaa tänä Koneiden aikana. Ja joo, tiedän, että se on vaikeaa ja on päiviä, jolloin massatietoisuus, ihmiset, liikenne, melu ja kaikki muu tekevät minut hulluksi. Mutta tämä on intohimoni – jäädä – mutta mitä teen nyt?"

LINDA: Hmm.

ADAMUS: Siis ne jotka puolustavat mintohimoa, sanovat: "Mutta jos heillä on jotain, mikä antaa tavallaan heille luovaa ilmaisua, mutta antaa heidän säteilynsä myös jatkua, antaa heidän olla valossa ja planeetalla samanaikaisesti, eivätkö he ole onnellisempia? Eivätkö he ole taipuvaisempia jäämään kehoon? Eikö heidän energiadynamiikkansa ole paljon enemmän vireessä?"

Voisin olla sen puolesta. Voisin ottaa sen asiakseni ja sanoa, että mahdollisesti meidän pitäisi aloittaa Mintohimo-ohjelma. Ja niiden mukaan jotka kannattavat tätä, se olisi työskentelemistä teidän kanssanne. Ei sanomista: "Tässä on sopimuksesi tähän elämään." Ei sanomista: "Tässä on henkinen missiosi." Teillä on ollut se. Teillä on ollut se toisilta ihmisiltä, jotka ovat antaneet sen teille sanoen: "Tämän teet tässä elämässä", erityisesti kun olitte uskonnollisissa veljeskunnissa. Teille kerrottiin, mitä tehdä. Mutta teillä on ollut myös henkisiä sopimuksia tullessanne tähän elämään – tai paremminkin muihin elämiin – olla energian ylläpitäjiä planeetan puolesta, mitä ikinä se sattuikin olemaan. Teillä on ollut se. Ja voitaisiin väittää, että ylösnousseiden mestareiden auttaessa teitä mintohimossanne, sen löytämisessä mitä on ytimessänne – he eivät anna teille vastausta, vaan auttavat teitä löytämään, mikä tuo sisäinen intohimo on – se olisi suurta palvelua.

Käytävän toinen puoli – he olivat tavallaan kuin Washingtonissa (joku kikattaa). Käytävän toinen puoli … Sain yhden nauramaan (vähän naureskelua). Se oli päivän paras viestini (lisää naureskelua), ja sain yhden nauramaan. Käytävän toinen puoli sanoo: "Mutta he tulevat Oivaltamiseen. Annetaan heidän olla vapaita. Annetaan heidän vain herätä aamulla tietämättä. Annetaan heidän kokea, mitä ikinä he haluavat kokea. Annetaan heidän olla täysin vapaita. Ja jos heistä yhtäkkiä tuntuu siltä, etteivät he halua jäädä planeetalle, niin sitten olkoon. Menemme hautajaisiin." (Naurua) Okei, minä lisäsin sen. He eivät sanoneet sitä. Yritän pitää kaikki hereillä täällä – tiedoksi, jos katselet netissä.

Käytävän toinen puoli sanoo: "Ehdottomasti ei. Katsotaan, mitä tapahtuu auttamatta heitä mintohimossa. Miten typerä sana", sanoo tuo toinen puoli (muutama naurahdus). "Katsotaan, mitä tapahtuu. Eikö kaikki ole suurta, isoa, valtavaa kokemusta? Ihminen ja mestari yhdessä, lopulta oivaltaneena tällä planeetalla – mitä tapahtuu seuraavaksi? Ja se on vain reilua, ettemme puutu millään tavoin. Emme mene edes auttamaan. Istumme täällä, poltamme sikareja, juomme hyvää viskiä ja katselemme, mitä tapahtuu, nauramme aina silloin tällöin ja tervehdimme teitä, kun tulette tänne."

Siis sanoin … Minulla on ratkaiseva ääni. Itse asiassa teillä on ratkaiseva ääni.

LINDA: Mmm.

ADAMUS: Aion äänestää tavalla tai toisella, mutta sanoin: "En ilman niiden panosta, jotka tekevät tämän." Siis meidän ei oikeasti tarvitse vastata nyt, mutta tuntekaa sitä. Puhukaa siitä keskenänne. Jakakaa se sosiaalisessa mediassanne, mitä tahansa. Menemme vähän enemmän yksityiskohtiin ensi kuussa, mutta mintohimo vai täydellinen vapaus?

LINDA: Ooo!

ADAMUS: Ja olen kuunnellut kumpaakin puolta hyvin tarkkaan, ja tämä on itse asiassa enemmän kuin pieni häiriötekijä. Tämä on itse asiassa hyvin totta, hyvin totta, koska pääsette siihen pisteeseen, jossa sanotte: "Olen tässä, olen oivaltanut, ja olen oivaltanut, että olen oivaltanut, ja nyt sitten: miksi jäädä? Muuta kuin vain katsoa, millaista on jäädä." Ja voitaisiin myös väittää ja sanoa, että voisitte pienellä avulla löytää todellisen intohimonne, josta tulee tavallaan projektinne, missionne, tavallaan tuo asia, joka pitää teidät yhteydessä planeettaan. Siis onko se mintohimo vai täydellinen vapaus?

Ja haluaisin kuulla muutaman näkemyksen. Linda, voisitko …

LINDA: Vau, joo. Totta kai.

ADAMUS: … olla mikrofonin kanssa. Kyllä.

LINDA: Vau.

ADAMUS: Tämä on todellista shaumbra-viisautta.

LINDA: Okei.

SART: Lisää intohimoa, varmasti.

ADAMUS: Intohimoa. Olet asian mintohimo-puolella.

SART: Olen mintohimo-puolella.

ADAMUS: Joo. Siis sinua ei haittaisi, jos olisi apua, opastusta, miten sitä halutaankin kutsua, joka sanoo: "Tässä on muutamia asioita, joita voisit tehdä, Sart, oivaltaneena olentona." Ja taas kerran, se ei ole mitään, joka sanellaan sinulle, ja voit tietysti sanoa: "Ei kiinnosta", mutta jotain tekemistä ollessasi täällä.

SART: Voi, kyllä. Jotain uutta, mitä en ole nähnyt tai tehnyt …

ADAMUS: Okei.

SART: … jotain täytyy olla vielä jäljellä.

ADAMUS: Siis olet mint- … Pitäisikö joku lukua tästä?

SART: Olen mintohimo-jutun puolella.

ADAMUS: Michelle, tekisitkö vähän muistiinpanoja. Siis meillä on yksi mintohimo. Okei.

LINDA: Okei, katsotaanpa.

ADAMUS: Emmekä tee nyt päätöstä, ja perimmiltään päätös on teidän.

ALICE: Voinko sanoa kummankin?

ADAMUS: Voit sanoa, mitä haluat.

ALICE: Joo, koska ajattelen haluavani täydellisen vapauden ja kenties aina silloin tällöin vähän kenkää.

ADAMUS: Vähän kenkää (Alice naureskelee), okei.

ALICE: Ei, ei. Ihan vakavasti sanottuna.

ADAMUS: Toki, toki. No, siinä on tolkkua.

ALICE: Perimmiltään olen oivaltanut mestari, jolla on viisautta, joten se on minun.

ADAMUS: Aivan.

ALICE: Ei sinun, ei heidän.

ADAMUS: Aivan.

ALICE: Aivan. Siis kyllä, haluan intohimon. Olen täysin samaa mieltä intohimon osalta, ja kuitenkin on täydellinen vapaus – se on minun valintani.

ADAMUS: Joo.

ALICE: Siksi se on "kumpaakin".

ADAMUS: Se on erittäin hyvä vastaus – kumpaakin – koska voit leikitellä aina silloin tällöin. Se on kuin: "Okei, opastakaa minut intohimooni." Ja teoria on, että vaikka olette oivaltanut mestari, juututte edelleen massatietoisuuteen. Teillä tulee maisemiin edelleen tuollaista hidasta energiaa massatietoisuudesta. Ja tavallaan unohdatte joksikin aikaa, ja sitten istutte vain katselemassa televisiota koko päivän ja tavallaan sanotte: "Miksi edes pysyn tällä planeetalla?" Siis kenties vähän opastusta intohimossa.

ALICE: Mm hmm.

ADAMUS: Okei. Siis kumpaakin. Kukaan ei saa enää sanoa "kumpaakin" (Adamus naureskelee), koska nyt kaikki sanovat sen.

VINCE: Itse asiassa aioin sanoa "ja". Sen ei tarvitse olla joko/tai-valinta.

ADAMUS: Se on totta.

VINCE: Voi kokeilla kumpaakin.

ADAMUS: Aivan.

VINCE: Ja minun täytyy myös sanoa, että minulle on todellinen ongelma jonkun muun iso idea minulle …

ADAMUS: Joo, joo.

VINCE: … kaikilla tasoilla.

ADAMUS: Aivan.

VINCE: Niinpä se saa minut välittömästi sanomaan, että aion aloittaa vapaasti.

ADAMUS: Vapaasti, okei. Aiot aloittaa vapaasti, joten voimme laittaa sinut vapaus-sarakkeeseen?

VINCE: Kyllä.

ADAMUS: Okei. Ja voit muuttaa sitä koska tahansa. Voit sanoa: "Hei, ylösnousseet mestarit, keräännytäänpä yhteen ja puhutaan vähän siitä, mitä voisin tehdä planeetan hyväksi. Mitä voisin tehdä itseni hyväksi? Miten olisi se, että keksitään pieni intohimo." Kyllä.

KATE: Okei. Minäkin aion mennä vapauteen.

ADAMUS: Vapauteen, okei.

KATE: Kyllä.

ADAMUS: Etkö halua tuota stimulointia, tuota intohimoa, mitä tehdä kaikilla niillä päivillä, joita sinulla on edessäsi?

KATE: Kyllä, haluan sitä, mutta haluan mennä sisääni ja saada sen sieltä.

ADAMUS: Okei. Ja jos et löydä sitä sisältä, jostain syystä on tavallaan sumuista, haluaisitko soittaa joillekin kavereille, että he auttavat tavallaan tuomaan sen läpi?

KATE: Voi, aina. Se on aina vaihtoehto.

ADAMUS: Okei, okei. Hyvä, hyvä. Siis meillä on vapaus-sarake, okei. Pari lisää.

LINDA: Ole hyvä, pikkuveli.

ADAMUS: Tiesit, että se tapahtuisi (he naureskelevat). Tiesit sen.

TOM: Okei. Jos olisi 100 % jompaakumpaa, se olisi uuvuttavaa.

ADAMUS: Se olisi uuvuttavaa, okei.

TOM: Koska jos seuraa intohimoaan joka ikinen päivä tai päivästä toiseen ikuisesti, niin se on …

ADAMUS: Voisi olla. Oivaltaneena mestarina ehkä ei. En tiedä.

TOM: Joo, minulla on ollut vapautta, ja minulla on ollut intohimoa, ja pidän niistä kummastakin.

ADAMUS: Joo. Siis mikä on vastauksesi?

TOM: Kumpaakin.

ADAMUS: Kumpaakin, okei.

TOM: Sori.

ADAMUS: Ai, joo. Tästä tulee iso ilta Ylösnousseiden mestareiden klubilla. Tiedän jo, mitä raportoin (vähän naureskelua). Ole hyvä.

MONICA: Se on vaikea kysymys, eikö vain?

ADAMUS: Joo.

MONICA: Olen miettinyt muutaman vuoden: "Mitä voin tehdä?" Rakastan intohimoa. Rakastan löytää jotain, mistä olen kiinnostunut, ja viedä sen päätökseen, ja rakastan myös saada paljon omaa aikaa. Siis olen aina sanonut ihmisille, että ihannetapauksessa rakastaisin seurata intohimoani ja ilmaista sitä fyysisesti kuusi tuntia päivässä, neljä tuntia viikossa, saadakseni tasapainoisen elämän.

ADAMUS: Okei.

MONICA: Sen minä haluan.

ADAMUS: Mielenkiintoista, hyvä.

MONICA: Ja haluaisin kuitenkin löytää, mikä tuo minulle eniten intohimoa tässä hetkessä. En tiedä, onko se sama asia kahden tai kolmen vuoden kuluttua, mutta haluan olla avoin vastaanottamaan viestejä ja opastusta siitä.

ADAMUS: Hyvä, erinomaista. Vielä yksi.

CAROLE: No, olen tavallaan samaa mieltä hänen kanssaan, mutta haluaisin intohimon.

ADAMUS: Aivan, intohimon. Siis olet mintohimo-osassa?

CAROLE: Mutta vapaiden aikojen kera.

ADAMUS: Okei. Ja joo, voisit saada kummankin. Tarkoitan, että voisit saada kiihkeää intohimoa ja sitten – ooh! – seuraavana päivänä tavallaan asetut vähän.

CAROLE: Aivan! Se kuulostaa hyvältä.

ADAMUS: Joo, mutta sinulla olisi kuitenkin intohimo. Tarkoitan, että totuus on, että voit saada kummankin, mutta sitten olet tavallaan intohimo-puolella, koska valitset edelleen tuon intohimon ja kenties vähän apua.

CAROLE: Kenties rauha maan päälle.

ADAMUS: Rauha maan päälle, joo. Ai, se on todella jännittävä valinta (paljon naurua), jos olet onnittelukorttibisneksessä (lisää naureskelua). Hyvä. Okei, kiitos.

CAROLE: Kiitos.

ADAMUS: Kiitos.

Siis meillä alkoi keskustelu tästä. Meillä on vähän energia liikkeessä, ja siitä tullaan käymään todella mielenkiintoisia keskusteluja. Ja tosiasia on, että puhumme siitä Ylösnousseiden mestareiden klubilla. Se on hyvin tosi tarina, ja tällä hetkellä puolet heistä sanoo: "Jos olisin jäänyt planeetalle, olisin todella halunnut tuon intohimon. Ja jos en olisi löytänyt sitä sisältäni, jos se olisi ollut tavallaan sumussa, minua ei olisi haitannut apu ylösnousseilta mestareilta, jotka tavallaan olisivat sanoneet: 'Tässä on muutama asia harkittavaksi siitä, mitä voisit tehdä – sinun ei tarvitse tehdä, mutta tässä on muutama asia, ja kun katsomme energiaasi, luulisimme niiden todella sytyttävän sinut ja tekevän elämästäsi paljon täydempää.'" Ja kyllä tietysti haluatte lepoaikaa ja hiljaista aikaa ja kaikkea vastaavaa.

Mutta tosiasia on, ettei se ollut oikeasti ylösnoussut mestari, joka tuli luokseni ja esitti tuon kysymyksen. Oikeasti teidän mestarinne tuli luokseni, koska tavallaan tapaamme ja puhumme teistä (pari naurahdusta), ja shaumbrojen mestarit tulivat ja sanoivat: "Mitä teemme? Kun jäämme kehoon, kun opimme kaiken energiasta, kun meistä tulee todellisia energiapioneereja ja -tutkijoita, mitä teemme sillä? Minne menemme?"

Shaumbroilla on ihmisintohimo palanut loppuun, mikä johti intohimottomuuteen ja melkein missiottomuuteen, projektittomuuteen, osallistumattomuuteen melkein mihinkään pitkäksi aikaa. Ei kaikilla, mutta monilla shaumbroilla on ollut tavallaan pysymistä ilman monia yhteyksiä, ja tarvitsitte sitä. Oli kyse sitten suhteista, työpaikasta, projektista, tavallaan piditte matalaa profiilia jonkin aikaa. Ette antaneet itsenne osallistua syvälle mihinkään, koska no, se olisi ollut häiriötekijä. Kiintymyksenne, intohimonne, ihmisintohimonne on ollut oma Oivaltamisenne.

Mutta shaumbra-mestari tuli luokseni ja tavallaan edusti kaikkia shaumbroja ja sanoi: "Kun jäämme planeetalle, mikä on intohimo? Mitä teemme?" Sanaan "intohimo" liittyy pelkoa ja houkutusta, koska teillä oli ennen ihmisintohimoa, ja sitten ne räjäytettiin heräämisen jälkeen. Ja on edelleen kaipausta saada intohimo takaisin, mutta nyt tiedätte, ettei se voi olla tuo vanha asia. Mutta on edelleen kaipausta tuohon sisäiseen innostukseen. Ja voitaisiin sanoa, että kyllä, se on vain elää. Se on olla. Se on kokea.

No, haluatte jotain konkreettisempaa kuin se. "Mitä teemme kaikella tällä? Mitä teemme sillä, mitä opimme, mitä koemme? Mitä teemme nyt energialla, jonka alamme antaa palvella meitä? Mitä teemme sillä? Avaammeko tuon kahvilan vai teemmekö vain pitkiä kävelylenkkejä ja olemme piittaamatta kaikista muista? Kirjoitammeko kirjoja, jotka perustuvat tähän matkaan, mutta jotka eivät ole ankeita ja tylsiä kirjoja", tiedätte, mitä tarkoitan – lisätkää vähän mausteita siihen, koristelkaa sitä, olkaa vähän teatraalinen. Älkää kirjoittako sitä ankeasta ihmisperspektiivistä. Kirjoittakaa se huvittuneen mestarin perspektiivistä.

Mutta se on intohimo. Ja vaikka sanotte: "En ole koskaan kirjoittanut kirjaa", sillä ei ole merkitystä. Pääsette siihen, ja nyt elätte tuossa kirjassa. Se herää eloon. Se on luomus, mutta elätte siinä ja sen ulkopuolella samanaikaisesti. On jokin intohimo, syy jäädä.

Siis se on mestari, joka kysyy nyt, ja puhumme siitä myös Ylösnousseiden mestareiden klubilla, mutta mestari sanoo: "Sart, mitä aiomme tehdä? Haluammeko vain hengailla yhdessä koko päivän? Mitä sinä haluat tehdä? Haluatko ottaa paljon kylpyjä tai suihkuja vai …? Miten monta kertaa voit imuroida maton? (vähän naureskelua) Tarkoitan, mitä me teemme?"

Mutta mestari sanoo sen myös tavallaan pilkettä silmäkulmassaan, koska mestari tietää, että ihmisessä on kyse kokemisesta. Mestari tietää jo, että ihminen haluaa kokea jotain, luultavasti enemmän kuin pelkkää vapautta (joku sanoo "sikareja"). Sikareja (ja sama jatkaa sanoen "sikareja ja viskiä") ja viskiä ja joo, kaikkea sitä muuta. Ihminen haluaa kokea jotain, tehdä jotain, koska sitä ihminen tekee parhaiten.

Niinpä tämä on jotain todella tunnusteltavaksi, koska mestari kysyy nyt jokaiselta teistä: "Mitä seuraavaksi? Mitä teemme? Etsimmekö jonkin mintohimon? Teidän intohimonne, tuon jotain-tekemistä? Vai hengailemmeko vain? Hengailemmeko vain koko päivän ja teemme pitkiä kävelylenkkejä itseksemme?"

Ja siinä on pieni toinenkin asia. Yrittäkää päästä pois vanhasta ihmismielestä, kun mietitte tätä, koska teitä on odottamassa joitain asioita, joita ihminen ei voisi edes kuvitella tällä hetkellä ns. uskomusten vuoksi. Ihminen ei pysty edes kuvittelemaan sitä nyt.

Siis sytytämme tässä oikeastaan tulen koko tuohon "mitä seuraavaksi" -juttuun, teidän intohimoonne, mutta ei vanhoilla ihmistermeillä. Mestari sanoo: "Mitä aiomme tehdä, Edith, kun hengailemme planeetalla yhdessä sitten, kun olet oivaltanut olento? Haluatko tuoda takaisin intohimon? Vai haluatko olla vain ilman mitään, ja katsotaan vain, mitä tapahtuu?" Hyvä kysymys, ja kysymys jota muiden ylösnousseiden mestareiden ei ole tarvinnut kohdata. Heillä oli "Oivaltaminen" ja pum! lähtö. Teillä on "Oivaltaminen ja mitä seuraavaksi?"

Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa. On mielenkiintoista nähdä ja kuulla noita keskusteluja ja kaikkea muuta, mikä kulkee sen mukana.

Missä olemme tällä hetkellä? Kuuntelin eilen Alainin ja Cauldren välistä keskustelua – hän tiesi, että kuuntelin – ja he puhuivat Crimson Circlen eri aikajaksoista. Oli tietysti Tobias-aika, ja oli alkuaika minun kanssani, ja sitä kutsuttiin hyökkäysajaksi (naurua). Ja se johti ei-enää-makyoa -aikaan, ja sitä kesti melko pitkään. Täytyi hankkiutua eroon makyosta, täytyi päästä sen yli, koska ette yksinkertaisesti mene valaistumiseen paljon makyon kanssa. Ja minulle makyo on henkistä epäkypsyyttä.

Siis kävimme läpi hankkiudu-eroon-makyosta -ajan. Ja olemme tulossa tässä tekemässämme työssä todellisen sallimisen kohtaan, tulossa tietysti Oivaltamiskohtaan, mutta tulossa sallimiskohtaan, tulossa joidenkin niiden aspektien lopulliseen integroimiskohtaan, joita hengailee vielä. Ja yksi asia jota täytyy todella tarkastella, ovat uskomukset. Uskomukset.


Uskomukset

Muistatteko, kun Kuthumilla oli Sloveniassa suuressa kokoontumisessanne* mahtava tarina sielustaan, jota hän kutsui Ah-Kir-Rah'ksi, ja tuossa tarinassa hän tuli siihen johtopäätökseen – tai uskon, että Ah-Kir-Rah opasti hänet tuohon johtopäätökseen – jossa sanotaan: "Kyse ei ole siitä, mitä uskot, vaan kyse on siitä, minkä sallit." Kyse ei ole siitä, mitä uskot. (*Viitaten Magic of the Masters -tapahtumaan)

Nyt olemme tulleet kohtaan – emme olisi voineet puhua tästä viisi vuotta sitten, koska uskomukset olivat edelleen tärkeitä, kenties ovat edelleen – jossa myös uskomukset lähtevät. Myös uskomukset lähtevät.

Uskomukset ovat aspekteja. Uskomukset ovat tavallaan ihmisestä juontuvia, ihmispohjaisia, aspekteja. Ne ovat mielen aspekteja. Ne ovat uskomusjärjestelmiä, ja ongelmana uskomuksissa on, että ihmiset uskovat ne (Adamus naureskelee).

Nimittäin lapselle uskomukset ovat kuin leluja leikkikentällä – keinuja, keinulautoja, karuselleja ja kaikkea muuta – ja uskomukset ovat upeita. Ne antavat lapselle jotain, millä leikkiä ja mitä kokea. "Millaista on mennä leikkikentälle ja olla hiekkalaatikossa toisten lasten kanssa?" Uskomukset ovat kuin keinu: "Mennään tuohon keinuun ja katsotaan, millaista on käydä läpi tuo kokemus." Siis lapselle uskomukset ovat hauskoja ja peliä.

Mutta sitten kun lapsi kasvaa ja alkaa uskoa sen uskomuksen, että keinu on tietynlainen ja pysyy aina sellaisena, niin yhtäkkiä uskomukset … Näen tavallaan ne kuin monoliittina, kuin suurena harmaana monoliittirakenteena, johon ihminen voi jäädä jumiin. Mutta jos ihminen ei jää jumiin, se on ainakin este tiellä. Ja kyse ei ole vain yhdestä uskomuksesta, monoliitista, koska se olisi helppoa kiertää ja jatkaa matkaa. Mutta uskomukset ovat näitä suuria monoliitteja, jotka melkein houkuttelevat teidät niihin, ja siinä ollessaan on erittäin vaikeaa päästä pois.

Ja sitten ei ole vain yhtä uskomusta, vaan monia monoliitteja nousee maasta, kuin "2001 - Avaruusseikkailussa" kaikki nousevat maasta, ja nyt teillä on koko maisema täynnä näitä monoliitteja, näitä uskomuksia, ettekä edes tiedä, mistä ne tulivat. Ne ovat vain siinä. Ette kysy, mistä ne tulivat – ne ovat vain siinä. Ja ne peittävät näkymän, koska nyt teillä seisovat kaikki nämä monoliitit, nämä harmaat, vanhat uskomukset siinä, ja ne peittävät näkymän siitä, mitä voi olla, ja näkymän kaikista mahdollisuuksistanne. Ja uskomuksia on monia, ja sitten alatte uskoa ne.

Tällä hetkellä olemme siinä, että lohikäärme tulee sisään ja sanoo: "Tässä on tämä uskomus. Et ehkä edes tiennyt, että sinulla oli se, mutta se on siinä ja se on tämä suuri este. Oletko valmis repimään sen alas tai integroimaan tai hajottamaan sen? Oletko valmis päästämään irti tuosta uskomuksesta?"

Nimittäin sanoin aiemmin, että aspektit piiloutuvat uskomusten taakse. Niinpä jokaisen monoliitin takana teillä on aspekti. Ja tuo aspekti ei välttämättä halua päästää irti tuosta uskomuksesta, koska se ei halua lähteä ja se tuntee, että tarvitsette tuota uskomusta luodaksenne rakenteen itsestänne – identiteettinne, kuka olette, sekä opastuksenne elämässä. Siis teillä on kaikki nämä monoliitit, kaikki nämä uskomukset, jotka ovat todellisuudessa aspekteja, ja jotkut niistä istutettiin siihen kauan, kauan sitten. Sellaiset uskomukset ja asiat kuin: "Kaikki miehet ovat sikoja." Okei, joku sanoi juuri: "No, se on totta." (Naurua ja Adamus naureskelee)

Uskomus, että kaikki miehet ovat sikoja. Siis mitä tapahtuu? Ihmiselle se on upea kokemus, johon sukeltaa. Menette tuohon monoliittiin, tuohon uskomukseen, tuohon aspektiin, ja se on mahtava kokemus, tiettyyn pisteeseen saakka. Ja esitätte sitä ja koette sen, ja sitten, joo, miehistä tulee sikoja. Ja jos uskotte niin, sitten tapahtuu niin, koska siihen teitä vedetään yleisesti ja sitten se tapahtuu.

"Teidän täytyy tehdä kovasti töitä päästäksenne eteenpäin elämässä." Tämä on erittäin syvään juurtunut niihin kulttuureihin, joista useimmat shaumbrat tulevat – "Kova työ on yhtä kuin menestys" – ja jonkin aikaa se on hauskaa. Ihminen hyppää siihen ja sanoo: "Voi, aion tehdä kovasti työtä." Vaikka valitatte siitä, niin rakastatte sitä silti – muuten ette tekisi sitä. Piste. Se pätee kaikkeen elämässänne. Jos teette jotain, näin tapahtuu siksi, että rakastatte sitä, vaikka valitatte siitä.

Siis hyppäätte tuohon uskomukseen, että teidän täytyy tehdä kovasti työtä ja teidän täytyy tehdä pitkää päivää menestyäksenne. Ehkä päätätte olla tekemättä. Saatatte sanoa: "En aio tehdä sitä. En aio tehdä kovasti töitä, pitkää päivää", mutta se on silti uskomus. Niinpä sitten toisaalta sanotte: "No, sitten minulla ei luultavasti ole paljon rahaa, enkä luultavasti menesty, mutta kenties en välitä siitä", mutta se on silti uskomus, joka peittää näkymäänne. Ja näkymänne on tietysti salliminen. Näkymänne, tienne läpi, on salliminen. On kuitenkin vaikeaa sallia, kun teillä on kaikkia näitä monoliitteja, kaikkia näitä suuria, harmaita ja kylmiä kivirakenteita tiellä. On hyvin, hyvin vaikeaa sallia.

Sanotte "sallin", ajattelette "sallin" ja haluatte laittaa sallimisen yhdeksi uskomukseksi tuohon todellisuusmaisemaan, mutta se ei ole uskomus. Se ei ole aspekti. Se on olemistapa. Se on niin yksinkertaista. Sallimisessa ei ole uskomusta. Sallimisessa ei ole rakennetta. Se virtaa vapaasti. Se on "kaikki mitä olen", ei "kaikki mihin rajoitan itseni".


Ihmisuskomukset

Siis mitä joitain muita ihmisuskomuksia on? Linda, mikrofonin kanssa, kiitos. Mitä joitain muita uskomuksia on, joita on olemassa tai joita teillä ehkä on? Uskomus.

... lue loppuosa :: http://www.luxonia.com/viestit/11-geoff ... ja-shoud-7

[Anita <3 ..]

Esiintuleminen-sarja
SHOUD 8

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
6.4.2019
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Minä olen täysivaltaisen alueen Adamus.

Katsotte minua, kuin ette olisi koskaan ennen nähneet (vähän naureskelua). Kenties on jotain vähän erilaista.

Aah! Pari kommenttia ennen kuin pääsemme alkuun. Cauldre luuli, että yritin keskeyttää tuon toisen puheen (vähän naureskelua). En lainkaan. Olin vain niin innostunut tulemaan tänään sisään, koska meillä on paljon tehtävää, paljon käsiteltävää.

Tästä tulee monikerroksinen kanavointi, eli paljon tapahtuu. Ei puhuta ainoastaan sanoja, mutta paljon tapahtuu tässä viestissä. Teidän ehkä kannattaa palata kuuntelemaan, katsomaan se muutaman kerran. Teemme paljon asioita tällä hetkellä. Tavallaan sekoitamme niitä.

Toisinaan ihmismieli sanoo: "Mihin helvettiin Adamus on menossa tässä? Mistä hän oikein puhuu? Miten ihmeessä hän ei pysy yhdessä aiheessa?" Koska en aio pysyä yhdessä aiheessa enää – on ja.

Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tässä.

Toiseksi tuo elokuvan traileri jonka katselitte aiemmin, The Time of the Sixth Sun, https://www.crimsoncircle.totssmovie.com/ , Tobias on tosiaankin tuossa elokuvassa. Hän on elokuvan kertoja, mutta kyse ei ole ainoastaan hänen kerronnastaan. Nimittäin hän teki tavallaan jotain salaista. Hän itse asiassa istutti elävän energiansa siihen, joo. Ja Cauldre saa näitä – miten niitä kutsutaan, noita hassuja asioita ihollanne (joku sanoo "on kananlihalla").

Kun tuo Tobiaksen kanavointi nauhoitettiin, voi, se oli paljon enemmän, kuin tavallaan vain hetkessä, ilman suunnittelua tai valmistelua. Se oli pelkkä pyyntö tuottajalta antaa viesti, eikä Caudlre koskaan ajatellut paljon sitä. Se oli vain pelkkä viesti. No, siitä tulee virta, joka kantaa tuota elokuvaa, joka kantaa kaikkia tuon elokuvan energioita, mutta se on myös hänen elävää energiaansa. Siis se ei ole pelkästään nauhoitettuja sanoja, se on todellisuudessa elävää energiaa. Se on tavallaan nerokasta häneltä. Hän on erittäin tietoinen siitä. Siis tavallaan, no, hän on tullut takaisin. Hän on tuossa elokuvassa, elossa ja voi hyvin, ja hän yhdistyy jokaiseen, joka katselee sen, yhdistyy kaikkiin niihin, jotka ovat nyt heräämässä. Hän katsoo heitä silmiin, kun he katsovat ruutua, ja sanoo: "Oletko valmis? Oletko valmis tähän?" Tavallaan mitä hän sanoi jokaiselle teistä. "Oletko valmis siihen, mitä tulee seuraavaksi?" Ja sitten hän ja monet muut opastavat, ja te olette myös yksi noista oppaista.

Katsokaa, mitä olette käyneet läpi näinä vuosina. Ei vain kymmenessä vuodessa, vain monissa elämissä. Katsokaa, mitä olette käyneet läpi ja miten olette valmistelleet tietä monille muille. Ja se on hyvin erilaista, kuin sen tyyppinen herääminen ja tuleminen Oivaltamiseen, mitä nykyiset ylösnousseet mestarit ovat käyneet läpi. He tekivät sen melko lailla yksin. He tekivät sen ilman muiden toveruutta ja kumppanuutta. He tekivät sen kamppailemalla erittäin vaikeilla tavoilla. Mutta nyt se on valmis menemään seuraavalle tasolle, jolloin monia ihmisiä herää samaan aikaan.

Ja tietysti teidän matkanne, teidän koko tulemisenne Oivaltamiseen, on hyvin henkilökohtaista. Emme tee tätä kumbaja-ryhmänä. Ei ole mitään kaavaa. Ei voisi olla mitään kirjaa, joka laittaa kaiken tiettyyn järjestykseen. Ei voisi olla, koska kaikki ovat yksilöjä. On kuitenkin energioita, joiden kanssa voi olla ja jotka voivat syleillä niitä, jotka tulevat heräämiseen.

Siis Tobias on tavallaan eturivissä ja te aivan siinä hänen kanssaan, teidän energianne, teidän elävät energianne sidottuna tähän filmiin, ja todella pyydän jokaista teitä katsomaan tämän, koska se … te tavallaan – sanotaan – aktivoitte, yhdistätte energianne, elävän energianne Tobiaksen rinnalla, syvälle tähän filmiin, jotta kaikki jotka katselevat sen, jotka käyvät läpi heräämistään, tuntevat sen. He eivät ole yksin. On toisia, jotka ovat menneet tätä tietä.

Se on todellakin vaikea ja työläs polku, koska kaikki käännetään ylösalaisin. Mutta kun he oivaltavat, että toiset ovat käyneet sen läpi ja selviytyneet, se vaikuttaa valtavasti.

Siis kun tulette Oivaltamiseenne, kun tulette tuolle viimeiselle loppusuoralle – tarkoitan, että se on jo siinä, mutta te vain oivallatte sen – leimatkaa energianne tähän filmiin ja toisiin samanlaisiin, joita tulee.

Toinen asia jonka haluan tietysti mainita tänään, on työryhmä elokuvasta Rude Awakening (= raju herääminen) – teidän heräämisenne, teidän raju heräämisenne. Sama asia, mutta eri tasolla. Teidän energianne menee siihen. Tiedättehän, että sanoin teidän olevan opettajia? Se ei merkitse välttämättä seisomista luokkahuoneessa. Se voi olla filmissä. Se voi olla kirjassa, jonka kirjoitatte. Se voi olla missä tahansa. Tämä kaikki on toteutumassa tällä hetkellä. Atlantiksen unelma on itse asiassa täällä.

Ja minä tiedän – voi, minä tiedän – miten lopen uupuneita teistä tulee. Tiedän, miten joskus on vain pelkkää epäilyä, toivon menettämistä, intohimon menettämistä, kaikkea muuta. Mutta kun ilmestytte tästä esiin, voi, te laulatte suuressa ilossa oivaltaen: "Ei se ollut niin paha juttu! (Naurua) Se oli melko helppoa, mutta en tee sitä koskaan enää! En valitse sitä koskaan enää."

Rankasta puheen ollen, Ylösnousseiden mestareiden klubin valitusosaston perusteella (Adamus naureskelee) teillä oli ymmärtääkseni kova kuukausi, tämä viime kuukausi? (Joku sanoo "voi kyllä") Oikeasti kova kuukausi? Miksi luulette niin olleen? Miksi luulette sen olleen rankka? En tarvitse mikrofonia, huutakaa vain. Miksi luulette sen olleen niin rankka? (Yleisö huutaa "aspektit!) Aspektikuukausi, joo. Enkä tiedä … puhumme siitä täällä. Oli yksi iso ass-pekti, joka … (yleisö sanoo "oho!") (suom. huom. "ass" merkitsee "perse") Yksi iso aspekti. En edes tiedä, tunnistatteko, mikä se oli. Menemme siihen tänään. Oli aspektikuukausi, koska, no, oli tavallaan aspektien viimeinen kutsu. Mutta oli eräs suuri aspekti. Se oli itse asiassa ns. keskellä huonetta. Se oli siinä kaiken aikaa. Se oli niin ilmiselvä, niin iso ja niin tuttu, että te ette luultavasti edes tunnistaneet sitä. Ette luultavasti tunnistaneet sitä. Puhumme siitä tänään.

Kova kuukausi, tosiaankin, mutta a) pyysitte sitä ja b) ansaitsette sen (naurua). Te ansaitsette! (Adamus naureskelee) Jotkut teistä netissä tekevät tuota (keskisormi ylhäällä) minulle ruudulla. En tiedä, mitä se merkitsee. Kyllä, te ansaitsitte. Pyysitte sitä, ja puhumme tänään siitä, miten pyysitte sitä. Tarkoitan, että te ette istuneet alas paperin kanssa ja sanoneet: "Tehkää tästä kuukaudesta todella rankka", mutta teitte muita asioita, jotka tekivät siitä rankan kuukauden. Ja te ansaitsette sen. Tarkoitan, että te oikeasti ansaitsette sen (Adamus naureskelee), koska se on kuin iso puhdistus, iso – Cauldre antaa minulle kuvan tässä – "putken rassaaja", hän sanoo. Joo – rrrrrrrrrr! – se menee putkien läpi ja siivoaa ne.

Siis te ansaitsitte sen! Te ansaitsitte päästä eroon kaikesta tuosta kerääntyneestä tahmasta ja paskasta ja rasvasta ja saastasta ja pinttyneestä liasta, jota oli noissa putkissa. Olette yrittäneet todella kovasti päästä eroon siitä, ja kerron teille nyt, että te ette pysty siihen yksin. Hmm, menemme siihen tänään.

Mutta ennen kuin menemme yhtään pidemmälle, vedetäänpä kunnolla syvään henkeä. Olen hyvin ilahtunut ollessani täällä. Olen hyvin ilahtunut.

Nimittäin oli kohta, jolloin luulin – yhdessä kohtaa sanoin – että olisi vain viisi ihmistä, jotka tekisivät sen, viisi shaumbraa, ja liioittelin vähän. Luulin, että olisi kahdeksan (naurua). Mutta olen hyvin ilahtunut. Tarkoitan, että meillä on tuhansia ja tuhansia ja tuhansia ympäri maailmaa, jotka ovat … no, itse asiassa Cauldre muistuttaa minulle, että hän kirjoitti juuri artikkelin siitä. Oivaltaminen on selviö. Se on selviö. Se ei ole kysymys. Jotkut edelleen kyseenalaistavat sen, mutta muistutan teille: se on selviö. Teidän ei tarvitse tehdä yhtään asiaa. Kyse on nyt siitä, että kun jäätte kehoon tälle planeetalle, miten aiotte käsitellä energian? Se on tuo kysymys.

Shaumbra-viisautta

Ennen kuin kuitenkaan menemme yhtään pidemmälle, otetaanpa vähän shaumbra-viisautta. Rakastan kuulla teidän viisauttanne, kyllä. Siis, Linda, mikrofoniin. Minulla on tänään kaksi kysymystä.

Ensinnäkin, puhuimme viime kuussa arvokkuudesta, ja se osui todella hermoon monilla teistä. Mitä tapahtui arvokkuudelle, sielun arvokkuudelle, teidän arvokkuudellenne enkeliolentona? Myös sanoessani teille, että olitte ns. johtaja henkisessä enkeliperheessänne kauan sitten. Olit suuri johtaja tuossa perheessä. Sinä ja sinä ja sinä ja sinä – voi, meillä ei ole tarpeeksi aikaa käydä läpi kaikkia – te kaikki, te kaikki (kameralle) olitte – sille ei ole hyvää ihmissanaa – mutta olitte johtaja henkiperheessänne.

Tulitte tälle planeetalle, Maahan, oppimaan paljon juttuja, mutta tulitte tähän paikkaan, ja missä tuo arvokkuus on nyt? Kerron teille, että olitte johtaja, ja te sanotte: "Joo. Sinulla on varmaan väärä tapaus tässä. Ei, ei. Kuka, minäkö? Sadattuhannet enkeliolennot muka katsoivat minuun?!" Se on kuin: joo, sinua. Sinua. Tarkoitan, sinua, sinua (kameralle). Sinä olit johtaja. Mutta missä on tuo arvokkuus? Missä on arvokkuus? Oletko koskaan miettinyt sitä viime kokoontumisemme jälkeen (jollekin yleisössä)? En yritä kiusata sinua, mutta varmastikin kiusaan! (Naurua) Mitä tapahtui tuolle arvokkuudelle?

– Kysymys 1

Siis ensimmäinen kysymys tänään on: missä on suurinta arvokkuuden menettämistä? Mitä se on ihmispersoonassanne, mitä sanoisitte suurimmaksi arvokkuuden menettämiseksi? Suurinta arvokkuuden menettämistä. Linda – ai, sinulla on jo vastaaja. Suurinta arvokkuuden menettämistä.

DAVID: Puute … Itseeni luottamattomuus, itseni epäileminen.

ADAMUS: Mihin se osuu elämässäsi? Lompakkoon?

DAVID: Ei, vaan vatsaan.

ADAMUS: Vatsaan, okei. Se on hyvä vastaus. Arvokkuudenpuutetta. Tarkoitan, että jessus! Mitä itseään kunnioittava enkeli olisi koskaan tehnyt suolistolla, joka on kiinni pepussa, joka tekee kaikenlaisia … Tarkoitan, että se on vain: "Mitä?!" Joo, arvokkuuden menettäminen.

----

Lue jatkot http://www.luxonia.com/viestit/11-geoff ... ja-shoud-8

[Anita <3 ..]

Esiintuleminen-sarja
SHOUD 9

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (http://www.crimsoncircle.com)
4.5.2019
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen ja St. Germainin Adamus.

Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä. Aah! Tavallaan kuin tuo vaimentuva laulu, Never Going Back Again (= en palaa koskaan enää takaisin) https://www.youtube.com/watch?v=GGyCx9WgGV8 . Ette voisi, vaikka yrittäisitte. Ette voi, vaikka haluaisitte. Ja jotkut teistä yrittävät edelleen. Siis vedetäänpä syvään henkeä tässä kohtaa. "Ei koskaan paluuta takaisin" -juhlanviettoa (yleisö sanoo "jee!, ja vähän hurrausta ja taputusta). Aa! Hurraatte ja taputatte nyt, mutta – öhöm (vähän naureskelua) – päivän lopussa jotkut teistä saattavat haluta mennä takaisin.




Tervetuloa uusille katselijoille

Haluan toivottaa tervetulleeksi kaikki täällä, kaikki katselemassa netissä ja kaikki ne 47 täysin uutta ihmistä, joilla ei ole ollut kokemusta Crimson Circlestä viime aikoihin saakka. Haluamme toivottaa teidät tervetulleeksi tänne. Mitä odotatte tältä ajalta, kun olemme yhdessä noin seuraavan tunnin? Se ei ole, mitä odotatte (vähän naureskelua).

Kun puhutaan toimistostani St. Germainina, niin tämän Adamus-nimisen olennon loivat shaumbrat ja St. Germain jokin aika sitten. Joillekin teistä St. Germain on ehkä tuttu. St. German antaa pohjan tälle, mutta on yksi puoli, ilmaisu, persoonallisuus, joka luotiin, kun kaikki shaumbrat … Shaumbra on termi näistä ihmisistä, jotka ovat olleet kauan yhdessä. He kutsuvat itseään shaumbroiksi. Se ei ole klubi. Ei tietenkään tarvitse maksaa mitään, ja voi lähteä pois, koska haluaa – öhöm! – tai niin te luulette (naurua).

Teemme täällä vähän eri tavalla. Ei ole paljon seremonioita. Ei ole toivottavasti paljon makyoa, kuten kutsumme sitä. Makyo on henkinen häiriötekijänne, ja kaikilla on sitä matkan varrella. Ennemmin tai myöhemmin kaikki kohtaavat makyoa. Se on asia, joka saa lähtemään todelliselta polultanne, lopettamaan sydämenne seuraamisen ja alkamaan seurata häiriötekijöitänne. Joillakin sitä kestää muutaman vuoden, joillakin muutaman elämän, mutta kaikki kokevat jossain määrin makyoa.

Siinä ihmismieli ja rajoitukset yrittävät ottaa omakseen tämän kaiken, ajatella, että ihminen valaistuu tai ylösnousee, eikä sitä koskaan tapahdu. Ei ole kyse ihmisestä tässä kohtaa.

Siis loimme tämän olennon nimeltään Adamus, joka olette te kaikki, joka on Cauldre, viestintuojani, ja joka on hänen hurmaava, hurmaava kumppaninsa, rakas Eesan Linda.

LINDA: (kuiskaten) Maksan sinulle myöhemmin! (Vähän naurua)

ADAMUS: Ja kaikki muut. Loimme tämän mennäksemme todella suoraan asioiden ytimeen, lentääksemme tai purjehtiaksemme makyon ohi, tuhotaksemme sen tai räjäyttääksemme sen, jos meidän täytyy, päästäksemme siihen, mitä olemme oikeasti tekemässä tällä planeetalla tässä elämässä juuri nyt. On hyvin helppoa kääntää huomio muualle, ja on joitain, jotka haluaisivat tulla tänne kerran kuussa ja vain istua kauniin musiikin, soinnutuksen, mantralaulun ja kaiken muun kera, mutta meillä ei ole aikaa sellaiseen. Menemme todelliseen tarkoitukseen, todelliseen mintohimoon, joka on teidän vapautenne ja intohimonne sekoitettuna yhteen, teidän missionne ja intohimonne. Menemme suoraan siihen, koska aiomme saavuttaa Oivaltamisen tässä elämässä.

Emme vain leikittele sillä. Emme pidättele sitä toiseen elämään. Teemme sen nyt, eikä se ole aina helppoa. On valtavia osia Itsestä, myös vanhoja aspekteja ja entisiä elämiä, jotka eivät itse asiassa halua sitä, koska ne pelkäävät, että niiltä katoaa identiteetti. Niinpä ne pitävät pintansa. Ne pitävät pintansa pelosta, siitä samasta pelosta jota niillä on ollut ihmisenä olemisesta hyvin pitkään.

Kyllä, ihmisenä olemiseen liittyy valtava määrä pelkoa – itsenne, kehonne, ajatustenne, menneisyytenne pelkoa. Me menemme kaiken sen yli. Menemme suoraan Oivaltamiseen tässä elämässä, eikä se ole itse asiassa vaikeaa. Se syntyy yhdellä hyvin, hyvin yksinkertaisella asialla nimeltään salliminen. Salliminen. Se merkitsee menemistä pois itsenne tietä, antaen luonnollisen prosessin tapahtua. Vaikea osa kuitenkin on uudelleenorientoituminen energiaan, uusi suhde energiaan, koska ette yksinkertaisesti voi jäädä tälle planeetalle mestarina, oivaltaneena olentona, jos käsittelette edelleen energiaa samalla tavalla kuin ennen.

Energiaorientoitumisen muuttaminen kuulostaa upealta, mutta se aiheuttaa valtavaa stressiä kehossanne. Stressiä kehossa, koska sen täytyy muuttaa kaikki ne tavat, jolla se on tuonut sisään energiaa. Keho käyttää periaatteessa ns. anayatronia, kehon valokommunikointiverkostoa. Sitä tapaa jolla solut kommunikoivat toistensa kanssa, jolla DNA kommunikoi, kutsutaan anayatroniksi. Se on tuonut sisään energiaa ja jakanut sen kehoon. Anayatron on ollut maisemissa ikuisuuksia, ja perimmiltään DNA on ollut maisemissa ikuisuuksia. Se kaikki on muuttumassa. Kaikki on muuttumassa.

Yhdessä kohtaa atlantislaisina teillä oli tavallaan informaatiolanka, jotain mihin kaikki informaatio biologisena olentona elämisestä laitettiin – se laitettiin tähän tavallaan joustavaan lankaan – jotta tullessanne takaisin uuteen elämään teidän ei tarvinnut palata oppimaan uudelleen kaikkea. Siis se laitettiin tähän lankaan, ja siitä tuli lopulta DNA ja hyvin joustamaton – hyvin, hyvin joustamaton – kahden säikeen järjestelmä, mutta alkuperäisessä DNA:ssa oli vain yksi säie, joka sisälsi informaatiota.

Kun uusitte suhteenne energiaan, se muuttaa kaiken tuon. Se muuttaa DNA:ta, ja se muuttaa anayatronia. Lopulta teillä on tämä ns. vapaa energiakeho – monet teistä kutsuvat sitä valokehoksi. En pidä kovin paljon tuosta termistä – mutta teidän valokehonne, vapaa energiakehonne. Lopulta teillä on tuo vapaa energiakeho, kun olette muuttaneet täysin suhteenne energiaan tässä elämässä.

En ole puhunut paljon valokehosta, koska se on valtava häiriötekijä tällä hetkellä. Valtava häiriötekijä. Ensinnäkin se tapahtuu jo, eikä teidän tarvitse tehdä – te ette voi tehdä – mitään edistääksenne sitä, tehdäksenne siitä nopeampaa. Ja jos puhuisimme siitä, haluaisitte vain saada sen tapahtumaan paljon nopeammin. Harhautuisitte, koska kyse ei ole valokehosta. Se on makyoa. Makyoa. Makyo on – muistatteko – henkinen häiriötekijänne, henkistä hevonpaskaanne.

Keskittyisitte valokehoon, koska haluatte olla terveempi ja nuorempi nyt. Mutta tosiasia on, että ennen kuin voitte edes … Ennen kuin voimme puhua paljon valokehosta, kyse on enemmän suhteestanne energiaan, joka ei ole kaikki asiat huomioon ottaen kovin hyvä. Se ei ole kovin hyvä. Teillä on hyvin, hyvin vanha suhde energiaan – ikään kuin energia olisi tuolla jossain, se ei kuulu teille ja teidän täytyy tehdä työtä sen eteen. Mikään näistä asioista ei ole totta.

Siis teille jotka olette uusia täällä: otamme täällä vähän eri lähestymistavan. Me pidämme hauskaa. Nauramme. Jos teitä loukkaa kiroileminen, rumat sanat, teidän ehkä kannattaa sulkea tietokoneenne nyt, koska sanomme muutamia niitä. He sanovat, siis yleisö (naurua). Minä en tee sitä kovin paljon.

Monta kertaa aiheutamme tarkoituksella lyhytaikaisia häiriötekijöitä. Etenemme jonkin kanssa, ja viemme tarkoituksella huomion muualle, koska ihmisellä on taipumusta tulla hyvin mentaaliseksi asioissa. Näette sitä – te jotka olette uusia – myöhemmin tänään. Siis häiritsemme saadaksemme nopeasti jonkun pois päästään, jotta normaali prosessi voi jatkua.

Ja sitä mitä teemme täällä, voidaan pitää joskus – no, useimmiten – epäkunnioittavana. Suurimman osan ajasta olen hyvin suora. Esimerkiksi, ympäri maailmaa on monia ihmisiä, jotka opettavat valokehosta. Heillä ei ole hajuakaan, mikä se on. He eivät ymmärrä energiaa. He eivät ymmärrä, mikä vapaa energiakeho on tai miksi teillä edes on sellainen. He näkevät sen jonain kimaltelevana, hehkuvana, tavallaan eteerisenä ihmiskehona, eikä se ole lainkaan sitä. Se ei ole mitään sellaista.

Planeetalla on ihmisiä, jotka pitävät kursseja siitä, miten integroidaan valokehonne 10 helpon askeleen avulla. Ensinnäkään, se ei ole helppoa. Toiseksi, oikeasti ei ole 10 askelta – on kaksi. Emme mene siihen nyt. Siis sanon asiat, kun näen niitä, ja se saattaa loukata ihmisiä – ei, vaan se todellakin loukkaa ihmisiä, mutta en oikeasti välitä. Kuten kerroin tälle shaumbra-ryhmälle kauan sitten, en välitä, onko heitä vain viisi, koska viisi oivaltanutta mestaria kulkemassa tällä planeetalla riittää vaikuttamaan kaikkiin. Tulee kuitenkin olemaan paljon enemmän niiden valtavien harppausten vuoksi, joita olemme tehneet vuosien saatossa.

Tämä ryhmä joka kutsuu itseään shaumbroiksi – he ovat erittäin vahvoja. Erittäin vahvoja, kuten Cauldre mainitsi artikkelissaan hiljattain. Vahvempia kuin ehkä odottaisi. Joskus pinnalta he vaikuttavat tavallaan kuin "melba toastilta" (vähän naureskelua) (suom. huom. melba toast on erittäin ohutta ja rapeaa paahtoleipää). Melba toastilta, tavallaan miksi edes syödä sitä? Ei ole makua. Ei ole ainetta. Ei ole mitään. Joskus he vaikuttavat hyvin, hyvin herkiltä. Joskus he itkevät. Aiemmin tänään oli paljon itkemistä – en ole varma, mistä siinä oli kyse. He itkevät ilman selvää syytä, vaikka oikeasti on syy. Mutta kun mennään sen yli, he ovat kovia kuin naula. Minäpä kerron teille: olen seissyt täällä 10 vuotta, ja he ovat pinnan alta kovia kuin naula. He purevat. He taistelevat. He tekevät kaikkea muuta (muutama naurahdus).

He ovat kovaa joukkoa, mutta he oppivat myös, että – sanotaan, että tästä päivästä alkaen – seuraavat askeleenne eivät liity mitenkään siihen, miten vahvoja olette. Ei lainkaan. Sitkeytenne, kovuutenne, kykynne ottaa vastaan iskuja ja nousta takaisin ylös ja ottaa vastaan lisää iskuja, ei oikeastaan palvele teitä tämän jälkeen. Vahvuus ei ole välttämättä etu. Siis te jotka käytätte vahvuutta, sisukkuutta tai yritätte puskea tienne tästä läpi, luopukaa siitä. Ne eivät auta tästä eteenpäin, koska mennessänne tuohon vahvuuspaikkaan sisällänne – "Aion olla vahva, aion olla kova, aion päästä läpi tästä seuraavasta haasteesta" – teette siitä taistelun, tappelun. Ja tiedätte, että nuo taistelut ovat tällä hetkellä sisällänne, joten mitä tolkkua on olla vahva?

Mutta mitä jos tästä eteenpäin olisitte vahvan sijasta viisas? Viisas jättää varjoonsa vahvan koska tahansa – aioin käyttää sanaa "trump" (suom. huom. merkitsee mm. "päihittää, viedä voitto"), mutta Cauldre sanoi sen olevan poliittisesti epäkorrektia (muutama naurahdus).

Siis kyllä, tämä ryhmä, he ovat olleet hyvin, hyvin vahvoja, äärimmäisen vahvoja. Mutta vedämme nyt syvään henkeä ja oivallamme, ettei siitä ole paljon hyötyä teille tästä eteenpäin – vahvuudesta. Ja tiedän, että se on luultavasti vanhassa ihmistyökalukassissanne yksi niistä viimeisistä asioista, joka teidän täytyi vetää esiin: "Aion olla vahva." Ja rakastan sitä, kun olette vahva omassa mielessänne, kun teillä on yksi noista hulluista päivistä – onko ketään, jolla ei ole ollut sellaista viime päivinä? (Vähän naurua) Teillä on yksi tuollainen hullu päivä, ja mitä te teette? Sanotte: "Pidän pintani hinnalla millä hyvänsä. Olen vahva. Pääsen läpi tästä. Teen vähän hengittelyä. Teen vähän sallimista" – jota ette oikeasti tee – "ja selviän läpi tästä." Lopettakaa sen nyt. Menemme tähän myöhemmin, mutta antakaa itsenne tulla hulluksi. Antakaa itsenne mennä tuolle puolen. Lakatkaa olemasta vahva. Olkaa viisas. Olkaa viisas.

Siis teille uusille, jos olette vielä täällä (katsoen kameraan) – ai, menetimme yhden (muutama naurahdus). Sori, sitä tapahtuu. Jos olette vielä täällä, niin tämä on uskomaton ryhmä. Olemme olleet yhdessä aioneita. Useimmat meistä aina Atlantikselta saakka. Ja muuten, kuka tahansa joka on uusi täällä, jos haluat koskaan kuulla tarinan, minun tarinani Atlantiksesta ja kristallivankilastani, kerron sen mielelläni (yleisö voihkii ja joku sanoo "se on ok"). Se on ok. Kysykää keneltä tahansa shaumbralta, he tuntevat koko tarinan – kerta toisensa jälkeen.

Olemme olleet yhdessä Atlantikselta saakka, ja on syvä side. Tulimme yhdessä takaisin Jeshuan aikana, ja silloin käytettiin shaumbra-termiä ensimmäisen kerran. Sieltä on peräisin erittäin syvä ja erittäin tunteellinen side – hyvin, hyvin tunteellinen. Ja sitten monet meistä olivat yhdessä mysteerikouluissa, erityisesti Euroopassa, noin 300–800 vuotta sitten. Siis olemme olleet yhdessä hyvin pitkään. Toivotamme tervetulleeksi ensikertalaiset, ja jotkut teistä eivät oikeasti ole ensikertalaisia. Olitte kanssamme kaikkina noina aikoina. Joillekin teistä tämä on täysin uutta. Älkää tunteko itseänne ulkopuoliseksi, koskaan. Olette tervetulleita liittymään mukaan siihen, mitä teemme, koska sitä ei ole tarkoitettu ainoastaan tälle ryhmälle.

Tämä ryhmä kokoontui yhteen rakkaan ystäväni, ylösnousseen mestaritoveri Tobiaksen opastuksella. Tämä ryhmä kokoontui yhteen Tobiaksen alaisuudessa ja on yhdistynyt siitä lähtien. He ovat käyneet läpi tätä uskomatonta transformaatiota – niin uskomatonta, ettei mieli pysty vieläkään ymmärtämään sitä. Niin uskomatonta, että toisinaan se tuntuu ehkä pelkästään massiiviselta peliltä. Mutta he heräävät yhtenä päivänä – ja niin tekin – ja oivaltavat, ettei se ollut lainkaan peliä. No, peliä oli oleminen Sinisen maassa, rajoittuneisuudessa. Itsenne pidätteleminen, itsenne epäileminen, itsenne rakastamattomuus – se oli peliä.

Siis tervetuloa kaikki, ja kaikki te vakiotyypit, vedetään syvään henkeä ja toivottakaa uudet ihmiset tervetulleeksi. Monia, monia lisää tulee.

Toiseksi, ennen kuin aloitamme tämän päivän aiheet, ymmärtäkää, että tämä päivä saattaa tuntua siltä, että hypimme aiheesta toiseen, ja me hypimme. Mutta meidän ei tarvitse olla enää lineaarisia, joten menemme tavallaan tänne, menemme tavallaan tuonne ja katsomme, mihin päädymme koko jutun lopussa. Kenties päädymme takaisin alkuun, koska sellaista elämän pitäisi olla. Tottukaa siihen. Sen ei ole tarkoitus olla aina suora viiva. Se voi kulkea ympyröissä. Se voi myös romahtaa. Koko juttu voi romahtaa, ja silloin oivallatte: "Ai, se on ok. Olen edelleen tässä. Olen olemassa. Millään siitä ei ollut oikeasti merkitystä." Hmm.


Viesti shaumbroilta, jotka siirtyivät hiljattain rajan yli

Ensin eräs ongelma. Minulla oli toissapäivänä tapaaminen 11 kauniin olennon kanssa, jotka olivat juuri siirtyneet rajan yli viimeisten kahden viikon aikana, kaikki sellaisia jotka kutsuvat itseään shaumbraksi. Jotkut tunsitte, joitain ette ehkä tunteneet, koska he olivat hyvin hiljaisia shaumbroja, mutta he kaikki siirtyivät rajan yli. Kokoonnuimme yhteen heidän kanssaan ja sanoin: "Mistä tässä kaikessa on kyse? Luulin, että halusitte jäädä maan päälle oivaltaneena mestarina." Juttelimme heidän kanssaan, ja he sanoivat: "Tultiin siihen pisteeseen, jossa tunsimme erityisesti kehon uupuvan tai saimme vain tarpeeksemme, ja oivalsimme tuolla hetkellä, että voisimme päästää kaikesta irti. Kaikesta. Millään ei ollut oikeasti enää merkitystä. Se millä luulimme olevan merkitystä, ei ollut kovin tärkeää, koska kyse on siitä, että olen olemassa. Se on ainoa asia. Siis päästimme vain irti. Päästimme vain irti."

Eikä rajan yli siirtyminen ollut edes tahallista. Jotkut heistä käyttivät vahvuuttaan taisteluun fyysisten vaivojensa kanssa. Jotkut heistä taistelivat erittäin kovasti joitain omia sisäisiä demonejaan vastaan – ei lohikäärmettä, vaan sisäisiä demoneja – eivätkä he pystyneet taistelemaan enää. He päästivät vain irti. Kukaan heistä ei sanonut: "Päätän lähteä", mutta he tulivat tiettyyn pisteeseen tuossa valtavassa irtipäästämisessä, ja he oivalsivat, että he olivat Oivaltaneita. Jossain kohtaa tuossa fyysisen kehon viimeisessä epätoivoisessa hetkessä he oivalsivat, että he olivat Oivaltaneita, ja he siirtyivät rajan yli.

Rajanylityksessä he alkoivat oivaltaa, että he olivat Oivaltaneita, ja he oivalsivat, että he olivat kuolleita fyysisessä kehossa, mutta todellisuudessa elävämpiä kuin koskaan. Ja sitten he tunsivat ihmishalunsa jäädä planeetalle fyysiseen kehoon, ja oli jossain määrin katumusta, vain ohikiitävän hetken katumusta siitä, etteivät he ole täällä teidän kaikkien kanssa tekemässä, mitä teemme. Mutta sitten he oivalsivat, että ensinnäkään heidän ei tarvinnut tehdä sitä. Oli valtavaa vapautumista jättää keho, valtavaa vapautumista olla Oivaltanut – tarkoitan niin kuin ylösnousemuksessa – eivätkä he edes odottaneet sitä. He odottivat monia lisävuosia planeetalla taistelemassa tai yrittämässä kovasti asioita tai mitä tahansa, ja yhtäkkiä he olivat vain siellä.

Jokaisella heistä oli sitten tilaisuus – kai sitä kutsuttaisiin valkoisen valon skenaarioksi: "Ai, olen kuollut. Se on upeaa. Kaikki tuntuu erittäin hyvältä nyt." Jokaisella heistä oli tilaisuus palata takaisin, päästä takaisin fyysiseen kehoon. Ne joilla oli fyysisiä sairauksia, sanoivat: "Ei ikimaailmassa. Ei ikimaailmassa." Ne jotka kävivät syviä sisäisiä taisteluja, eivät kestäneet palata takaisin siihen. Siis he lähtivät. He lähtivät, ja sitten kysyin heiltä: "Mitä haluatte todella jakaa shaumbrojen kanssa nyt? Mitä voin viedä seuraavaan shoudiin ja kertoa jokaiselle heistä, teidän viisautenne sanoja?" Ja tässä on joitain asioita, joita he sanoivat.

Ensinnäkin ja ennen kaikkea, sallikaa oikeasti itsenne. Ja he oivalsivat, että "salliminen" on edelleen monille vain sana, vain käsite, mutta he sanoivat: "Oikeasti sallikaa", koska he oivalsivat, että jos he olisivat sallineet, jos he eivät olisi ottaneet vain pikkuruisia askelia, asiat olisivat olleet hyvin eri tavalla heillä.

Ja sitten he sanoivat, että tuntekaa todella intohimoanne tällä hetkellä. Tuntekaa todella tuota intohimoa. Ja sanoin heille takaisin: "Mutta te olitte juuri niitä, jotka valittivat, ettei teillä ollut intohimoa, että olitte kyllästyneet asioihin, ja tylsyys itse asiassa sai monet teistä lähtemään, tulemaan takaisin tänne." Ja jokainen heistä sanoi: "Oivalsin noina elämäni hiipuvina viime hetkinä, että oli hyvin paljon intohimoa tuossa siirtymässä, tulemisessa Oivaltamiseen. Oli hyvin paljon intohimoa, mutta olin pidätellyt sitä. Olin etsinyt esimerkiksi vanhaa ihmisintohimoa. Olin melkein teeskennellyt, ettei ollut mitään intohimoa, että olin kyllästynyt. Mutta kerro kaikille, että intohimoa on, jos sallit sen, ja tuo intohimo on suuri tekijä suhteenne muuttamisessa energiaan."

Useat heistä sanoivat: "Adamus, jos voisit kertoa heille tämän. Älkää ajatelko sitä niin paljon. Hitto soikoon! Lakatkaa ajattelemasta sitä. Lakatkaa prosessoimasta sitä mielessänne. Lakatkaa puhumasta latteuksia ja kliseitä ja kaikkea sitä muuta ja pyörittämästä sitä mielessänne. Vetäkää vain syvään henkeä ja olkaa se. Vain olkaa se. Lakatkaa analysoimasta, mitä "se" on tai mitä "oleminen" on. Vain tehkää sen."

Siis tuon tämän viestin. Luultavasti ei kaikkein kohottavin viesti, jolla aloittaa päivämme, mutta tuon tämän heiltä, ja jokainen heistä sanoi: "Olemme aivan tässä", koska tarvitsemme sitä. Tarvitsemme sitä, tasapainoa toiselta puolelta. Kyllä, tiedän, että kaikki on sisällänne ja on todella kiva joskus saada ystävä ja tuntea se lohtu, että joku todella välittää siitä, mitä käytte läpi.

Siis vedetäänpä syvään henkeä niiden kanssa, jotka ovat siirtyneet rajan yli. Ja jokainen heistä ymmärtää, että te osutte omaan hetkeenne, osutte omaan aikaanne, ja niin paljon kuin ihminen sanookin: "Ei. Minä haluan jäädä", on hetki, jolloin teistä saattaa tuntua, että siirrytte rajan yli. Mutta teiltä kysytään uudestaan, kuoleman lähikokemuksenne jälkeen, haluatteko jäädä vai lähteä. Teillä on uusi tilaisuus.

On vaikeaa, on todella vaikeaa toisinaan, ja erityisesti nyt kun teemme läpimurtoamme, on hyvin, hyvin vaikeaa. Ette tiedä, mitä tapahtuu mielessänne tai kehossanne tai missään muussa. Mutta minä tiedän jo, että pääsemme siihen tässä elämässä. Se ei vain … No, jätetään tuo toteamus.

Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä.

(Tauko)

Hyvä.


Shaumbra-viisautta

Kysymys aloittamaan päivän vakio-osuuden. Kysymys. Linda, mikrofonin varteen, kiitos. Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Annan sinun valita vapaaehtoisen, ennen kuin esitän tuon kysymyksen. Se muodostaa todella jännitettä tähän huoneeseen.

............

Lue jatko http://www.luxonia.com/viestit/11-geoff ... ja-shoud-9

[Anita <3 ..]

Esiintuleminen-sarja
SHOUD 10

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
1.6.2019
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Minä olen mitä olen, St. Germainin Adamus.



Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä yhdessä, kun aloitamme tämän päivän. Mm.

Tiedän, että monet teistä jotka kuuntelevat, ja monet teistä täällä yhteyskeskuksessa ajattelevat, etteivät tunne mitään. Mutta luulisin, että tunsitte juuri jotain. Luulisin, että tunsitte juuri jotain. Sillä mitä se on, ei ole nyt itse asiassa merkitystä, ja pyytäisin teitä olemaan yrittämättä pukea sitä sanoiksi, yrittämättä saada selvää siitä. Tuntekaa vain todella hetki sitä, että tunsitte juuri jotain.

Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä siihen.

Kyllä, jotain tapahtuu, ja teillä saattaa olla vähän ihmisahdistusta siitä. Ette ehkä tiedä tarkkaan, mitä se on. Ihminen saattaa sanoa: "Adamus, ole kiltti ja kerro meille, mitä tarkkaan ottaen tapahtuu." Aa, tuntekaa vain sitä. Tiedätte, mitä tapahtuu. Ihminen ei ehkä pysty pukemaan sitä sanoiksi tällä hetkellä, mutta tiedätte, mitä tapahtuu. Mm.

Muuten, minä olin Ylösnousseiden mestareiden klubilla aiemmin. Pidin (naurua) luentoa. Sitä Cauldre ei oikein käsitä ihmismielessään, että voin tehdä monia asioita kerralla. Voin pitää luentoa (lisää naurua), voin nukkua, voin syödä hienoa ateriaa Pariisissa ja voin olla täällä kuuntelemassa teidän keskustelujanne (lisää naurua; Adamus viittaa Geoffin ja Lindan kommentteihin edellisessä osuudessa). Ja tämä on hyvä huomautus teille kaikille: lakatkaa olemasta niin hemmetin lineaarisia! Te olette ja. Voitte tehdä monia asioita kerralla.

Mutta pidin luentoa tänä aamuna. Sitä pyysivät jotkut muut ylösnousseet mestarit, jotka työskentelevät ihmisryhmien kanssa. He pyysivät sitä yhtäkkiä, ja minä sanoin: "Minulla on kiire nyt 1.6.2019. Tämä on shoud-päiväni. Tämä on yksi iso päiväni kuukaudesta, jolloin saan loistaa ja olla töykeä (lisää naureskelua)." Sanoin: "Tätä varten minä elän. Tätä minä olen." He sanoivat: "Ei, ei, ei, Adamus, meidän täytyy tietää. Ennen kuin menet sinne alas, meidän täytyy tietää, miten teet tämän. Myönnämme, että olemme kaukana perässä. Myönnämme, että kamppailemme edelleen omien ryhmiemme kanssa – miten sinä teet tämän? Me kamppailemme edelleen ryhmiemme kanssa, ja sinä liihotat tuolle puolen shaumbrojen kanssa ympäri maailmaa. Mitä sinä teet?"

Olin vähän haluton kertomaan heille. Ei niin, että kilpailisimme, mutta … (naurua) Mutta tiedättehän, olimme kaikki joskus ihmisiä, joten on sellainen hassu piirre – olla ensimmäinen, olla kärjessä. Mutta pitkitin sitä vähän ja sanoin: "En tiedä. En tiedä, pystykö oikeasti sullomaan sitä tiukkaan aikatauluuni. Nimittäin minun täytyy mennä sinne alas, ja minun täytyy puhua Cauldrelle ja saada hänet lakkaamaan olemasta niin hermostunut, ja minun täytyy mennä Lindan luo ja saada hänet lakkaamaan olemasta huolissaan siitä, mitä aion sanoa. Siihen menee tovi. Minä en vain tupsahda sisään." Sanoin: "Menen kolme tuntia, joskus päiviä, etuajassa." Mutta he vaativat.

Niinpä sanoin: "Se on hyvin yksinkertaista. Se on hyvin, hyvin yksinkertaista. Tästä siinä on kyse. Teillä on henkisiä opettajia, joista useimmat ovat täynnä makyoa. Teillä on henkisiä olentoja, ihmisiä, jotka ovat tavallaan eksyksissä, ja he yrittävät murtautua läpi. He yrittävät olla henkisempiä. He yrittävät olla valaistuneita tai ylösnousta, tai itse asiassa valtaosa heistä haluaa olla vain vähän rikkaampi ja vähän terveempi. Mutta ongelma on, että te teette sitä oppilaidenne kanssa – ja he tekevät sitä – mielestä käsin. Yritätte päästä juuri sen asian yli, josta olemme oppineet hyvin paljon Atlantiksen ajoista tähän päivään saakka, ja yritätte tehdä sen mielen sisältä, eikä se toimi. Se ei toimi. Mieli luo sokkelon, palapelin. Mieli luo valtavan pelin ja teeskentelee, että se pääsee jonnekin, eikä se koskaan todellisuudessa pääse. Siis teidän täytyy mennä mielen tuolle puolen. Teidän täytyy päästä ulos siitä."

Oli tavallaan ällistynyt hiljaisuus, kuten täällä nyt (Adamus naureskelee) "Häh?" Ja he sanoivat: "Miten te menette mielen tuolle puolen? Miten te teette tämän mielen ulkopuolelta, koska ihmisellä kaikki on mielessä? Miten te teette sen?"

Ja sanoin: "No, se ei ole ollut helppoa. Tämä oli suurin haaste, kun tulin työskentelemään shaumbrojen kanssa. Miten menemme tuolle puolen? Miten menemme sieltä ulkoa muuttamaan sen, mitä on täällä sisällä, jos kaikki on lukittuna tänne sisälle?" Sanoin: "Se on paljon häiriötekijöitä. Se vaatii paljon häiriötekijöitä. Se vaatii valtavan määrän sitoutumista jokaiselta shaumbralta, joka on tässä transformaatiossa. Se vaatii paljon nauramista, ja se vaatii, että meillä on joitain mekanismeja, joita tutkimme täällä tänään ja jotka saavat meidät sinne ulos käsittelemään sitä, mikä on täällä sisällä."

Ja sanoin: "Mutta minulla se on vielä vaikeampaa, kuin kenelläkään teillä muilla pyhimyksillä täällä ylhäällä. Minulla se on vaikeampaa, koska olen tekemisissä juuri sen ryhmän kanssa, joka laittoi meidät tänne sisälle. Sen saman ryhmän, joka sai meidät mieleen. Olen tekemisissä heidän kanssaan, joten voitte kuvitella, miten vaikeaa se on. On paljon syyllisyyttä, jonka lohikäärme auttaa meitä tuomaan esiin nyt. On paljon kieltämistä. Paljon kieltämistä: "Voi, se en ollut minä. Ei, en tehnyt kaikkea tätä." "Kyllä, olit se sinä (vähän naurua)." Valtava määrä kieltämistä. On paljon mielen toimintaa, koska jos olet yksi niistä, joka auttoi laittamaan nuo vanhat pääpannat, on jokseenkin paljon ongelmia siihen liittyen." Siis sanoin: "Se on erityisen vaikeaa, mutta otamme tuon energian, otamme ns. tuon ajattelutavan, ja käytämme sitä samaa asiaa ulkopuolelle menemiseen."

Uusi hiljaisuus laski joukon yli, ja he sanoivat: "Mutta eikö se riitä tekemään ihmisen hulluksi?" (Lisää naureskelua) Ja sanoin: "Ehdottomasti. Minun shaumbrani … Minun shaumbrani (yleisö sanoi "oiiii") ovat …" (Adamus naureskelee) Meidän pitäisi saada sellainen ääniraita: "Oiii! Oiii!"

"Minun shaumbrani käyvät sitä tällä hetkellä läpi. Laadin sen heille viime k- … – laadin heille paljon juttuja viime kuussa – laadin sen heille viime kuussa. Heillä on tämä asia, joka tapahtuu 45–60 päivän kuluessa. Voi, he pankoivat. He panikoivat. Hyvin monet heistä ajattelivat:" Kuolenko minä? Mitä minulle tapahtuu? Kenties minun ei pitäisi tehdä tätä?"" Ja sanoin: "Mutta juuri sitä teemme tällä hetkellä, ja sen he kaikki tuntevat ja kokevat, jokainen omalla tavallaan. Tässä kuussa ei ole paljon kyse fyysisestä puolesta. On vähän jäämää, mutta se tapahtuu täällä ylhäällä (pää)."

"He unohtavat kaiken. He eivät pysty yhdistelemään asioita niin, kuin ennen. Heidän logiikkansa ei toimi kovin hyvin enää", sanoin. "Ja juuri sitä teemme." Mutta sanoin: "Summaan sen kaiken", ja Linda, kirjoittaisitko tämän, koska se on hyvin mestarillista. "Summaan sen kaiken teille" – ylösnousseille mestareille, jotka kuuntelevat luentoani – "ja se on hyvin yksinkertaista, mutta se on yksi niistä asioista, jotka panevat teidät miettimään pitkäksi aikaa: "Mitä hän oikeastaan tarkoitti?"" Summaan sen kaiken, ja se on näin yksinkertaista: olette hullu, kunnes ette ole.

Ei hullu

Olette hullu, kunnes ette ole. Se on siinä! Ja sitä te kaikki täällä käytte läpi nyt. Olette hullu, kunnes ette ole. Se merkitsee, että niin kauan kun ajattelette tulevanne hulluksi, niin okei, sitten te olette. Niin kauan kun pidätte itseänne hulluna verrattuna toisiin ihmisiin, verrattuna omaan menneisyyteenne, hulluna siksi, että teillä on ajatuksia, jotka ovat erilaisia, joita on vaikea määritellä, jotka uhmaavat tiedettä ja tavallista logiikkaa, no, silloin te olette hullu. Niin kauan, kun pidätte unelmianne vain keksittynä, ei todellisina, niin kauan kun ajattelette, että jotkut aidot halunne elämässä ovat vain hulluja unelmia, no, silloin olette hullu. Kunnes ette ole.

"Ette ole" on sitä, kun hyväksytte, että te ette ole hullu. Hyväksytte sen, mitä koette ja tunnette, sen tietämisen joka teillä on ja jota ette pysty määrittelemään, nuo valtavat tuntemukset sisällä. Teillä kaikilla on niitä, tällaisia läpimurtohetkiä, ja te tajuatte sen jonkin aikaa, ja sitten tietysti sulkeudutte ja ajattelette: "Voi, se oli vain hölynpölyä, minä vain keksin sen." Se ei ole. Olette hullu, kunnes ette ole. Olette hullu, kunnes oivallatte: "Tämä ei ole hullua. Tämä ei ole hullua. Tämä on luonnollista. Se on totta. Se on laajentunutta." Kun yritätte laittaa itsenne takaisin tuohon rajoittuneeseen maailmaan, siniseen maailmaan, se on hullua. Se on hullua.

Mutta olette takaisin siellä monien muiden sinisten ihmisten keskuudessa, täysin sinisessä maailmassa, ja silloin mielenne asettuu ja sanoo: "Voi, olen takaisin täällä nyt. En saa olla hullu." Mutta, no, tiedätte, millaista se on. Jatkatte tuon pienen jutun saamista mieleenne, joka sanoo: "Mutta sinä olet hullu. No, olet kaheli. Miksi en voi vain elää normaalia, tavallista … Miksi minun täytyy kuulla ääniä? Miksi minun täytyy saada näitä pakahduttavia tunteita? Miksi minulla on suuri kaipaus johonkin muuhun? Voi, minussa täytyy olla jotain vikaa. Minulle kerrotaan, että minun pitäisi hyväksyä, kuka olen ja mitä olen." Ei. Ei. Kyse ei ole siitä. Kyse ei ole itsenne laittamisesta takaisin hullu-maahan.

Kyse on murtautumisesta vapaaksi, esiintulemisesta. Tulemisesta sieltä esiin. Olette hullu, kunnes ette ole, eli kun vedätte syvään henkeä ja oivallatte: "Hei, tämä ei ole hullua. Tämä on todellisempaa, luonnollisempaa. Tämä on enemmän vapautta kuin mikään muu", silloin ette ole enää hullu. Silloin lakkaatte laittamasta tuon leiman itseenne. Lakkaatte kävelemästä ja puhumasta kuin hullu ihminen. Teillä lakkaa olemasta hullujen ihmisten unelmia elämässänne. Puhumme tänään vähän lisää unelmista/unista. Lakkaatte olemasta hullu uneksija, ja nyt olette todellinen. Nyt olette todellinen.

Historian saatossa monia suuria ihmisiä on pidetty hulluina. Leonardo da Vinciä pidettiin täysin omalaatuisena omana aikanaan. Hän ei pystynyt sopimaan tapaamisia. Hän ei pystynyt tekemään loppuun maalausta. Hän ei pystynyt minkäänlaisiin todellisiin suhteisiin muiden ihmisten kanssa. Hän oli eriskummallinen, ja hän piirsi ja töherteli aina. Hän oli hullu, kunnes ei ollut, kunnes hän yhtäkkiä oivalsi, että hän kommunikoi asioiden kanssa, avautui asioille kaikkialla ympärillään, jotka ovat tässä, mutta niitä ei voi vain nähdä ihmissilmin tai havaita ihmisaistein. Mutta ne ovat tässä, ja te tiedätte sen.

On surullista, kun näen mielenne kieltävän sellaisten asioiden olemassaolon, joita on oikeasti tässä. Kieltävän ne, koska sanotte: "En halua olla tuo hullu kundi tai tuo hullu tyttö. Aion sopeutua vain yhteiskuntaan." Te ette voi sopeutua enää. Se on siinä. Olette menneet liian pitkälle. Ette voi sopeutua. Te ette ole hullu. Te ette ole hullu. Olette todellisempi. Olette aistillisempi. Olette moniulotteisempi. Olette aidompi, kuin kukaan niistä, jotka ovat koskaan kutsuneet teitä hulluksi. Ja he tulevat jonain päivänä takaisin ja oivaltavat ja myöntävät sen: "Ei, sinä et ollut hullu". Ja he pyytävät anteeksi teiltä, koska kutsuivat teitä niin, ja joitain isoja aspekteja tulee maisemiin pyytämän anteeksi – teidän omia aspektejanne – että ovat kutsuneet teitä hulluksi. Te ette ole. Olette hullu, kunnes ette ole, eli pääskää yli siitä.

Sitten yhtäkkiä ette ole hullu. Yhtäkkiä olette nerokas (muutama naurahdus). Kyllä, oikeasti. Olette nerokas! Olette nero! Sen he sanovat, tai ainakin te sanotte: "Olen hemmetin nero." (Naurua) Olette uskomattoman luova. Olette hyvin moniulotteinen olento. Olette hullu, kunnes ette ole, joten päästäänpä tuon hullun osan yli juuri nyt.

Vedetäänpä syvään henkeä. Ette ole hullu. Minä tiedän, mitä hulluus on, ettekä te ole hullu. Hullu – itse asiassa jos määrittelisimme sen, niin sitä eivät ole ne, jotka lentävät ja nousevat sellaisiin korkeuksiin, joista he eivät tiedä mitään, mutta kuitenkin tuntevat, että siellä on jotain. Hulluja eivät ole ne, jotka lentävät korkealla. Hulluja ovat ne, jotka menevät jatkuvasti syvemmälle ja syvemmälle ja syvemmälle samaan rajoittuneeseen todellisuuteen etsimään vastauksia. Se on hullua. Hullua on toistaa samoja kaavoja elämästä toiseen toivoen eri tulosta. Se on hullua.

Hullua on, kun yksilö alkaa ottaa noita lääkkeitä, noita mielen lääkkeitä, ja se saa heidät hyvin syvälle siniseen, ei-mihinkään. Se on hullua. Se on todella hullua. Hullua on yrittää sopeutua niin, että te ette ole enää itsenne. Olette yhdenmukainen kaikkien muiden kanssa. Se on hullua.

Te ette ole hulluja. Ei, te olette pioneereja. Uskaltaudutte toisiin maailmoihin. Olette niitä, jotka ovat halukkaita omaksumaan uutta. Palaan tähän myöhemmin tässä keskustelussa, mutta tiedätte, että olen puhunut kauan siitä, että minä-olen on tietoisuus, tiedostaminen – "minä olen, minä olen olemassa" – mestari on se, joka tuo kaikki kokemukset viisaudeksi ja siivoaa, joka on elefanttiparaatin takana ja siivoaa kaikki jutut, kompostoi ne ja saa ne takaisin perusasioiksi (Adamus naureskelee). Se on mestari.

Ihminen on se, joka kokee uutta. Hullua on, kun te ette tee uutta, kun teitä, ihmistä, pidätellään, kun te ette ole kiinnostunut uudesta ja toistatte vanhoja kaavoja. Se tekee teidät hulluksi.

Ihmisessä on kyse uudesta, mutta kuitenkin monista syistä se ei ole tehnyt sitä pitkään aikaan. Se jatkaa samoja vanhoja kaavoja. Olette menossa uuteen, vaikka osa teissä saattaa ajatella: "No, se on hullua. Miksi haluaisin mennä uuteen, kun en tiedä, mitä se on tai missä se on tai mitä se tekee minulle? Miksi mitenkään haluaisin uutta elämääni? Helvetti, en ole tehnyt hyvää työtä vanhankaan kanssa, joten miksi haluaisin uutta elämääni?" (Vähän naureskelua)

On hullua olla menemättä uuteen, koska se on ihmisen työtä – uusi, kokeminen – ja silloin kun ette koe, kun ette mene uuteen, niin olette hullu. Silloin romutatte sen syyn, miksi ihmisosa on ylipäätään täällä. Silloin tukahdutatte itsenne. Tukahdutatte sielunne, melkein kirjaimellisesti, koska se ei saa päivittäistä annostaan uutta ja kokemista. Ja silloin kun ette ole kiinnostunut uudesta, kun ette koe niin, kuin ihminen on suunniteltu kokemaan, no, mestarilla ei ole takana kakkaa siivottavana, koska se on samaa vanhaa paskaa (lisää naureskelua).

Olemme menossa uuteen, tarkoitan, että hyvin monin tavoin, ja kyllä, ihminen on huolissaan aina silloin tällöin: "Mitä tapahtuu? Mihin se kaikki menee?" Mutta pyydän teitä, haastan teidät, tuntemaan sitä. Osa ihmisestä sanoo: "En ole kovin varma tästä", mutta te tiedätte jo. Tarkoitan, että te tiedätte jo. Minä tiedän sen. Te tiedätte jo, mihin menemme seuraavaksi. Kenties se ei ole määriteltävissä sanoillanne tai ajatuksillanne, mutta gnostinne tietää. Antakaa sen tulla esiin tänään.

Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä uuteen. Joo, emme aio toistaa vanhoja kaavoja. Se on varmaa.

Joka tapauksessa rakastan sitä. Rakastan sitä, mitä kerroin muille ylösnousseille mestareille. Sanoin: "Mitä ihmiseen tulee, niin olette hullu, kunnes ette ole." Ja heiltä vei hetken – kyllä, niin viisaita ja fiksuja kuin heidän pitäisi olla, he olivat ihmisiä kerran, joten he ovat vähän hitaita hoksaamaan aina silloin tällöin – mutta hiljaisuus laskeutui Ylösnousseiden mestareiden klubille, ja he sisäistivät tätä: "Olette hullu, kunnes ette ole", ja sitten yksitellen yli 9.000 mestaria nousi seisomaan ja alkoi taputtaa (naurua ja taputuksia). Mitä voin sanoa? (Adamus naureskelee) Huomaan, että te ette nousseet seisomaan, mutta se on ok. Älkää … (lisää naureskelua) Se oli todella ratkaiseva hetki, ja siinä on kyse teistä. Siinä on kyse teistä. Siinä on kyse siitä työstä, jota teemme, ja se on haastavaa. Se on vaikeaa toisinaan. Se on kuoppaista toisinaan, ja erityisesti se, mitä teemme nyt – menemme kirjaimellisesti mielen ulkopuolelle. Sitä ei voi tehdä mielestä, mutta todellakin tuntuu hullulta, kun menette mielen ulkopuolelle.

Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä sen myötä, ja ennen kuin menemme yhtään pidemmälle, laitetaan vähän musiikkia, ja haluan tehdä hyvin lyhyen … Tuota, se ei ole oikeastaan merabh, se on kokemus. Oi, minulle tuotiin ruokaa tänään. Laitetaan vähän musiikkia ja himmennetään valoja. Anteeksi (Adamus ottaa vähän ruokaa). Mm.

Shaumbra-talo

Hyvä. Ennen kuin menemme yhtään pidemmälle tänään, haluaisin meidän kaikkien vierailevan eräässä paikassa – paikassa jota ei ole olemassa fyysisellä planeetalla.

(Musiikki alkaa)

Ei tarvitse olla. Paikka joka ei vie tilaa tai aikaa. Se on hyvin ajaton, mutta paikka joka on hyvin henkilökohtainen kaikille teille. Hyvin henkilökohtainen.

Haluaisin meidän kaikkien vierailevan Shaumbra-talossa tänään. Se on talo, jonka te rakensitte, aloittaen yli 2.000 vuotta sitten.

Nimittäin pelkästä tyhjyydestä, ilmasta – ehkä sanottaisiin – voidaan rakentaa talo. Talo on, no, jotkut kutsuisivat sitä ulottuvuudeksi. Minä kutsun sitä tietoisuuspisteeksi. Ja talo voi olla yksi ihminen, yksi olento, yksi enkeli. Se voi olla koko ryhmä, kuten Shaumbra-talo.

Meillä on Keahak-talo, jossa tapaamme kaksi kertaa kuukaudessa. Se on tietoisuuspiste, kerääntymis- ja kokoontumispiste, ja haluaisin teidän tulevan tähän Shaumbra-taloon tänään. Ja määrittelemättä mitään, minkä ihmismieli määrittelisi värinä, muotona tai kokona, kehotan teitä vain tuntemaan energioita täällä.

Se on teidän talonne.

(Tauko)

Tuntekaa, miten se on muuttunut Jeshuan ajoista tähän hetkeen, mutta erityisesti kuluneina 20 vuotena – miten tuo Shaumbra-talo on muuttunut.

(Tauko)

Tämä on tila, jonka te loitte. Se sisältää valtavasti viisautta. Se on eräänlainen energeettinen kirjasto. Siellä ei ole todellisuudessa kirjoja, vaan siellä on kaikki kokemukset ja oivallukset, joita teillä on koskaan ollut, olette koskaan tehnyt, kaikkien muiden shaumbrojen rinnalla, myös niiden jotka ovat lähteneet, jotka ovat poissa, myös niiden jotka ovat siirtyneet rajan taakse.

Paras analogia jonka voin antaa sille, on uskomaton kristalli, mutta ei kova ja fyysinen kristalli. Vain uskomaton kristalli. Ja se on täytetty teidän ydinolemuksellanne, tietämisellänne, viisaudellanne, teidän kaikella.

(Tauko)

Antakaa itsenne tuntea tätä Shaumbra-taloa. Olette osa sitä.

Sen kasvaminen jatkuu joka päivä, kun te olette elämässä, kun te elätte.

(Tauko)

Sen laajeneminen jatkuu joka kerta, kun meillä on jokin kokoontuminen.

Pyysin teitä tulemaan tänään tänne Shaumbra-taloon, koska se on ei-mentaalinen paikka. Täällä ei ole logiikkaa, ei tarvitse olla. Ei ole hierarkiaa, eikä järjestystä. Ei tarvitse olla.

Tuntekaa sitä hetki, ja tuntekaa omaa osaanne tässä Shaumbra-talossa.

(Tauko)

Tämä täällä on se lahja, jonka jätätte jälkeenne. Tulee aika, jolloin siirrytte eteenpäin, ette enää tule takaisin Maahan, ette ole enää juurikaan yhteydessä Maahan edes ei-fyysisellä tavalla. Mutta tämä kaunis kristallienergia on lahja, jonka jätätte Maahan. Se on kumulaatio kaikista elämistänne. Se on oikeasti tuo tuleminen ruumiillistuneeseen Oivaltamiseen.

Nimittäin niin hullulta kuin se kuulostaakin – mutta mikään ei ole enää hullua. Mikään ei ole hullua. Tarkoitan, että hullua … Katsotte ulos maailmaan – politiikkaa, bisnestä – ja paljon siitä on hullua. Mutta mikään ei ole oikeasti kovin hullua enää. Jätätte tämän lahjan, ja tiedätte, että tämän Maan aivan ytimessä ei ole sulaa laavaa, niin hullulta kuin se kuulostaakin. Tiedemiehet haluavat ajatella niin, mutta en tiedä yhtään tiedemiestä, joka olisi ollut siellä. Siis ei. Tämän maaplaneetan aivan ytimessä on kristalli, valtava kristalli. Jotkut sanoisivat ehkä, että se on fyysinen. En tiedä. Ehkä se ei ole, mutta siellä on kristallirakenne. On pakko olla, muuten tämä planeetta ei olisi täällä. Aivan tämän Maan ytimessä on kristallirakenne.

Muutamana seuraavana vuotena jotka meillä on yhdessä, yhdistämme tämän kristallisen shaumbra-energian, Shaumbra-talon ... Ei nyt, koska on vähän liian aikaista tehdä se, mutta yhdistämme tämän Shaumbra-talon suoraan Maan ytimeen, jotta kaikki jotka tulevat teidän jälkeenne, pystyvät yhdistymään siihen jokapäiväisessä elämässään. Se on lahja, jonka jätätte jälkeenne, kaunis lahja.

(Tauko)

Lue loppuun :: http://www.luxonia.com/viestit/11-geoff ... a-shoud-10

[Anita <3 ..]

Esiintuleminen-sarja
SHOUD 11

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (http://www.crimsoncircle.com)
6.7.2019
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine



HUOM. Nämä kanavoinnit annettiin alun perin 15.–16.6.2019 "10 vuotta Adamuksen kanssa" -juhlassa Santa Fessä.

Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus (yleisö taputtaa). Kiitos, kiitos.

Aa, suuri ilo saada teidät tähän kokoontumiseen. Siinä ei ole kovin paljon kyse minusta. Heh, no … (lisää naurua) … kenties paljon. Mutta siinä on oikeasti kyse shaumbroista, teistä, kuluneista 10 vuodesta. Kävelen vähän ympäri ja katson, miten monia voin katsoa silmiin.

Kymmenen vuotta! Se on mennyt hyvin nopeasti. Ihan kuin olisin juuri saanut juotua kupillisen kahvia Ylösnousseiden mestareiden klubilla, ja 10 vuotta oli mennyt! Olen varma, että se oli samanlaista teillä (vähän naureskelua). Kymmenen vuotta yhdessä hujauksessa, erilaista kuin mikään muu. Kymmenen vuotta uskomattomia muutoksia. Tiedän, että joinain päivinä ajattelitte, ettei mikään muuttunut, joinain päivinä ihmettelitte, teittekö yhtään mitään.

Kymmenen vuotta kitkien pois niitä, jotka eivät olleet oikeasti valmiita ruumiillistuneeseen valaistumiseen. Siitä oli vain kyse. Ei muusta. Huomasitte luultavasti, ettei oikeasti ole kyse paremman ihmiselämän saamisesta (naurua). On kyse oivaltaneena mestarina olemisesta tällä planeetalla.

Kymmenen vuotta monia häiriötekijöitä. Voi, että minun on tarvinnut tehdä kovasti töitä häiriötekijöiden eteen. Minun on tarvinnut istua piirustuspöytäni ääressä Ylösnousseiden mestareiden klubilla ja tehdä töitä. "Miten häiritsen heitä tässä kuussa, tässä shoudissa, tässä työpajassa?" Kymmenen vuotta puhdasta viihdettä yhdeltä kaikkein suurimmista viihdyttäjistä … Kuthumilta (naurua ja taputusta).

Kymmenen vuotta syvällistä informaatiota. Ei minun informaatiotani. Ei, minä olen vain kerääjä. Olen vain se, joka tulee tunnustelemaan teistä jokaisesta, missä kohtaa olette, mihin olette seuraavana valmis. Minä vain kerään sen yhteen. Tiivistän sen, koska siinä on paljon roskaa toisinaan. Tiivistän sen, ja sitten oksennan sen. Tuon sen takaisin teille. Suollan ulos sen, mitä te ajattelitte, tunsitte, kävitte läpi (vähän naureskelua).

Kyse ei ole teistä

Kymmenen vuotta kaiken tämän informaation keräämistä, ja merkittävä asia on, ettei oikeasti ole kovin paljon kyse teistä. Älkää koskaan olko huomioimatta tätä, koska hyvin usein ajattelette, että teette sen itsenne vuoksi, että kyse on vain teistä, että se on yksinäinen matka, jossa on kyse vain teistä, ja teidän täytyy kestää raivoavia myrskyjä ja lohikäärmeitä ja vastoinkäymisiä elämässä. Teette sen niiden vuoksi, jotka tulevat seuraavana.

Tuntekaa sitä hetki. Te ette oikeasti tee sitä itsenne vuoksi! Se tuntuu siltä, mutta kuten olen sanonut alusta saakka, olisitte voineet saada Oivaltamisenne yksi, kaksi, kenties kolme elämää sitten, ja sanoitte: "Ei, aion odottaa." Olitte aivan sen partaalla ja sanoitte: "Aion odottaa. Aion tehdä sen tänä uskomattomana aikana planeetalla, Koneiden aikana, ja aion tehdä sen ryhmän kanssa. Olemme kaikki yksilöitä, mutta teemme sen tavallaan yhdessä. Teen sen, jotta planeetalla on tallennettu historia, historia menemisestä Oivaltamiseen"; ja sitä te teette.

Tiedän, että tuntuu siltä, että kyse on teistä. Ja tiedän, että on päiviä, jolloin teillä on valtavia epäilyksiä ja mietitte, teettekö sen oikein. Jos voisin pyytää teitä vain laittamaan sen sivuun, ainakin pariksi seuraavaksi päiväksi, ja oivaltamaan, mitä oikeasti teette.

Nimittäin kävitte läpi entisissä elämissä kaikki nämä epäilykset, kaikki nämä vastoinkäymiset ja kaiken muun. Teidän ei tarvinnut tehdä sitä uudestaan, mitään siitä. Ongelmanne yltäkylläisyyden tai terveyden kanssa – teidän ei tarvinnut tehdä sitä uudestaan. Eikä kyse ole siitä, että teitte jonkin virheen ja olette nyt takaisin siinä. Kyse on siitä, että teette sen auttaaksenne tuomaan yhteen tämän kirjoitetun historian, dokumentoidun historian, tulemisesta Oivaltamiseen tällä planeetalla.

Tuntekaa sitä hetki. Siinä ei ole oikeasti kyse teistä. Ei ole.

(Tauko)

Tiedän, että on aikoja, jolloin teillä on tuo sielun pimeä yö. Käytte läpi joitain pahimpia kokemuksia – terveysongelmia, henkisiä ongelmia ja muuta – mutta silloin pysähdytte hetkeksi ja sanotte: "Tiedän, että teen sen, jotta voin muuntaa viisaudella jotkut näistä vanhoista ihmisen sairauksista ja ongelmista ja jättää sen taakseni monille, monille muille, jotka tulevat tätä tietä. Jättää sen taakseni", ja juuri sitä te teette.

Kymmenen vuotta

Niiden 10 vuoden aikana jotka olemme olleet yhdessä, olette rakentaneet informaatiokirjaston muille – tarinoitanne, syvällisiä ajatuksianne, huolinanne ja murheitanne. Mutta tuntekaa mestaria hetki, koska se mestari joka olette, ymmärtää täsmälleen, mitä sanon. Tulitte takaisin käymään läpi taas joitain kokemuksia ja muuntamaan ne viisaudeksi ja jättämään sen lahjana tälle planeetalle ja niille ihmisille, jotka tulevat seuraavana. Kaikki eivät tule. Kaikki eivät tule, mutta riittävästi tulee, ja he hyödyntävät sitä, mitä te olette tehneet tässä elämässä.

Tuntekaa hetki sitä.

Tiedän, että sanotte joskus: "Ei, ei. Kyllä siinä on kyse minusta, Adamus. Puhut varmaan henkilölle vieressäni, koska käyn oikeasti läpi näitä juttuja ja se on hyvin totta." Se on, mutta katsokaa, miksi teette sitä.

Kymmenen vuotta, 10 vuotta. Katsokaa niitä muutoksia, joita olette käyneet läpi. Ja taas kerran, tiedän, että joskus kaikki se tuntuu menevän hyvin hitaasti. Ei oikeasti mene. Katsokaa sitä viisautta, jota olette tuoneet omaan elämäänne. Opettelette edelleen, miten viisautta käytetään, opettelette edelleen, mitä viisaus oikeasti on, mutta katsokaa kuluneiden 10 vuoden viisautta elämässänne.

Katsokaa kaikkea irtipäästämistä, mitä olette tehneet, kaikkea vapautumista. Vapaus esi-isistä, irtipäästäminen esi-isistä, ja jotkut ihmiset ymmärtävät sen todella väärin. He luulevat, että siinä on kyse esi-isien kieltämisestä, perheenne ja sukunne käskemisestä mennä jonnekin muualle. Ei, vaan se on sanomista: "Minä olen mitä olen. Olen oma kehoni, mieleni ja henkeni. Kyllä, minulla on tämä suhde perheeseen", koska tänä aikana planeetalla ihmiset syntyvät edelleen biologiaan, mutta sekin muuttuu. Päästetään irti perheestä ja sen tekemällä vapautetaan itsenne ja vapautetaan myös heidät.

Nimittäin hyvin monia ongelmia tällä planeetalla, valtavaa, valtavaa enemmistöä ongelmista kasvatetaan ja kannetaan perhelinjassa – terveysongelmia, henkisiä ongelmia, riippuvuusongelmia – eikä kehossa ja mielessä ole mitään, mikä sanoo, että niin täytyy olla. Mutta se on energia, joka virtaa perhelinjassa elämästä toiseen, ja te olette oppineet päästämään siitä irti. Se on valtava, valtava askel. Voi, tiedän, että teillä on edelleen joitain perheongelmia, mutta olette päästämässä tuosta perheestä irti.

Kymmenen vuotta, ja sanoisin, että joitain tärkeimpiä asioita, joita olemme tehneet yhdessä, on Ja – sen oppiminen, että olette moniulotteinen, sen oppiminen, että te ette ole vain tämä fyysinen ihminen tämän mielen kera tässä tietyssä ajassa ja tietyssä iässä. Olette moniulotteinen, ja käsittelemme tätä tarkemmin siinä työssä, jota meillä on edessämme.

Ja sitten Salliminen. Salliminen. Rakastan sallimista, koska se on hemmetin yksinkertaista. Se on mestarin perusolemus – salliminen. Eikä se merkitse ulkoisen maailman sallimista talloa teitä, ei lainkaan. Se merkitsee kaiken sen sallimista, mitä te olette, mestarin sallimista/päästämistä ihmisen taloon. Kaiken sen sallimista, mitä te olette, mistä ihminen ei ehkä ole edes tietoinen tällä hetkellä. Mutta sallimisen myötä, avautumisen myötä ja sanomalla: "Minä sallin", se tulee sisään ja sitten oivallatte, mitä se on. Sitten ruumiillistatte sen. Se on suurempien osienne sallimista liittyä ihmiseen tällä planeetalla.

Kymmenen vuotta yhdessä, uskomatonta aikaa.

Kun Tobias tuli luokseni ja sanoi: "Ottaisitko minun paikkani Crimson Circlessä?", kuten olen kertonut teille, että olin vähän haluton, osittain siksi että tunsin sen ryhmän, jonka kanssa hän työskenteli. Tiesin, että olette luonteeltanne kapinoivia merirosvoja. Tiesin, että te ette tee kotitehtäviä. Tiesin, että te ette oikeasti kuuntele mitään näistä materiaaleista (vähän naurua) korvillanne, mutta teette sen sydämellänne. Ja tiesin, että tuolloin oli vielä paljon makyoa ja edelleen mukana paljon ihmisiä, jotka olivat oikeasti vain energiansyöjiä. Luulen, että on liikkeellä uusi sana – pelaajia. He pelasivat vain energiapelejä. He eivät olleet oikeasti kiinnostuneita Oivaltamisesta tässä elämässä.

Tavallaan harvensimme heitä. Minä tein sen olemalla vastenmielinen, olemalla melkein henkisen vastakohta, mutta jälleen kerran, se oli heijastus teistä. Se oli teidän epäkunnioitustanne, ei kovinkaan paljon minun (vähän naureskelua).

Kun tulin sisään ja otin Tobiaksen paikan, oivalsin, etten voisi tulla sisään St. Germainina, pelkkänä St. Germainina. Oli oltava jotain eroa. Sen täytyi olla mukautettu teihin. Voi, St. Germain, ydinolemukseni – olen upea, upea olento, mutta minun täytyi tehdä paljon sopeutumista ottaakseni itselleni tämän Adamus-persoonan. Sen täytyi olla heijastus teistä. Ja se vaati vähän työtä.

Se vaati harjoittelua Ylösnousseiden mestareiden klubilla. Vaadittiin koettelemuksia ja vaikeuksia saada Adamus oikeanlaiseksi. Olen oikeasti vain imitoija. Imitoin teitä täällä edessä, ja täytyi olla tasapaino teatraalisuuden ja vitsien – todella hyvin vitsien (naurua) … Ne ovat hemmetti soikoon teidän vitsejänne. Tarkoitan, että jos te ette naura, niin se johtuu siitä, että te ette ole hauskoja. Täytyi olla tasapaino vitsien ja syvällisten viestien, todella syvällisten viestien välillä.

Enkä sano tätä minusta, vaan sanon sen teistä. Planeetalla ei ole mitään sitä vastaavaa. Voitte tutkia ikivanhoja pyhiä tekstejä, eikä ole mitään sitä vastaavaa, mitä te teette. Voitte tutkia nykyaikaisia henkisiä teoksia, viestejä, kirjoja ja kursseja, eikä ole mitään sitä vastaavaa – ei lainkaan mitään sitä vastaavaa – koska olette valmiita menemään tuohon seuraavaan askeleeseen. Olette valmiita olemaan kärkijoukkoa. Olette valmiita todella tekemään sen – ei vain puhumaan siitä, vaan todella tekemään sen – tässä elämässä. Siitä näissä kuluneissa 10 vuodessa on ollut kyse.

Näytämme työskentelevän 10 vuoden jaksoissa. Oli 10 vuotta Tobiaksen kanssa. Miten moni teistä oli paikalla Tobiaksen aikaan? Ahaa! Miten moni ei ollut? Miten moni tuli … (naurua) … Crimson Circlen vuoksi?



(Adamus naureskelee) Meillä on taipumusta työskennellä 10 vuoden jaksoissa, ja vain parin kuukauden kuluttua aloitamme seuraavan 10 vuoden vaiheen. Tuon vaiheen sisällä on monia vaiheita. Aloitamme seuraavan 10 vuoden vaiheen parin kuukauden kuluttua, kun aloitamme seuraavan sarjamme. Sitä odotellessa viimeistelette …

LINDA: Aiotko pysyä meidän kanssamme?

ADAMUS: En tee mitään sitoumuksia tässä kohtaa (naurua). Se riippuu siitä, miten kaikki käyttäytyvät tänä viikonloppuna (lisää naurua).

Parin seuraavan kuukauden aikana viimeistelemme joitain keskeneräisiä asioita. Muistakaa, että toukokuun shoudissa sanoin, että kävisitte läpi 45–60 päivän kokemuksen. Olen varma, ettei kenelläkään teistä ole vielä ollut sitä (naurua). Meillä on vähän aikaa todella viimeistellä nuo energiat, ja meillä on vähän aikaa antaa niiden asettua, ennen kuin aloitamme seuraavan sarjamme, joka uskoakseni tulee pian, aivan syntymäpäiväni paikkeilla elokuussa – 3. päivä, jos olette kiinnostuneita lahjoista – 3. päivä, 3. päivä.

LINDA: Toiset juhlat?!!

ADAMUS: Toiset – joo, meillä on toiset juhlat.

Siis tässä kokoontumisessa tavallaan viimeistelemme edelliset 10 vuotta. Viimeistelemme sen teille, jotka olette täällä, kaikille teille jotka katselette myöhemmin, shaumbroille yleisesti ottaen.

Esikatselemme täällä myös, mitä tulee seuraavaksi, esikatselemme, mitä tulee seuraavaksi. Niinpä siirtymänä siihen, kutsun ilman suurempaa viivyttelyä ensimmäisen vieraamme tätä seuraavaa kanavointia varten. Vähän musiikkia, kiitos, auttamaan Cauldrea tekemään tämän muutoksen. Rakas Linda, vähän hengittelyä, ja katsotaan, mitä tulee seuraavaksi.

LINDA: Siis tämän myötä, vedetään kunnolla syvään henkeä. Vetäkää kunnolla syvään henkeä (musiikki alkaa), kun Geoff siirtyy seuraavaan kanavaan.

Vetäkää kunnolla syvään henkeä ja tuntekaa sitä. Tuntekaa kaikkien energioiden muuttumista ja liikkumista.

Hengitä sinulle.

Jälleen kerran, hengitä sallimisen kera. Hengitä ihmisenä ja mestarina, hengitä "minä olen mitä olen".

Hengitä ollen läsnä. Hengitä sydämeesi.

Vedä kunnolla syvään henkeä.

Hengitä … hengitä ja anna energian virrata.

Ole tämän hengityksen kera, elämänhengityksen, tuon hengityksen joka kertoo kehollesi, että valitset elämän.

Tunne tätä juhlaenergiaa.

Hengitä …

(Tauko)

MERLIN: Tervehdys täältä ja muualta. Olen Merlin.

Olen Merlin vähän eri tavalla, mitä olette kokeneet aiemmin, koska kun tulen tähän shaumbra-kokoontumiseen, olen Merlin, kollektiivi. Merlin, kaikkein niiden Merlinien kollektiivi, jotka ovat koskaan olleet Merlinejä. Tulemme nyt yhdessä kollektiivina, jokainen meistä on yksilö ja itsenäinen, mutta tulemme luoksenne tällä kertaa Merlinien ryhmänä.

Puhutaanpa vähän Merlinistä, siitä mikä Merlin on. Se on titteli.

Merlin on titteli, joka on annettu tietyille yksilöille historian saatossa, mennen kauas, kauas taaksepäin ja mennen myös tulevaisuuteen.

Merlin on aikamatkaaja ja muodonmuuttaja.

Merlin on maagikko, ja Merlin on energiaa.

Tulemme yhteen nyt Merlinien kollektiiviksi, koska kuten rakas St. Germain mainitsi, tulette shaumbrojen uuteen aikajaksoon, ja se on Merlin-aikaan, jolloin myös jokaisesta teistä tulee Merlin. Liitytte meihin, niiden Merlinien kollektiiviin, jotka ovat olleet aiemmin, mutta kuitenkin olette yksilö ja itsenäinen.

Puhutaanpa hetki Merlinin historiasta. Olen varma, että monille teistä ovat tuttuja tarinat Merlinistä, Camelotista, kuningas Artturista, tarinat jotka kirjoitti 1100-luvulla Geoffrey Monmouthilainen. Osa siitä on totta, osa on legendaa, osaa on muutettu ajan kuluessa, mutta sitä useimmat ihmiset ajattelevat ajatellessaan Merliniä.

Katsotaanpa hetki, tunnetaanpa hetki, miten Merlin alun perin tuli olemaan. Ja koska päivämäärät ja ajat voivat näyttää vähän hämmentäviltä, muistakaa, että Merlin on aikamatkaaja, joten se mikä oli menneisyydessä, on myös tulevaisuudessa. Merlin on todella ajaton.

Jeshua ja Merlinin syntymä

Hyvin monet teistä olivat tällä planeetalla, maan päällä, Jeshuan aikana. Jotkut teistä kulkivat Jeshuan kanssa ja itkivät Jeshuan kanssa. Jotkut teistä kirjaimellisesti kivittivät Jeshuaa roomalaisina sotilaina. Jotkut teistä eivät olleet niinkään Palestiinan mailla, joita nyt kutsutaan Israeliksi. Jotkut teistä olivat muissa paikoissa – Afrikassa ja Euroopassa ja Intiassa – mutta hyvin monet teistä voivat jäljittää nykyaikaisemman alkuperänsä Jeshuan aikaan.

Se oli Kristus-tietoisuuden kylvämisen aikaa planeetalla. Tämä oli se syy, miksi tulitte tuohon elämään – kylvämään Kristus-tietoisuuden, tuomaan sen Maahan, integroimaan sen Gaiaan, integroimaan sen kaikkeen maan päällä – kylvämään sen ja sitten antamaan sen olla, kunnes aika oli oikea.

Jeshua, hän jonka tunnette Jeshua Joosepin poikana ja jota jotkut kutsuvat Jeesukseksi, oli shambrojen kollektiivi. Se oli ryhmäenergia, johon jokainen teistä juurrutti osan itseään, osan kristallienergiaansa – tähän olentoon nimeltään Jeshua. Ja Jeshua toi esiin jotain uskomattominta ja jotain vaikeinta ja haastavinta ihmistilasta.

Jeshua oli tavallaan teidän jumaluutenne ihmislihassa. Ja kuten tiedätte, Jeshua kärsi paljon. Varhaisessa iässä … Muuten, Jeshuasta on hyvin monia tarinoita ja myyttejä, ja jos tämä tuntuu oikealta, sallikaa se, jos ei tunnu, antakaa sen mennä.

Jeshua ei syntynyt köyhään perheeseen, eikä hän todellakaan syntynyt seimeen. Jeshua syntyi jokseenkin vauraaseen perheeseen, ja hän sai nuorena hyvän koulutuksen. Hän ei ollut koskaan puuseppä, ei koskaan vasaroinut puuta tai mitään sellaista. Se olisi ollut hänen roolinsa alapuolella.

Jeshua meni naimisiin hyvin nuorena, ja silloin avioliitot olivat järjestettyjä, mutta hän todella rakastui siihen, jonka kanssa hänen oli määrä mennä naimisiin. Ja hän meni naimisiin tämän rakkaan ja kauniin naisen kanssa, ja nämä kaksi aloitti elämän hyvin onnellisesti – kummallakin oli yltäkylläisyyttä, kummallakin oli hyvä perhe ja kummallakin oli hyvä koulutus. Mutta alle kahdessa vuodessa hänen vaimonsa sairastui ja kuoli, ja tämä musersi Jeshuan. Se musersi hänet. Miten tämä voi tapahtua? Miten joku jota rakastat ja josta välität, voi vain kuolla edessäsi? Kaikki rukoukset joita hän teki, rabbit ja parantajat joita kutsuttiin, mikään ei auttanut, ja hänen vaimonsa kuoli hänen silmiensä edessä.

Tämä laittoi hänet henkiselle matkalle, ja hänen tarinansa on hyvin teidän tarinanne kaltainen – itse asiassa se on teidän tarinanne. Hänellä oli hyvin vähän todellista kiinnostusta henkisyyteen ennen vaimonsa kuolemaa, mutta nyt hyvin synkässä paikassa, ollessaan hyvin lohduton, hän lähti etsimään vastauksia, tietämättä, mihin hän oli menossa, tietämättä, mihin hän päätyisi, mutta hän lähti etsimään vastauksia.

Hän matkusti ympäri Eurooppaa etsien vastauksia – Englanti, Ranska, Espanja, Portugali, Saksa – ja löytämättä sieltä, mitä halusi, hän meni Egyptiin. Hän istui Kehopsin pyramidin Kuninkaan kammiossa, paikassa jossa jotkut teistä ovat istuneet. Hän meni Intiaan. Hän kulki ympäri itämaita etsien vastausta, ja lopulta hän tosiaankin löysi vastauksen, ja se oli paljolti samaa viisautta, jota te tuotte tällä hetkellä elämäänne. Se on yksinkertainen. Se on helppo. Se on: "Minä olen mitä olen. Sallin minä-olen-olemuksen."

Ja keksittyään vastauksen ja todella kommunikoituaan edesmenneen vaimonsa kanssa – tämä toisissa ulottuvuuksissa ja hän fyysisessä kehossa – Jeshua tuli takaisin Jerusalemiin ja opetti, rakasti ja jakoi seuraavat kolme vuotta. Ja kärsi. Kärsi, koska hyvin suuri osa ihmismatkasta on ollut ja on edelleen kärsimistä. Ja sitten kaiken tuon kärsimisen huipentumana oli hänen teloituksensa, ristiinnaulitsemisensa. Se oli melkein huutomerkkikohta ihmiskärsimyksessä.

Hänen kuoltuaan ja siirryttyään toiselle puolelle, te kaikki synnytitte Merlinin.

Se ei ollut hänen elinaikanaan, se oli hänen kuollessaan. Hän synnytti Merlinin. Ja näin voitaisiin sanoa, että jokaisella teistä oli osa siinä.

Hän synnytti Merlinin sanomaan: "Meidän täytyy pitää taikaa tällä planeetalla", sillä hän pystyi aavistamaan, kuten te pystytte aavistamaan, että tulisi päivä, jolloin uskonnot, retoriikka ja mentaalitilassa oleminen pyyhkisivät taian pois. Siis Merlin luotiin pitämään taika ilmassa. Merlin luotiin pitämään ilmassa sellaiset asiat, kuin fantasia ja mielikuvitus, ja sitä Merlin tekee.

Jeshua tuli takaisin opetuslastensa luo, joskus heidän ollessaan ryhmässä ja joskus yksityisesti, ja hän sanoi: "Minä olen olemassa. Olen edelleen tässä." Voi, he epäilivät, vaikka he näkivät Jeshuan ja tämän Merlin-energian omin silmin. He epäilivät ja ihmettelivät, miten se voisi olla mahdollista. Ja hän seisoi heidän edessään ja sanoi: "Minä olen Merlin. Olen edelleen tässä. Ei ole kuolemaa."

Hän seisoi ryhmien edessä, jopa 500 ihmisen edessä, Merlininä ja Jeshuana ja sanoi: "Pitäkää taika tällä planeetalla." Ja sen jälkeen on ollut monia muita, jotka ovat ottaneet tuon tittelin Merlininä. Yksi kerrallaan, ja myös yhteen aikaan hän, jonka tunnette St. Germainina, otti omakseen Merlinin.

Ja sitten koska Merlin on aikamatkaaja, hän meni Jeshuaa edeltävään aikaan, Egyptin aikaan, aikaan jolloin olitte luolissa Atlantiksen romahtamisen jälkeen, ja oli Merlinejä, jotka matkustivat taaksepäin ajassa. Jokainen Merlin oli vastuussa tarinankertojana olemisesta. Se on suuri osa Merlinin vastuuta: kertoa tarinoita, jakaa tarinoita – riippumatta siitä, tekivätkö he sitä verbaalisti, vai teettekö te sitä nyt medianne välityksellä.

Merlin on aikamatkaaja, jota aika ja paikka eivät rajoita. Merlin on muodonmuuttaja. Muistatteko pakauwanne? Se oli yksi ensimmäisiä asioita, josta Adamus tuli puhumaan teille – pakauwa. Se ei ollut vain peliä. Se ei ollut vain häiriötekijä. Se tarkoitti sanoa: "Nyt teillä on kyky olla tuo muodonmuuttaja, muuttua omaksi pakauwaksenne."

Ja se on mielenkiintoinen asia. Vaikka biologianne ei välttämättä muutu – biologianne on edelleen siinä – henkilö tai henkilöt edessänne hahmottavat teidät erilaisena. Vaikka sanotte ehkä: "Ei, olen edelleen kehossa", yhtäkkiä olette leopardi tai kotka tai pöllö. Sitä Merlin tekee – on muodonmuuttaja. Sen ei tarvitse järjestellä biologiaa uudelleen, se luo vain perspektiivin siitä, millaiseksi Merlin haluaa muuttua, millaiseksi te haluatte muuttua. Puuksi? Pilveksi? Eläimeksi? Tai ette miksikään, olette vain ilmaa. Sitä Merlin tekee.

Merlin on täällä varmistamassa, että taika pysyy tällä planeetalla, erityisesti aikoina jolloin se on puristettu pois – puristettu pois kaikella mentaalitoiminnalla, planeetan älykkyydellä, mielen logiikalla. Merlin on täällä varmistamassa, että fantasia ja mielikuvitus ja taika jatkuvat planeetalla.

Ja ennen kaikkea Merlin on se, joka on energian taikaa. Energian taikaa. Merlin on energiaa, taianomaista energiaa.

Meillä ei ole ollut Merliniä tällä planeetalla lähes 300 vuoteen. Mysteerikoulujen sulkemisen jälkeen suljimme myös Merlinin ja odotimme. Me vain odotimme – ei yksilöä, vaan ryhmää – ja siksi kokoonnumme tänne tänään.

Te, rakkaat ystäväni, olette uusia Merlinejä. Olette maagikkoja. Olette taikaa, muodonmuuttajia, aikamatkaajia. Olette niitä, jotka tuovat taian energiaan.

Merlin on täällä seuraavassa shaumbra-aikajaksossa, seuraavat 10 vuotta ainakin, ja olette energiamaagikkoja.

Tuodaanpa se nyt yhteen, kenties Yohamin taianomaisen musiikin kera.

Vedetään syvään henkeä Merlinin taikaenergia-merabhiin.

Merlin-merabh

Jotkut teistä saattavat ihmetellä: "Olemmeko todella valmiita?" Voi, todellakin. Kun tulette ruumiillistuneeseen Oivaltamiseenne, alatte todella ymmärtää.

(Musiikki alkaa)

Alatte todella ymmärtää 10 viime vuotenne historiaa, miksi olette käyneet läpi niitä askelia, joita olette käyneet, ja miksi olette nyt valmiita olemaan uusia Merlinejä tällä planeetalla.

Enää ei ole vain yhtä, joka kantaa tuota titteliä ja pitää tuota energiaa. Nyt on tuhansia ja tuhansia.

Voitaisiin sanoa, että uusi Merlin on kenties teidän yksi puolenne. Voitaisiin sanoa, että uusi Merlin on ihminen ja mestari integroituna yhteen.

Taika merkitsee pelkästään olemista sen rajoittuneen asteikon ulkopuolella, jolla useimmat ihmiset elävät. Se on sitä. Taika merkitsee pelkästään, että on paljon enemmän, mitä useimmat mahdollisesti tietävät, ja se on aivan tässä.

Se ei vaadi ponnistelua. Ei vaadi työtä olla tuo Merlin. Ja sen me teemme, koska rakkaat ystävät, te oivallatte, että olette todellisuudessa vain energiaa – taikaenergiaa. Taikaenergiaa.

Vetäkää syvään henkeä, ja tässä hetkessä kun menneisyyden Merlinien kollektiivi liittyy jokaiseen teistä, antakaa itsenne tulla osaksi tätä ryhmää.

Antakaa itsenne tulla Merliniksi, maagikoksi, aikamatkaajaksi ja muodonmuuttajaksi.

Olette päättäneet jäädä tälle planeetalle ihmismuotoon, ettekä todellakaan halua jatkaa sitä samalla tavalla, jolla olette eläneet menneisyydessä.

Haluatte saada vapauden. Haluatte ymmärtää ja käyttää energiaa tavalla, jolla ette ole koskaan ennen tehneet sitä.

Haluatte murtautua ulos kaikista vanhoista rajoituksista, ja sitä teemme tästä eteenpäin.

Vetäkää syvään henkeä ja tuntekaa itseänne: "Minä olen Merlin. Minä olen Merlin. Minä olen ihminen, minä olen mestari, minä olen jumala ja minä olen myös Merlin."

Merlin, energia-Merlin.

Merlin joka ymmärtää, että kaikki energia jonka hän havaitsee, on hänen.

Merlin ymmärtää, että hän on energiatanssia tällä planeetalla, eikä hän ole kiitollisuudenvelassa kenellekään, millekään.

Vetäkää syvään henkeä – "Minä olen Merlin" – ja antakaa itsenne liittyä tähän arvostettujen ihmisten ryhmään, joista useimpien nimeä ette koskaan tiedä, mutta he ovat olleet menneisyyden Merlinejä. Ja he kutsuvat teidät nyt liittymään joukkoonsa.

"Minä olen Merlin, energiamaagikko."

Siellä mihin menemme tästä, teidän kannattaa olla tuo energiamaagikko ja kehittää täysin uusi suhde energiaan.

"Minä olen Merlin."

Kyllä, todellakin ensimmäinen Merlin synnytettiin Jeshuan kuollessa varmistamaan, että tarinoita kerrottaisiin edelleen, että olisi edelleen fantasioita ja mielikuvitus olisi edelleen avoin.

Ensimmäinen Merlin synnytettiin varmistamaan, että vaikka tälle planeetalle tulisi mitä, olisi aina taikaa, eli tuonpuoleinen, eli enemmän kuin vain tavallinen ihmiselämä.

Tuo Merlin synnytettiin tuloksena suuresta kärsimyksestä tällä planeetalla – Jeshua ja kärsimys. Koko ihmismatka on hyvin lastattu kärsimyksellä, kuormitettu syvällä, syvällä kärsimyksellä.

Niinpä me, Merlineinä menneisyydestä, tulemme teidän luoksenne uusina Merlineinä, jotka liittyvät seuraamme, ja sanomme: "Menkäämme nyt kaikki kärsimyksen yli. Menkäämme kärsimyksen yli tällä planeetalla, alkaen teistä omassa elämässänne. Siirtykäämme yli fyysisestä kärsimyksestä, mielen kärsimyksestä ja sielun kärsimyksestä tällä planeetalla."

Tästä syystä olemme odottaneet tähän saakka, tämän kuluneen kymmenen vuoden aikajakson loppuun, ennen kuin tulemme sisään. Olemme odottaneet, koska teidän oli tärkeää saada ymmärrys energiasta. Teidän oli tärkeää tehdä ainakin kolme sitoutumista – ei vain yhtä – pysyä tällä planeetalla ruumiillistuneena olentona, ja nyt on yksi sitoumus lisää siihen.

Uudet Merlinit menevät kärsimyksen yli.

Kyllä, toiset planeetalla saattavat edelleen kärsiä ja sydämenne saattaa edelleen mennä heidän luokseen, mutta olette standardeja, jotka näyttävät heille, ettei ole tarkoitus olla kärsimystä. Ihmistilan ei ole tarkoitus olla kärsimystä.

Sen mikä synnytettiin Jeshuan aikana – hänen kuolemassaan, ristiinnaulitsemisessaan ja kaikessa tähän liittyvässä kärsimyksessä – synnytämme nyt uudelleen tähän: meneminen kärsimyksen yli ihmistilassa, ja se on uusi Merlin. Se on energiamestari.

Vetäkää syvään henkeä, ja antakaa tämän Merlinin, joka olette, mennä kärsimyksen yli ihmistilassa. Ei enää.

On syvään juurtuneena ihmismieleen ja -kehoon, syvään juurtuneena, että ihmiselämä on yleisesti suurta kärsimystä. Otamme taikamme ja menemme sen yli.

Jotkut teistä pitävät kiinni kärsimyksestä, niin kuin olette pitäneet kiinni esi-isistä, niin kuin olette pitäneet kiinni yltäkylläisyysongelmista, niin kuin olette pitäneet kiinni itsearvostuksenpuutteesta, mutta se häviää pois.

Sallikaa itsenne hetki Merlininä vain päästää irti kärsimyksestä ihmistilassa.

Tuntekaa se itsessänne: "Olen Merlin. Olen energiamaagikko. Kärsimys ei ole enää kokemukseni, elämäni, roolini."

(Tauko)

Kaikki Merlinit jotka ovat kokoontuneet yhteen tänne tänään, me kaikki jotka olemme koskaan vaatineet tuon tittelin menneisyydessä, keräännymme yhteen teidän kanssanne, uudet Merlinit. Ja Adamuksen tapaan olemme kanssanne matkan joka askeleella.

(Tauko)

Kuulette edelleen Adamuksen sanoja ja viestejä, mutta nyt liitymme hänen seuraansa jokaisessa shoudissa, jokaisessa kokoontumisessa, yhdessä teidän, uusien Merlinien, kanssa.

Vedetäänpä syvään henkeä, kunnolla syvään henkeä.

Merlin on saapunut.

Tervehdys tältä ja muualta. Olemme Merlin.

*************

GEOFF: Se oli konferenssin ensimmäinen sessio.

LINDA: Voitteko vain hengittää sen sisään ja hyväksyä tuon valtavan kutsun, joka meille annettiin, tuon valtavan Merlin- ja energiajulistuksen?

GEOFF: Se oli melko voimakas. Muistan tunteneeni tuon ensimmäisen session lopussa, että huoneessa oli hyvin erilainen henki ja jokin oli todella muuttunut. Oli mielenkiintoista katsella se uudestaan ja vain tuntea se. Vau.

Katsomme nyt tuon toisen osan. Esiintuleminen-sarjan (shoud 11) toinen osa tehtiin aivan konferenssin lopussa. Se oli viimeinen asia, jonka teimme, joten katsotaanpa se.

Tekisitkö vähän hengittelyä?

LINDA: Kehotan meitä vain sallimaan itsemme jatkaa tätä.

Jatkakaa vain kunnon syvää hengittämistä. Olette jo siinä, voitte tehdä sen. Hengittäkää sitä vain sisään, ja antakaa energioiden liikkua.

Hengittäkää sitä sisään ja tuntekaa tämä uskomaton Merlin.

Vetäkää kunnolla syvään henkeä, kun menemme tähän seuraavaan kanavointiin, jossa on meille lisää vastaanotettavaa, jos valitsette sen. Jatkakaa kunnon syvää hengittämistä.

***********

ADAMUS: Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.

Hengitän tähän huoneeseen, kokoontumiseemme täällä, kaikkiin jotka tulevat myöhemmin, sillä tämä on yksi käännekohtamme, lanseerauskohtamme, mitä Tobiaksella oli tapana kutsua "eroamiskohdaksi". Tunnette paljon siitä tänään ja tulevina päivinä, mutta tulevina vuosina todella huomaatte, mitä täällä tapahtui.

Adamus-roast

Ja muuten, ennen kuin menen yhtään pidemmälle, haluan puhua niistä kommenteista, joita tehtiin tuon roastin aikana (naurua). Cauldre kysyi minulta eilen illalla, mitä ajattelin, mitä tunsin, olinko edes paikalla, olinko kristallissa. En koskaan palaa takaisin kristalliin (lisää naurua), mutta minä olin paikalla. Olin läsnä jokaisen roustaajan kanssa, joka oli näyttämöllä. Olin läsnä ympäri näyttämöä. Minä rakastin sitä. Ehdottomasti rakastin sitä (yleisö taputtaa).

Nimittäin ylösnousseella mestarilla on kaikki, mitä hän tarvitsee. Ylösnoussut mestari ei tarvitse mitään muuta. Mitä voisitte antaa lahjaksi ylösnousseelle mestarille, paitsi omaa nauruanne? Omaa nauruanne. Se täytti sydämeni. Se täytti koko olemukseni, koska tiedän, miten vaikeaa tämä on. Tämän oli tarkoitus viedä kenties viisi elämää, ja te teette sen yhdessä. Tiedän, että teistä 20 vuotta on pitkä aika. Se ei ole mitään ottaen huomioon, mitä käytte läpi. Niinpä kyky nauraa on kaikkein suurin lahja – se antaa minulle paljon iloa. Nauraa minulle? Mm, ei ehkä kovin paljon (naurua). Mutta nauru, vain nauru – otan sitä kaikin tavoin, jolla voin saada sitä.

Sen läpi käyminen, mitä käytte läpi – kaikki muutos kehossanne, ja se muutos jonka teemme tänä viikonloppuna, muutos josta puhumme aivan hetken kuluttua. Kyky käydä se läpi ja nousta ylös maasta, pyyhkiä kyyneleet silmistänne ja veri keholtanne, ja sitten nauraa sille ja sanoa: "Hitto soikoon, antakaa minulle vähän lisää! (Naurua) Se ei riittänyt, voin ottaa lisää", se on todella suurin lahja.

Ja kuten voitte kuvitella, menin eilen illalla taas Ylösnousseiden mestareiden klubille (lisää naurua), jonka toimitusjohtaja ja puheenjohtaja olen, ja itse asiassa olen perustaja ja sosiaalijohtaja ja pääesittelijä. Ja Linda katselee tuota vesilasia muistaen sen kerran, kun hän ruiski minua vedellä (viitaten johonkin, mitä näytettiin aiemmin Löytäminen-sarjan shoudista 8; yleisö sanoo "oiiiii!" ja paljon naurua). Voi, tunnen suurta houkutusta (lisää naurua; Adamus pitää vesilasia kädessään). On täydellinen tilaisuus. Meillä on kaikki kamerat kohdistettuna. Kaikki odottavat (paljon yleisön reaktioita).

LINDA: Leikin mukana (pyöritellen silmiään).

ADAMUS: Mutta miten voisin? (Lisää naureskelua) Miten voisin, kun voin odottaa ja saada hänen ahdistuksensa lisääntymään (naurua) vuosi vuodelta! Pus! (Antaen ilmapusun) Rakastan sinua – ja niin rakastaa aviomiehesikin, mutta sillä ei ole kovin paljon merkitystä. Minä rakastan sinua.

Siis rakkaat shaumbrat, kyky nauraa. Menin Ylösnousseiden mestareiden klubille eilen illalla, ja he kerääntyivät kaikki ympärille: "No, miltä tuntui, kun ihmiset kritisoivat ja nauroivat ja pilkkasivat? Osa siitä oli mautonta. Osa siitä oli hyvin totta!" (Naurua) Ja laitoin heidät kaikki istumaan, kaikki yhdeksän tuhatta – melkein kymmenen tuhatta nykyään. Laitoin heidät kaikki istumaan, ja jaoin heidän kanssaan tuon hetken kauneuden, koomisuuden jota tapahtui, kyvyn nauraa. Sen sijaan, että olitte polvillanne rukoilemassa ja kunnioittava, olitte niitä merirosvoja, joita te olette. Ja sanoin heille jokaiselle: "Planeetalla ei ole shaumbrojen kaltaista ryhmää. Ei ole!" Sanoin: "Teidän ryhmänne tekevät edelleen meditointejaan ja hokkuspokkusjuttujaan. Me roustaamme ylösnoussutta mestaria. (Lisää naurua) Se on edistystä! Se on edistystä." (Yleisö taputtaa)

Ja se todella on, se todella on, koska nauru siirtää energiavuoria. Se puhdistaa hyvin paljon kehosta. Tarvitsette sitä tällä hetkellä. Haluaisin tehdä tästä vuosittaisen tapahtuman – ei minun roustaamisestani! (Lisää naurua) Kokeillaan Kuthumia ensi kerralla. Ai niin, Kuthumi muuten (yksi roustaajista; naurua). Arvatkaa, missä Kuthumi on tällä hetkellä? (Lisää naurua) Vankina kristallissa (naurua) ja hän yrittää päästä ulos. Hän muistelee 10.000 vuoden tarinaa ja alkaa luulla, että minä tein jonkinlaisen loitsun tai noituuden hänelle, minkä teinkin (lisää naurua), ja halusin hänen vain saavan vinkin siitä.

Kuthumi, minun kaverini, kääntyy minua vastaan. "Tyhmä?!!" (Naurua) Se ei ole edes hauskaa. Se ei ole edes nokkelaa (lisää naurua). Eikä niin oikeasti tapahtunut, enkä keksinyt jotain hulluja nimiä, mitä hänellä oli: "Lordi jotain-tai-jotain." Ei, ei, ei. Ei. Se kaikki oli sepitettyä. Se kaikki oli vitsi. Sillä ei ole mitään tekemistä totuuden tai – turpa kiinni, Kuthumi! (sanoen sen ilmaan; naurua) – todellisuuden kanssa.

Vaikka myönnänkin kaksi asiaa. Hän antoi minulle jotain vinkkejä. Hän antoi minulle joitain vinkkejä siitä, miten suhtautua paremmin shaumbroihin, ja hän antoi minulle joitain varoituksia sen kera. Ne eivät olleet vain vinkkejä, vaan varoituksia teistä, ja hän sanoi teidän olevan vaikea ryhmä. Hän sanoi, että te ette tee kotitehtäviänne ja haluatte kiroilla ja syljeskellä ja piereskellä ja kaikkea muuta. Ja hän sanoi, että pelkästään jo hajun vuoksi täytyy olla poissa, mutta … Se on totta. Mutta siinä oli totuutta. Hän antoi minulle tosiaan vinkkejä siitä, ja Kuthumi sanoi myös, että hän olisi teidän henkilökohtainen valmentajanne, jos sallitte. Jos annatte hänen tehdä sen, hän on. Se on hyvin totuudenmukainen toteamus. Haluatteko vähän muutosta energiaanne? Emmekä puhu nyt vain fyysisyydestä. Haluatteko vähän muutosta hemmetin energia-asenteeseenne? Kutsukaa Kuthumia, ja hän on paikalla. Ymmärrätte enemmän tämän päivän session jälkeen.

Mutta Kuthumi – Kuthumi on tosiaan maisemissa koko ajan. Hän on teidän kanssanne yhtä lailla, kuin minä olen teidän kanssanne. Hän esittää tavallaan hyvää poliisia, ja minä esitän pahaa poliisia, mutta hän on kanssanne. Siis kutsukaa häntä. Hän on käytettävissä.

Siis tämän myötä, se mitä teimme eilen aamulla ja mitä teemme tänään iltapäivällä, on itse asiassa Esiintuleminen-sarjan shoud 11. Heinäkuun kokoontumisessanne … (Adamus naureskelee) Mitä, oletko tyytyväinen, että se on jo tehty? (Lindalle) Heinäkuun kokoontumisessanne voitte näyttää tämän, voitte olla tekemättä mitään, voitte olla kokoontumatta – sillä ei ole merkitystä – mutta se mitä teemme täällä, on hyvin tärkeää. Siis shoud 11 on eilisen osuus ja tämän päivän osuus. Siitä tehdään Esiintuleminen-sarjan shoud 11.

LINDA: Vau.

ADAMUS: Joo (yleisö taputtaa). Se mitä teemme, se minkä viimeistelemme tänään, on melko tärkeää. Puhun siitä myöhemmin (naurua).

Se on kääntymistä valtavasta kulmasta, lanseeraus, mitä tahansa. Se on iso, iso muutos, ja taas kerran, te ette ehkä tunnista kaikkea sitä oitis, mutta se on valtava muutos. Niin suuri, että siitä minkä teemme täällä, tulee laukaisukohta hyvin monille tuleville keahak-sessioille – jollekin kokoontumisille ja työpajoille ja tietysti se tulee myös shoudihin – mutta fokusoidumme todella siihen, mitä teemme täällä, minkä tuomme esiin täällä tänään, tulevissa keahak-sessioissa.

LINDA: Vau.

ADAMUS: Siis tämän myötä, kun ei ole muita ilmoituksia, pyydämme Yohamia tulemaan takaisin hetkeksi. Tuomme Merlinin takaisin jatkamaan eilisen sessiota.

Siis, Linda, vähän hengittelyä.

LINDA: Siis vetäkää taas kunnolla syvään henkeä, kun tuemme tätä siirtymistä Adamuksesta Kuthumiin … Merliniin (Linda naureskelee). Vetäkää kunnolla syvään henkeä, ja hengittäkää sisään Merlinin enerigoita.

(Musiikki alkaa)

Hengittäkää sitä sisään, antakaa sen virrata.

Voi, tuntekaa se. Tuntekaa se. Hengittäen "Olen tässä. Olen läsnä". Teidän energianne täällä, tukemassa tätä viestiä.

Hengittäkää syvään, virraten, tuntien ja sallien. Vetäkää kunnolla syvään elämän henkeä.

Hengittäkää … hengittäkää itsellenne.

Jatkakaa hengittämistä ja sallimista, kutsuen Merlin sisään. Todella tuntekaa se.

Jatkakaa kunnon syvää hengittämistä, kun Merlin on täällä meitä varten.

MERLIN: Tervehdys. Tervehdys täältä ja muualta. Olen Merlin.

(Musiikki loppuu)

Merlin täällä on kollektiivi kaikista Merlineistä, jotka ovat koskaan aiemmin kulkeneet maan päällä. Ja nyt tässä toisessa osassa Merlin on myös kollektiivi kaikista teistä, jotka kutsutte itseänne shaumbraksi. Kollektiivi, eli tulemme yhteen yhtenäisenä, mutta emme ole sidottuja toisiimme. Tulemme yhteen yhteistä hyvää varten, mutta emme ole riippuvaisia toisistamme, sillä jokainen Merlin on täysivaltainen olento.

Merlin

Merlin, ja se Merlin joka te olette, on aikamatkaaja, koska Merlin oivaltaa, että hän on omasta menneisyydestään ja hän on omasta tulevaisuudestaan. Ei ole esteitä tai muureja tai ovia erottamassa häntä menneisyydestä tai tulevaisuudesta, joten Merlin voi helposti matkustaa ajassa.

Merlin on ajan portinvartija, ajan käskijä ja ajan käyttäjä, ja siksi tämä on nyt tosiaankin jotain, minkä voitte tuoda omaan elämäänne Merlineinä. Olla tuo aikamatkaaja, olla täällä ja muualla samanaikaisesti.

Merlin on muodonmuuttaja, koska Merlin oivaltaa, ettei ole vain yhtä todellisuutta. On monia, monia todellisuuksia. Se kaikki perustuu tarkkailijan havaintoon ja luojan aikomukseen. Niinpä siksi Merlin voi ilmestyä jäniksenä, kotkana, puuna, vesipisarana, pelkkänä ilmana.

Merlineinä alatte nyt käyttää tätä kykyä. Alatte käyttää tätä kykyä voidaksenne kokea ne asiat, jotka päätätte kokea. Ei koskaan tietenkään manipuloidaksenne toisia. Ei koskaan ottaaksenne energiaa mistään itsenne ulkopuolelta, koska ulkopuolellanne ei ole energiaa. Mutta nyt teillä on kyky muovata ja muuttaa todellisuuttanne.

Ja on aikoja, jolloin teillä on käynnissä monia todellisuuksia samanaikaisesti eikä se enää hämmennä ihmismieltä, sillä oivallatte, että kaikki todellisuudet, kaikki mahdollisuudet, kaikki on olemassa ajassa ja sen ulkopuolella yhdessä.

Jos olisimme puhuneet tästä monta, monta vuotta sitten, se olisi pelkästään pakahduttanut ihmismielen. Mutta olette nyt siinä pisteessä, että ymmärrätte ja-tilan ja kaikki mahdollisuudet.

Merlin joka olette, on todellinen maagikko. Maagikon tarkoittaessa yksinkertaisesti, että ymmärrätte kaikki ulottuvuudet, kaikki mahdollisuudet, ja niitä joita ette välittömästi ymmärrä, tiedätte voivanne tutkia ilman pelkoa.

Ja Merlin, nykyajan Merlin joka olette, tulee pirstomaan kaikki kärsimysharhakuvat tältä planeetalta ihmistilasta, alkaen ensin itsestänne. Toisin kuin ne muut ominaisuudet jotka olen maininnut, ns. vanhemmat ominaisuudet, Merlinin uusi ominaispiirre on olla kärsimyksen ulkopuolella, olla tuon tarpeen ulkopuolella ihmistilassa, jotta voitte kokea ja olla elämässä, ilossa ja aistillisuudessa ilman kärsimystä.

Sessioissamme joita meillä on edessämme Adamuksen kanssa, kaikkien Merlinien ja muiden kanssa, jotka liittyvät mukaan, on terävä fokus tuon kärsimyksen läpi murtautumisessa. Ja kun tulette eteen, kun teille annetaan mikrofoni, kun olette pöydässä ja päästätte oman äänenne, niin jos energiassanne on kärsimystä, jos jatkatte kärsimyksen kantamista mukananne, teidät haastetaan siitä, koska sillä ei ole sijaa siellä, minne olemme menossa. Ei enää kärsimystä elämässänne. Piste.

(Tauko)

Merlin on se viisaus, josta olemme puhuneet pitkään. Merlin korvaa kenties sanan "mestari". Teistä tulee nyt aitoja Merlinejä. Se on tuo viisaus, ja Merlinissä ei ole energiaa. Ei ole tarvetta energialle.

Merlinissä viisaus ei ole ajatuksia, koska huomaatte, että myös ajatukset sellaisina, kuin ennen tunsitte ne, alkavat mennä pois ja ne korvataan gnostilla ja viisaudella. Niinpä Merlinissä ei ole ajatuksia. On pelkästään viisaus, tietäminen ja gnost.

Merlin ei tule pelastamaan ihmistä, koskaan, mutta Merlin muistuttaa ihmiselle, että hän ei ole yksin, että hän on myös Merlin. Hän on myös minä-olen.

Älkää kutsuko Merliniä tekemään asioita puolestanne. Tulkaa sen sijaan Merliniksi ja sitten tehkää se.

Älkää kutsuko Merliniä tekemään asioita puolestanne, parantamaan kehoanne, korjaamaan taloudellista tilannettanne, tuomaan uutta suhdetta, tekemään teistä onnellista, koska se ei ole Merlinin rooli. Teidät haastetaan tuossa kohtaa tulemaan Merliniksi.

Siis älkää kutsuko Merliniä tekemään ihmiselämästä parempaa, koska näinä seuraavina vuosina sana "ihminen" lähtee ehdottomasti sanastostanne. Muistatte ihmisenä olemisen päivät, mutta te ette enää ole se rajoittunut ihminen, jonka tunnette nyt.

Älkää kutsuko Merliniä, vaan tulkaa Merliniksi.

Lohikäärme

Merlinin mahtavin kumppani on lohikäärme. Merlini ja lohikäärme – tuntekaa sitä hetki – ovat aidot kumppanit toisilleen ja perimmiltään myös teille.

Lohikäärmeellä ei ole energiaa. Lohikäärmeellä ei ole kehoa. Lohikäärmeellä ei ole määränpäätä. Lohikäärme on vain yksi asia, ja se on selkeys.

Lohikäärme tuo selkeyttä, ja juuri tätä selkeyttä useimmat ihmiset vastustavat. He eivät halua nähdä niin selkeästi. He haluavat piilottaa. He haluavat peittää asioita. He haluavat elää harhakuvissa harhakuvien perään, joten useimmat vastustavat lohikäärmettä.

Monet ovat kutsuneet lohikäärmettä ja Merliniä pahoiksi, itse saatanan pojiksi ja tyttäriksi, koska tällä planeetalla on hyvin monia, jotka elävät pelossa ja pitävät kiinni tuosta pelosta ja jotka vastustavat selkeyttä siitä, keitä he oikeasti ovat. Siis mitä he tekevät selkeyden sallimisen sijasta? He kutsuvat sitä paholaiseksi, ja kenties se toisinaan tuntuu siltä, koska selkeys voi olla hyvin julmaa ja pakahduttavaa. Mutta te olette valmiita siihen selkeyteen, joka tulee lohikäärmeen, Merlinin kumppanin, myötä.

Teille tulee nyt aika saada uusi näkökyky. Pelkän silmien ja joskus ajatusten ja mielikuvituksen näkökyvyn sijasta teidän on aika saada lohikäärmenäkönne. Tämä on sisäänpäin katsova näkökyky. Lopulta se menee myös ulospäin, mutta aluksi tämä näkökyky katsoo pelkästään sisäänpäin.

Se on itsenne katsomista suurimmalla ja selkeimmällä tavalla, ja toisinaan se on häiritsevää. Toisinaan näette asioita itsestänne, näette omia pelkojanne, näette osia omasta menneisyydestänne – näette asioita, joita voitte aluksi pitää rumina, pelottavina, inhottavina – mutta sallikaa lohikäärmeen silmien, lohikäärmeen uuden näkökyvyn, kera itsenne mennä sen taakse. Älkää juosko karkuun.

Sallikaa näkökykynne mennä läpi ja taakse, koska sen havainnon takana, joka voi olla epämiellyttävä ihmiselle, on kaikkein suurin lahja: ymmärrys siitä, kuka oikeasti olette.

Lohikäärmenäöllänne katsotte fasadien ja kuolemantuskan ja huolien ja sydänsurujen ohi. Katsotte kaikkien näiden asioiden ohi, myös asioiden joita inhoatte itsessänne. Lohikäärmenäöllä näette sen taakse, ja alatte nähdä, kuka todellisuudessa olette.

Ottakaa nyt tämä hetki hyväksyäksenne ja salliaksenne lohikäärmenäkö omiin silmiinne.

Vetäkää syvään henkeä, sillä nyt tulee lohikäärmenäkö – ei käytettäväksi ulkopuolella, ei tunkeutumiseksi ja kurkkimiseksi toisten ihmisten elämään, ei niiden tutkimiseksi, vaan itsenne katsomiseksi. Uusi tapa hahmottaa, kuka olette – tämä lohikäärmenäkö.

(Tauko)

Tässä kokoontumisessa tuomme esiin Merlinin kauneuden ja kaiken viisauden ja sen kumppanin, lohikäärmeen, selkeyden, ja tuomme tuon lohikäärmenäön nyt silmiinne, mieleenne, sydämeenne, jotta voitte nähdä, kuka todellisuudessa olette.

Älkää pelätkö mitään, mitä näette.

Älkää pelätkö mitään, mitä näette, koska se mitä aluksi näette, ei luultavasti ole oikea totuus. Katsokaa syvemmälle ja syvemmälle, älkääkä juosko karkuun. Katsokaa syvemmälle ja syvemmälle, ja alatte nähdä, kuka olette.

Siis nyt tuotte Merlinin itseenne, tuon viisauden, sen mitä olemme kutsuneet tähän mennessä mestariksi. Tuotte sen itseenne, ja tuotte lohikäärmenäön itseenne.

Lohikäärme ei ole energiaa, eikä lohikäärme tee asioita teidän puolestanne. Lohikäärmeellä ei ole muotoa. Lohikäärmeellä ei ole agendaa. Lohikäärme ei ole lemmikkinne. Lohikäärme on näkökykynne.

Lohikäärme ei lähde ulos tekemään asioita puolestanne ja pane asioita tapahtumaan, mutta sallikaa tuo selkeä näkökyky. Tulkaa tuoksi selkeäksi näkökyvyksi. Kun asiat ovat sumuisia, kun kuva on epäselvä, kun vanha ihmisitse alkaa pelätä, antakaa itsenne tulla lohikäärmenäöksi omassa elämässänne, omassa Oivaltamisessanne ja omassa heräämisessänne.

Ihminen

Ja sitten kolmas asia tänään. Sellainen joka tulee olemaan aiheena hyvin monissa keskusteluissamme – ja olen varma, että myös monissa keskusteluissa teidän kaikkien kanssa.

Olemme puhuneet tähän saakka, että ihminen on kolminaisuuden kokemusperäinen osa. On minä-olen, joka on puhdas tietoisuus. On mestari, Merlin, joka on viisaus, ja sitten on ihminen kokemuksineen.

Ihmisen kokemukset saneli usein menneisyys, karma, mutta myös uskomukset ja rajoitukset. Ihmiskokemus toi sitten energiaa antamaan kokemusperäisen leikkikentän ihmiselle. Mutta tästä kokoontumisesta lähtien Esiintuleminen-sarjan lopussa se muuttuu.

Ihminen on nyt energiaa, ja kokemus seuraa sitä.

Ihmisestä – teistä – tulee energiaa. Ja saatatte ajatella: "No, enkö ole ajatukset?" Ei, ajatukset muuttuvat nyt energiaksi.

Ja saatatte ajatella: "Enkö ole tietoisuus?" Ja vastaus siihen on, että te ette koskaan todellisuudessa ollut. Ette ole koskaan todellisuudessa ollut. Itsen kolminaisuudessa on tietoisuus, mutta ihmisessä itsessään ei ole tietoisuutta. On ajatuksia ja tunteita. On muistoja ja on tuntemuksia, mutta ihmisessä ei ole koskaan ollut aitoa tietoisuutta.

Nyt muutamme sen ympäri, kokemusperäisyydestä joka tuo energiaa, energiaksi joka sallii valitsemanne kokemuksen. Siinä on valtava ero. Tässä on valtava muutos.

Ota hetki, rakas minä-olen-olemuksen ihmisosa, ja tunne nyt, millaista se voi olla, energiana oleminen …

(Tauko)

… ja sitten oman kokemuksesi valitseminen, eikä toisinpäin.

Osa ihmisestä kapinoi tätä vastaan ja sanoo: "Mutta olen kaikkia näitä asioita. Olen älykkyys, olen tietoisuus, olen kaikki nämä asiat." Mutta tunne itsesi hetken energiana, rakas ihmisosa.

(Tauko)

Miten tämä on erilaista? Miksi se on erilaista? Koska menneisyydessä olit kokemusperäinen osa, ainoa osa joka pystyi kokemaan, ainoa osa joka pystyi menemään luojasi luomusten syvyyksiin. Ainoa osa joka pystyi siihen. Ja sitten kurkotit itsesi ulkopuolelta energiaa. Sillä niin kauan kun olet ollut ihminen, on ollut se havainto, että energia on ulkopuolellasi, joten seurasit tuota uskomusta. Kurkotit itsesi ulkopuolelta energiaa tukemaan ja vahvistamaan kokemustasi. Mutta nyt se muuttuu tässä, tänä päivänä.

Olet energia ensin. Vedä syvään henkeä, ja tunne sitä.

(Tauko)

Ja kun sanon "energia", älä ajattele sähköä tai bensaa tai ydinvoimaa tai mitään muuta noista asioista, aurinkovoimaa. Se on sinun energiaasi. Se on henkilökohtaista energiaasi.

Aikoina jotka sinulla on edessäsi, alat tutkia, mitä energia oikeasti on, ja ajattelet edelleen, että olet enemmän kuin energia, että on mieli ajatuksineen. Mutta sitten alat oivaltaa, että ei, se kaikki on energiaa sisälläsi.

Ajattelet menneisyyttäsi, muistojasi ja ajattelet: "No, ne ovat eri asia kuin energia", ja sitten alat oivaltaa, että ne ovat energiaa.

Tarkkailet pelkojasi, ahdistuksiasi ja ajattelet: "No, ne eivät ole energiaa. Ne vetävät puoleensa energiaa", mutta alat oivaltaa, että ne ovat energiaa.

Kuvittelet suurimpia mahdollisuuksiasi ja saavutuksiasi ja ajattelet: "No, ne eivät ole energiaa. Energioita tulee tukemaan niitä", ja sitten oivallat, että ne ovat energioita. Ne integroituvat nyt.

"Olen ihminen. Olen energiaa. Olen ihminen. Olen energiaa", ja pian tulee päivä, jolloin pudotamme pois sanan "ihminen".

"Olen energiaa. Olen Merlin. Minä olen mitä olen." Mutta roolisi ihmisosana, joka voi myös yhdistyä koska tahansa Meriniin, minä-olen-olemukseen – roolisi ihmisenä on nyt olla energiaa. Tämä on monumentaalista.

Tätä ei ole tapahtunut koskaan ihmishistoriassa. Ja oivallan, että se on vähän hämmentävää, mutta tunne Merliniä, omaa viisauttasi tällä hetkellä, ymmärtääksesi, miksi tämä on hyvin tärkeää, miksi tämä on niin suuri muutos. Älä pyydä Merliniä tekemään sitä puolestasi. Älä pyydä Merliniä selittämään sitä sinulle. Anna itsesi tulla hetkeksi Merliniksi, viisaudeksi.

(Tauko)

Ja Merlin ymmärtää muutoksen ihmisessä kokemuksesta energiaksi. Ja tuon energian myötä voit valita nyt kokemuksen. Se on osa tätä koko kolminaisuutta, osa todellista luovuutta fyysisessä todellisuudessa.

Ihminen, energia – voi, mielesi pyörii tällä hetkellä. Silloin vedät syvään henkeä ja tulet Merliniksi saadaksesi tuon viisauden ja ymmärtääksesi, miksi ihmisestä tulee energiaa.

(Tauko)

Tämän myötä, olemme kollektiivi menneisyyden Merlinejä, kaikki jotka ovat kantaneet tuota titteliä, kaikki jotka ovat matkustaneet ajassa ja avaruudessa, kaikki jotka ovat käskeneet aikaa palvelemaan heitä. Olemme Merlinejä, jotka ovat olleet muodonmuuttajia, jotka ovat voineet tulla, miksi tahansa päättivät, pelkästään sallimalla.

Olemme Merlinejä, joihin kuuluvat nyt ne, jotka siirtyvät tästä todelliseen ruumiillistuneeseen Oivaltamiseen – te – ne jotka kutsuvat itseään shaumbraksi.

Tämän myötä annamme teille tervehdyksen täältä ja muualta.

Olemme Merlinejä.

Ja tuomme tämän takaisin Adamukseen aivan hetken kuluttua.

LINDA: Siis … olkaa tuon hengityksen kanssa, kun tässä tapahtuu siirtymä. Vetäkää muutaman kerran kunnolla syvään henkeä.

(Musiikki alkaa taas)

Tuntekaa tätä Merlinin viestiä. Antakaa sen integroitua.

Jatkakaa hengittämistä.

Sanoja ei tarvita. Jatkakaa vain hengittämistä. Jatkakaa kunnon syvää hengittämistä.

Hengittäkää …

(Tauko, kun musiikki jatkuu ja sitten vaimenee)

ADAMUS: Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.

Mm, vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa, rakkaat energiat (vähän naureskelua).

Pyysin Merliniä tulemaan ja antamaan tämän viestin. Merlin ja lohikäärme ovat kumppanit. He kulkevat rinta rinnan.

Lohikäärme tulee sisään nyt. Se antaa teille näkökyvyn. Eikä vain sellaisen, mikä teillä on ollut ennen, näkökyvyn silmissänne, vaan tuotte sisään todellisen näkökyvyn, ja se katsoo sisäänpäin. Kyllä, lopulta ulospäin, mutta tällä hetkellä se on vain sisäpuolta varten. Se antaa uskomattoman määrän selkeyttä, mikä on joskus vähän pelottavaa, joskus pakahduttavaa. Mutta menkää sen läpi, älkääkä juosko sitä pakoon. Sallikaa näkökykynne, lohikäärmenäkönne, mennä läpi kaikesta sisäisestä pelostanne, ahdistuksestanne, barrikadeistanne, kaikesta mitä teillä on. Sallikaa tuon näkökyvyn tunkeutua sen läpi, suoraan sen toiselle puolelle, ja näette itsestänne asioita, joita ette olisi voineet koskaan kuvitella pelkällä ihmismielellä.

Merlin on viisaus, ja kuten Merlin sanoi, älkää kutsuko Merliniä tekemään asioita puolestanne. Tulkaa Merliniksi. Olkaa Merlin.

Ja lopuksi kaikkein tärkein asia, ja asia joka varmasti hämmentää teitä jossain määrin jonkin aikaa: ihmisestä tulee energiaa. Haluatte ihmisen olevan koko paketti, koko enchilada, kaikki se kiedottuna yhteen, mutta ihminen on tämän kolminaisuuden osa – minä-olen, Merlin ja ihminen. Siis sallikaa itsenne tässä jonkin aikaa olla tuo energia.

Olette olleet tähän saakka kokemus, joka joskus – useimmiten – ei ole ollut välttämättä teidän valitsemanne tietoisesti. Se vain tapahtui monien dynamiikkojen tuloksena, mutta nyt teistä tulee energiaa ja sitten määritätte sen kokemuksen, jonka haluatte.

Leikkikää sillä. Leikkikää itsenne kanssa energiana. Ja kuten Merlin sanoi, ajatuksenne ovat energiaa nyt. Uskomuksenne – energiaa. Tunteenne – energiaa. Kaikki – pyrkimyksenne, halunne – muuttuu nyt energiaksi. Tuntekaa sitä hetki.

Ja sitten menette kokemaan, oman valintanne mukaan, Merlinin ja lohikäärmeen uskomattoman selkeyden tasapainottamana.

Vedetäänpä syvään henkeä ja tuodaan tämä merabhiin. Merabhin ollessa tietoisuusmuutos, mutta tässä tänään se on valtava muutos.

Vedetäänpä syvään henkeä musiikin kera.

(Musiikki alkaa)

Energia-merabh

Meidän on tarvinnut ottaa paljon askelia päästäksemme tähän. Jotkut vauvanaskelia, jotkut jättiläisenaskelia. Meillä on ollut paljon "eroamiskohtia", ja nyt saavumme tähän paikkaan. Ja tiedän, että yritätte saada kaikesta siitä selvää, ja se ok. Mutta ennen kaikkea, sallikaa vain se.

Yritätte saada selville, mitä tämä merkitsee – "Jos olen vain energiaa." Ihminen muuntuu energiaksi. Teillä on edelleen Merlin, teillä on edelleen minä-olen. Ihminen muuttaa rooliaan tuossa kolminaisuudessa.

Kyllä, teillä on edelleen kokeminen, mutta se menee nyt takapenkille teidän ollessa energiaolento, ja tämä kaikki johtaa meidät lopulta siihen asiaan, jonka Tobias toi esiin – uuteen energiaan – energia ja tietoisuus yhdistettynä. Tämä on yksi askelista matkalla siihen.

Siis, rakas ihminen, tunne itsesi nyt energiana. Energiaa jossa ei ole voimaa ja kaksinaisuutta.

Energiaa joka ei satuta. Se ei ole tuskallista.

Energiaa joka ei pakahduta, ikinä.

Teillä on ollut yleispelko energiasta – sen saamisesta liikaa – koska kokemuksenne siitä on ollut joskus tuskallinen. Mutta nyt tulee kohta, jossa voitte olla tuo energia. Ja kuten Merlin sanoi, ihmiset ja te olette aina menneet ulkopuolelle, katsoneet ulkopuolenne, etsineet jostain muualta energiaa. Mutta nyt te olette tuota energiaa.

Tuntekaa nyt tuo suhde puhtaan minä-olen-tietoisuuden ja teidän välillänne ihmisenä, energiana. Tuntekaa tuo suhde ja miten se olisi erilainen, kuin te kokemusperäisenä osana.

Tuntekaa muutos, joka tapahtuu tällä hetkellä biologiassanne, mielessänne, identiteetissänne.

(Tauko)

Antakaa itsenne tuntea hetken läheisyyttä, syvempää läheisyyttä Merlinin ja lohikäärmeen kanssa – sen kanssa jota olemme kutsuneet aiemmin mestariksi – mutta Merlinin viisauden kera, ja lohikäärmeen selkeyden kera.

Tuntekaa itsenne nyt energiakomponenttina ja miten se vaikuttaa suhteessa viisauteen, selkeyteen ja tietoisuuteen.

(Tauko)

Teillä on ollut paljon uteliaisuutta energiasta. Olette halunneet energiaa toisinaan ja juosseet sitä karkuun toisinaan. Olemme puhuneet energiasta fysiikassamme näinä vuosina, ja nyt tulee se aika, jolloin te olette energiaa. Se ei ole luultavasti, mitä luulitte sen olevan.

Puhumme paljon enemmän tästä tulevassa keahakissa, tulevissa shoudeissa, työpajoissa, mutta täällä oli täydellinen paikka aloittaa se – edellä aikataulusta tietysti. Kovasti edellä aikataulusta.

Vedetäänpä syvään henkeä energiaan.

(Tauko)



Lue loppuosa:: http://www.luxonia.com/viestit/11-geoff ... a-shoud-11

[Anita <3 ..]

Intohimo 2020 -sarja
SHOUD 1

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (http://www.crimsoncircle.com)
3.8.2019
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.

YLEISÖ: (laulaen) "Paljon onnea vaan …



ADAMUS: Aah! (Adamus naureskelee)

YLEISÖ: "… paljon onnea vaan, paljon onnea, rakas Adamus, paljon onnea vaan!" (Yleisö hurraa ja taputtaa, kun kakku tuodaan esiin)

ADAMUS: Kiitos. Kiitos, kiitos. Kolmesataakymmenen (kakun kynttiläkoristeena on 310), tuskin näytän kolmikymppiseltä (Adamus naureskelee), ja vielä kuplakonekin (lennättää saippuakuplia). Aah! Siinä lukee: "Onneksi olkoon 20-vuotias Crimson Circle, ja hyvää syntymäpäivää, Adamus." Käytetään tätä juhlana meille kaikille, kaikille Merlineille, tunnustuksena, että olemme tässä nyt. Kiitos kakusta (yleisö hurraa ja taputtaa, kun hän puhaltaa kynttilät). Kiitos kovasti. Pääsemme sokerihumalaan myöhemmin. Mutta nyt huumaannumme vähän energiasta.

Otetaanpa …

LINDA: Adamus.

ADAMUS: Niin, rakkaani.

LINDA: Olen valmis.

ADAMUS: Ai. Hyvä, hyvä. Aah!

Siis, rakkaat shaumbrat, olemme tässä. Kymmenen vuotta minun kanssani, 10 vuotta Tobiaksen kanssa, ja olemme edelleen täällä. Edelleen täällä, ja edistymme paremmin kuin koskaan. Menemme nyt uuteen sarjaamme, jolle ole antanut nimeksi "Intohimo 2020". Voimme saada tuon kuvan näytölle? Intohimo 2020, se on uuden ajan alku hyvin monin tavoin. Se on aikaa, jolloin oivallatte, että olette Oivaltanut. Se on numero yksi. Oivallatte, että olette Oivaltanut. Menemme siihen aivan hetken kuluttua, mutta olette karttaneet sitä, tavallaan pelanneet sen kanssa, ja nyt on aika oivaltaa, että olette Oivaltanut. Niin hassuilta kuin näytättekin kaikkien noiden pääpantojen kera (vähän naureskelua; monet yleisössä ovat laittaneet jonkinlaisen pääpannan).



Mutta eikö ole hyvä asia, että voimme nyt monien vuosien jälkeen tehdä pilaa noista haisevista Atlantiksen pääpannoista (vähän taputuksia, ja joku sanoo "joo"). Hyvin pitkään pääpannat pidättelivät ihmistä, pitivät ihmisen mielessä, pitivät sen ohjelmoituna, ja nyt voimme pitää päässä vessanpönttöä (naurua, koska Sart on koristanut pääpantansa vessanpöntön istuimella) ja monia muita asioita, joita teillä on. On erittäin hyvä pystyä nauramaan sille ja sanoa: "Nämä ovat vain pääpantoja. Ne eivät voi tehdä mitään minulle." Ja tuodaanpa tämä nyt teknologiaan, kun sitä tulee tähän maailmaan.

Se ei ole teidän

Kuten Cauldre ja Linda juuri sanoivat, teimme hiljattain ProGnost-päivityksen, ja minusta se oli hyvin kaunis yhteenveto, tiivistelmä siitä, missä maailma on tällä hetkellä. Ja jälleen kerran, siinä ei katsota johonkin kaukaiseen tulevaisuuteen, johonkin tieteiskäsitykseen siitä, mitä tapahtuu. Sitä tapahtuu nyt planeetalla. Ihmiset eivät halua kuulla siitä, tai heidän huomionsa vie muut asiat – politiikka, talous, sodat ja sää. Heidän huomionsa vie muut asiat, mutta tärkein ongelma planeetalla tällä hetkellä, ennen kaikkea muuta, on teknologia tai tekoäly ja tietokoneet – miten se halutaankin ilmaista. Tärkein asia, joka tapahtuu planeetalla. Kaikki muu vain reagoi siihen. Kaikki muu on tavallaan häiriötekijä.

Onko täällä ketään, joka edelleen jää kiinni politiikkaan (Linda ja muutama muu nostaa kätensä). Ai, vai niin (Adamus naureskelee). Olen hyvin pahoillani. Tehkää se huvin vuoksi. Tehkää se matalan, leijuvan aidan takaa, eli se on siinä, ja te olette aidan takana. Älkää jääkö kiinni siihen. Se on aikanne haaskaamista. Ette ole siksi täällä. Se on intohimonne vastakohta. Älkää jääkö kiinni siihen – maailman ongelmiin, maailman asioihin, koko siihen juttuun. Tiedän, etten ole tässä yhteiskunnallisesti tai poliittisesti tai henkisesti korrekti, mutta edes maapallon lämpeneminen ja ympäristö – laskette varmaan leikkiä. Teillä on parempia asioita tehtävänä, kuin ottaa asiaksenne noita aatteita.

Maapallon lämpeneminen – tiedän, että monet suuttuvat minuun ja luulevat, että muutun ruskeaksi, enkä vihreäksi, mutta se on häiriötekijä. Se on niin hassua, koska Maa osaa huolehtia itsestään. Nimittäin ihmiset eivät tuhoa Maata liian monilla tehtailla tai bensa-autoilla. En sano, että se on hyvä asia, mutta Maa osaa oikeasti huolehtia itsestään. Tietysti auta armias ihmisiä, mutta Maa osaa huolehtia itsestään.

Eikä se ole sattumaa, kaikki tämä fokusoituminen ympäristöön tällä hetkellä, erityisesti siinä valossa, että Gaia on lähdössä ja ihmiset ottamassa vastuun. Siis on itse asiassa luonnollista, että ihmiset ovat enemmän ja enemmän ja enemmän huolissaan ympäristöstä, kuten heidän oikeutetusti pitäisikin olla. Mutta se on muuttumassa isoksi aatteeksi. Antakaa toisten tehdä se. Antakaa toisten ottaa asiakseen nuo taistelut. Me menemme jonnekin muualle. Niin, Linda?



LINDA: No, voimmeko vain … Osittain se on puhtaasti viihdearvon vuoksi. Onko ok katsella viihdearvon vuoksi?

ADAMUS: Millä osalla siitä on puhtaasti viihdearvoa?

LINDA: No, sellaiset asiat, että katselee, mitä typeriä asioita sanotaan väittelyissä, ja nauraa sille, miten typeriä …

ADAMUS: Ai. Jos voitte nauraa sille, jos voitte ymmärtää, että melkein kaiken sen takana, melkein kaiken sen takana, on valta …

LINDA: Ai, joo.

ADAMUS: … ja energian ymmärtämättömyys. Olette päättäneet olla täällä. Intohimonne herää henkiin vuonna 2020. Intohimonne on olla täällä Merlineinä. Olla tällä planeetalla näyttämässä ihmisille … Nimittäin kaikki tämä melu ja kaikki nämä pelit ja kaikki muu, mitä pelaatte, ovat vain sitä. On jotain pitkällä sen yläpuolella, ja se on Merlininä oleminen. Merlin on se, joka sallii energian palvella itseään. Se on sitä. Se on sitä. Ja jääminen kiinni näihin muihin asioihin uuvuttaa teidät. Jos voisitte tehdä sen niin, kuin roustasitte minua, olematta vakavissanne … Tietenkään mitään noista asioista ei sanottu vakavissaan (naurua, kun hän katsoo merkitsevästi Tadia, yhtä roustaajaa). Jos voitte nauraa sille, jos voitte nauraa "olennollenne", nauraa näille muille asioille … mutta ei ole teidän tehtävänne ottaa itsellenne näitä aatteita. Teillä on jotain ilmiömäistä, joka vie … (Adamus huokaisee) Se vie teidän energianne. Se vie teidät sitoutumaan vielä enemmän itseenne tässä elämässä.

Ja tämä on se vuosi. Se ei ole sattumaa. Kuten Linda toteaa, 2020 on täydellinen näkö (viitaten amerikkalaiseen termiin 20/20, jota käytetään hyvän/tarkan näön standardina). Selkeys. Silloin lohikäärme tulee sisään.

2020 on 4, kuten Cauldre huomautti, ja kuten näette tässä grafiikassa (shoudin tunnus alkuvideossa) … Ja kyllä, keksin tuon grafiikan. Keksin myös janon ja veden ja kaiken muun (naurua, kun hän viittaa osaan roastia Santa Fen tapahtumassa). Olen hyvin imarreltu! (Adamus naureskelee) Leivoin tuon kakunkin itse (lisää naurua). Ja tässä kuvassa on tavallaan vanha tausta, vanhat kirjaimet, raudanlujat, leimattuna ja sinetöitynä tuohon metalliin, joka edustaa ihmiskuntaa ja yhteiskuntaa tällä hetkellä. Se on vanhalla polullaan. Mutta me revimme sen. Me rikomme sen. Enkä välitä, onko se metallia vai kiveä vai jotain muuta, koska intohimo syrjäyttää kaiken. Intohimo – aioin sanoa sanan "trump" (= mm. päihittää), mutta Cauldre kehotti olemaan sanomatta sitä tässä ryhmässä (vähän naureskelua). Intohimo menee kaiken yli ja ulkopuolelle, ja siksi te olette täällä.

Intohimo

Nimittäin siitä on pitkän aikaa, pitkän, pitkän aikaa, kun olette oikeasti tunteneet intohimoa. Olette päässeet vain päivistänne läpi. Olette tehneet sen, mikä on välttämätöntä selviytymiseen. Olette tehneet valtavan määrän sallimista. Sallimista – paljon sitä. Ja kaikki on tapahtunut ilman tuota todellista intohimoa. Se on yksi ensimmäisiä asioita, jonka kadotatte, kun olette heränneet ja sitten päätätte mennä mestaruuteen. Intohimo vain menee pois, ja yritätte sytyttää sen uudelleen, eikä se toimi. Sitten yritätte sytyttää sen uudelleen vielä enemmän. Yritätte keksiä joitain uusia intohimoja, ja teistä tulee intohimoinen keksimään uusia intohimoja, mutta sekin menee pois, eikä yhtäkkiä ole mitään. On tyhjyyttä, ja se on pahinta aikaa, kuten olette kaikki kokeneet. Se on kaikkein pahinta aikaa, jolloin tunnette olevanne vain tuossa tyhjiössä.

Ja tuossa tyhjiöajassa on erittäin tärkeää tehdä sallimista, tehdä todellinen transformaatio. Olette kotelossa. Olette toukkavaiheen ohi, ja olette matkalla perhoseksi tuossa kotelossa. Sallimista, koska ette voi tehdä mitään muuta. Ette voi enää taistella sisällänne. Ette voi enää selvittää sitä. Ihminen ei voisi suunnitella sitä, jos se yrittäisi, eikä sen pitäisi yrittää. Ja te vain makaatte tuon kotelon tyhjiössä, ja voitte vain sallia. Vain sallia. Sitä olette tehneet, ja siksi olemme tässä, ja siksi voimme julistaa, että tämä seuraava sarja on "Intohimo 2020".

On mielenkiintoista, että se osuu vuoteen 2020. Se on kai osittain sattumaa, osittain ei, mutta kyse on intohimon esiintulemisesta. Intohimo on henkilökohtainen jokaiselle teistä, mutta se ei ole mitään vanhojen intohimojenne kaltaista. Se ei ole harrastus. Se ei ole yritys ottaa politiikka tai ympäristö tai mikään sellainen omaksi asiakseen. Nuo asiat näyttävät teistä pitkästyttäviltä vitseiltä jatkossa. Kaikki ihmiset joutuvat joskus asioiden tohinaan. He kietoutuvat kaikki niihin eivätkä katso oikeasti asioiden yleiskuvaa.

Siis me menemme intohimoomme, teidän intohimoonne. Tuo intohimo oli olla tällä planeetalla.

Tuntekaa sitä hetkeä, jolloin olisitte voineet saada valaistumisenne edellisessä elämässä – kenties aiemmin tässä elämässä, kenties edellisessä elämässä, kenties jopa sitä edeltävässä elämässä – ja sanoitte: "Aion odottaa", koska tiesitte, että jotain oli tulossa. "Aion odottaa", ja te odotitte ja nyt olemme tässä.

Olisitte voineet saada Oivaltamisenne 1800-luvun puolivälissä, jolloin planeetalla ei tapahtunut paljonkaan historiallisesti. Ei suuria muutoksia. Mutta sanoitte: "Aion odottaa noin vuoteen 2020." Se on Koneiden aika, josta puhun paljon, eli teknologia, tietoikoneistuminen. Se on aika, jolloin paljon muuttuu planeetalla. Se on ilmiömäistä. Uusi ihmislaji synnytetään pian, eikä se ole tyypillinen biologinen laji.

Se on aika, jolloin on valtava määrä – "kontrollointi" ei ehkä ole oikea sana, mutta sääntelyä teknologian myötä. Kuten puhun ProGnost 2019 Updatessa, jonka teimme hiljattain, taikuudesta tehdään laitonta. Ei välttämättä kirjoissa, ja kirjoitettuna: "Taikuus ei ole enää laillista", vaan se on laitonta siinä mielessä, että jokainen joka ei ole yhdenmukainen, joka ei ajattele ja käyt- … Kaikkea mitä te teette, kaikki ihmiset tekevät, valvotaan. Ja voisitte sanoa: "No, ei sitä koskaan oikeasti tapahdu minulle" tai "Se on joskus kaukana tulevaisuudessa". Ei. Kyse on siitä, mitä kutsutaan "asioiden internetiksi". Se merkitsee, että Isoveli, silmä, on kaikkialla, minne menette.

Siitä on joitain suuria hyötyjä, upeita hyötyjä: kadonneiden lasten löytäminen, rikollisten löytäminen katselemalla kaupan kameran valvontanauhoja, ja vastaavia asioita. Suuria hyötyjä kaikessa tässä – en sano, että se on huono asia.

Kuitenkin sitten kun joku astuu pois ruodusta psykologisesti, enkä edes puhunut tästä ProGnost Updatessa. Mutta nykyään on suurta huolta psykologisesta profiloinnista – kuka on seuraava joukkoampuja planeetalla, kuka tekee katalia asioita toisille. Siis profiloinnista tulee erittäin hyväksyttävää. Sitä ei koskaan kutsuta niin, mutta se on valvomista. Jokainen joka menee yhdenmukaisuuden ulkopuolelle, joka hymyilee liian usein (joku hörähtää) … Ei, vaan ole vakavissani. Hymyilemisestä on algoritmi, koska ajatel- … Tekoäly selvittää: "Tämä on se dynamiikka, joka tapahtuu, kun joku on tulossa hulluksi" – sellaisia asioita kuin, hän räpyttelee liikaa tai hän hymyilee liikaa tai hänellä on tiettyä epäsosiaalista käyttäytymistä. Sitä kaikkea valvotaan, ja sitten tuo ihminen tuodaan takaisin yhdenmukaisuuteen. Voi, ei hakkaamalla häntä kuoliaaksi, ei. Antamalla hänelle kakkua (vähän naureskelua) ja hassuja pikkupillereitä. Siihen yhteiskunta on menossa.

Enkä sano, että se on hyvä tai huono asia. Se on yhteiskunnan kokemus. Mutta teillä on tämä hyvässä muistissa, koko tuo Atlantiksen juttu mitä siellä tapahtui – se minkä oli tarkoitus olla hyvä asia, sai ihmiset todella mielensä vangiksi – ja olette tehneet sitoumuksen ja intohimonne on: "Aion tulla takaisin tänä aikana, ja aion olla tuo taikuus. Minä olen tuo taikuus."

Ja kerron teille nyt, ettei teillä ole tarvetta olla huolissanne kaikista tietokonealgoritmeista, jotka selvittävät teidän olevan hullu, koska teillä on sellainen energiakomento – ei-päällekäyvä, ei-manipuloiva energiakomento – etteivät ne näe teitä. Kaikki muu taikuus ns. julistetaan laittomaksi. Ne eivät näe teitä, ja teistä tulee todellisia standardeja tälle planeetalle. Se on valtava vastuu, mutta se on myös intohimonne. Siksi tulitte takaisin. Siksi olette kestäneet kaiken, mitä olette kestäneet tähän mennessä. Voitaisiin sanoa, että siksi ei ollut välitöntä Oivaltamista. Siksi on ollut aikoja, jolloin teistä on tuntunut hemmetin yksinäiseltä ja tehottomalta, koska oli vain odottamista tähän saakka.

Olemme tulleet Esiintuleminen-sarjan läpi, ja te olette tulleet esiin. Te olette. Emme ole enää tulossa esiin, te olette tulleet esiin. Nyt on se juttu, että kun perhonen levittää aluksi siipensä, siitä tuntuu vähän kömpelöltä ja hankalalta. Ja se yrittää lentää, mutta se muistaa edelleen, millaista oli olla vihreä ja 18-jalkainen, ja on vähän hankaluutta, ja tässä sarjassa menemme tuon hankaluuden läpi. Mutta minun täytyy muistuttaa teille, että te olette Oivaltaneet. Nyt teidän täytyy vain oivaltaa se (Adamus naureskelee).

Siis, vedetään syvään henkeä tässä kohtaa. Intohimo 2020, intohimo on olla täällä, olla taikuus tällä planeetalla.

Miten taikuus määritellään? On monia eri tapoja, mutta silloin annatte energian palvella itseänne. Se ei ole oikeasti taianomaista, se on luonnollista. Mutta suurimmasta osasta ihmisiä se näyttää taikuudelta.

Taikuutta ovat nuo asiat, joita tiede tai tietokoneet tai tavallinen ihmislogiikka eivät pysty määrittelemään. Sitä ei ole tiedekirjoissa, mitä aiomme tehdä. He voivat leikata aivonne irti ja yrittää selvittää, miten te teette kaiken tämän, mutta he eivät silti löydä sitä. Ai niin, ei sittenkään, sori, te teitte sen Atlantiksella. Ei, he eivät tee sitä nyt (muutama naurahdus). He eivät tee sitä nyt.

Sitä ei voi määritellä. Se ei ole nykyfysiikan mukaista, mutta sekin on ok, koska nykyfysiikka muuttuu erittäin nopeasti. Ja jälleen kerran, mikään tästä ei ole kaukana tulevaisuudessa. Mikään tästä ei ole vain minun projisointiani. Minä ja ne joiden kanssa työskentelen Crimson Councilissa, tarkastelemme, mitä nyt tapahtuu.

Monet teknologiajutut eivät pääse ensimmäiselle tai toiselle sivulle sanomalehdissänne – ai niin, ei ole enää sanomalehtiä; internet-syötössänne, minun täytyy tottua tähän tapaan – koska ne eivät ole kovin innostavia. Tarkoitan, kuka haluaa lukea teknologiasta? Tiedän, että jotkut insinöörit täällä haluavat, mutta se ei ole innostavaa useimmille ihmisille. He haluavat lukea viimeisimmästä joukkomurhasta. He haluavat lukea viimeisimmästä sääkatastrofista, draamatilanteista, politiikasta tietysti, joten siitä ei tule etusivun uutisia. Mutta se on hiipivä syndrooma – ja kammottava myös (suom. huom. "hiipivä" ja "kammottava" ovat samankaltaisia sanoja) – mutta se on hiipivä syndrooma. Se hiipii kaikkien elämään. Kukaan ei pysähdy ja sano: "Hetkinen nyt, kaikki. Millaista on viiden tai kymmenen vuoden kuluttua?" Ja silloinkin kun joku tekee sen, se on kuin: "No, katsokaa aivoimplantin, siruimplantin, kaikkia hyötyjä."

Nimittäin … Voi, älkää päästäkö minua vauhtiin, koska tein juuri ProGnostin, enkä halua tehdä tässä ProGnostin toista osaa, mutta … (vähän naureskelua). Ja olen pahoillani, jos loukkaan … Ei, en ole koskaan pahoillani, kun loukkaan jotakuta (lisää naureskelua). Laskin vain leikkiä.

Planeetalla on tiettyjä hallituksia, ei ole tarkoitus mainita yhtään – emme mene siihen, emmekä uskaltaisikaan – joilla tapahtuu erittäin suurta liikettä teknologisesti, taloudellisesti ja kaikilla muilla tavoin, jotta siruimplantit laitetaan jokaiselle ihmiselle. Siitä tulee laki. Täytyy olla siru. Enkä aio antaa mitään nimiä tässä, mutta – lohikäärme – se tapahtuu. Se on osa yhteiskuntareformia. Se ei ole Euroopassa, eikä se ole USA, joten älkää olko kovin huolissanne siitä, mutta siru vaaditaan. Ja sanon, että tunnustellessani sitä ja matkustettuani jo sinne, se tapahtuu noin seitsemän vuoden kuluttua. Se ei ole kovin kaukana. No, teette sitä jo tavallaan koirille, mutta se ei vaikuta aivoihin. Mutta ei, implantit ovat uusi asia.

Mutta poikkean aiheesta, koska haluan puhua siitä syystä, miksi olette tällä planeetalla nyt. Tavallaan olette valinneet todella paskamaisen ajan (Adamus naureskelee, ja vähän yleisön naurua).



LINDA: Kiitos!

ADAMUS: No, minä kanavoin Sartia (lisää naureskelua).

LINDA: (nauraen) Kiitos!

ADAMUS: (naureskellen) Kyllä, ainoa vessanpönttöpääpanta Atlantikselta!

Tuo intohimo on olla täällä ollakseen standardi, komentaakseen energiaansa täysin harmonisesti. Se on siinä. Ette seiso kadunkulmissa julistamassa. Monet teistä eivät opeta mitään suurta ryhmää, tai mitään vastaavaa. Ette yritä mennä ennakoivasti muuttamaan kaikkea. Sitä ei vain tapahdu. Teette sen hyvin hiljaa, mutta se on äänekkäin tapa tehdä se. Se on tehokkain ja todella huomattavin tapa tehdä se – hiljaa omassa elämässänne. Omassa elämässänne.

Siis tulemme tähän Intohimo 2020 -aikaan. Olen odottanut sitä pitkään, ja sitä varten olemme täällä nyt – intohimo. Teillä syttyy taas intohimo sisällänne. "Tätä varten olen täällä! Tajuan sen!" Ja muistakaa, ettei se ole aate. "Tulin tänne ollakseni kaikki, mitä olen, ollakseni Merlin, tuodakseni taikuuden takaisin planeetalle. Piste." Se on siinä. Se on suuri intohimo, todellinen syy olla täällä, todellinen syy antaa valonne loistaa.

Tänä vuonna hyvin monilla teistä kaikki hämmennys, jota pyörii mielessänne: "Mitä minun pitäisi tehdä? Miksi olen täällä?" – se on melko iso kysymys, joka teillä on – häviää pois. Tiedätte selkeästi, 20/20-selkeästi, miksi olette täällä. Ja fakta on, ettei se ole iso missio. Siinä ei ole kyse yrittämisestä käännyttää paikallisia asukkaita tai jästejä. Siinä on kyse vain olemisesta. Teistä on ilahduttavaa – eikä Cauldre usko tätä – vain mennä jonnekin, olla lentokentällä tai kaupassa ja seistä siinä ja olla vain omassa itsessänne ja energiassanne ja katsella, kun hassuja pikkuasioita tapahtuu kaikkialla ympärillänne. Nimittäin jotkut niitä ovat uskomattomia. Yhtäkkiä joku on seurassanne ja alkaa itkeä, koska valossanne oleminen antaa hänelle suurta toivoa, eikä hän pysty saamaan mitään tolkkua siitä päässään. Hän ei tiedä, että sinä, Joanne, teit sen hänelle, mutta hän vain itkee. Sart, he itkevät aina (naurua) …

SART: Sitä varten olen täällä.

ADAMUS: … koska tuot suurta iloa.

Kyllä, todella nautitte – Cauldre ei oikeasti usko tätä – että pääsette takaisin maailmaan, olette toisten joukossa – lyhyitä aikoja – koska näette suoran sen vaikutuksen, joka sillä on. Ettekä te yritä aiheuttaa mitään kenellekään. Ette yritä muuttaa heidän elämäänsä. Mutta voitteko kuvitella, että olette, sanotaan vaikka – miksi niitä kutsutaan – tavaratalossa. Olette tavaratalossa. Siellä on vilkasta, myyjät ovat äreitä, asiakkaat tunkeilevia ja vastenmielisiä. Voitte tuntea kaikki nuo energiat, energiat jotka saivat ennen voimaan pahoin ja heikottamaan, ja yhtäkkiä olette siellä. Seisotte vain siinä. Ette osta mitään. Teidän ei tarvitse ostaa mitään. Seisotte vain siinä, ja katselette, kun kaaos alkaa melkein järjestäytyä uudelleen. Eikä siksi, että te teette sen, vaan koska olette vain siinä. Nämä ovat todellisia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu.

Yhtäkkiä se mikä on kaaosta ja lamaa, tylsyyttä kaikkialla ympärillänne, harmautta, kaikki nuo energiat alkavat kieppua ja pyöriä – valot sammuvat, asioita alkaa putoilla ja hajota, ihmiset törmäilevät toisiinsa – ja te seisotte siinä leveä hymy kasvoillanne tietäen, että asiat pyörivät takaisin harmoniaan vain siksi, että olette siinä. Energiat jotka tuotte sisään, ovat niin puhtaita ja selkeitä, että se saa kaikki jumiutuneet energiat murtautumaan vapaaksi ja tulemaan takaisin luonnolliseen olotilaansa.

Sitä tapahtuu. Sitä tapahtuu kaikessa elämässänne – kotona, ulkona ihmisten kanssa, autossa, tietokoneessa, kaikessa muussa – ja se voi hajota, ennen kuin se korjaantuu ja tulee täysin uudelle tasolle. Se on ok. Se on teille ok, koska oivallatte, että … Ensinnäkin muistatte – jotkut teistä – olleenne noita kauan sitten toisessa elämässä ja jotkut raukkamaiset tekonne ja tuon energiahämmennyksen, jota siitä tuli, ja ajattelette hetken: "Voi ei, tässä sitä mennään, jälleen on noita-aika." Ja sitten oivallatte, ettei tällä kertaa, koska teette sitä ilman agendaa. Te vain olette. Olette katselleet kenties, miten energiat aiheuttavat kaaosta ja epäjärjestystä, mutta sitten tapahtuu harmonisoituminen pelkästään siksi, että olette siinä. Silloin teillä on leveä hymy ja tunnette tuota intohimoa ja sanotte itsellenne: "Aah, se mitä kävin läpi päästäkseni tähän, ei ollut mitään. Se oli helppoa." (Vähän naureskelua)

Mutta minulla on teidät kaikki jonkinlaisella videonauhalla (Adamus naureskelee), ja näytän teille nuo nauhat, joissa itkette ja valitatte ja kaikkea muuta. Ja näytätte samalta kuin tuo ryhmä videon lopussa (naurua; viitaten tähän videoon, joka esitettiin ennen kanavointia). Se ei ollut hauskaa.

Kysymys ja vastaus 1



Okei. Mennäänpä päivän ensimmäiseen kysymykseen, ja kysymys- ja vastaussession aikana haluaisin näyttämörekvisiittaa, kiitos – vain siksi. Pyydän siis prinsessa Henriettea tulemaan tänne ylös. Ja jos voisit tavallaan vain seistä täällä takana näin (Adamus poseeraa) koko ajan, joo. Ja myöhemmin kun ihmiset … (Henriette antaa hänelle lasin viiniä) Ai, minulle?

HENRIETTE: Châteauneuf-du-Pape.

ADAMUS: Aah! Parasta.

HENRIETTE: À votre santé.

ADAMUS: Kippis (Adamus siemaisee). Mm.

HENRIETTE: Salud.

ADAMUS: Mm. Varteenotettavaa, varteenotettavaa. Ole hyvä, ja kyllä, voin pitää lasiasi, voit laittaa sen pöydälle, eikö … Voi, se on kiva. Vou! Kenties meidän pitäisi lopettaa tämä shoud nyt (Henriette poseeraa). Kyllä, kiitos (vähän naureskelua).

Okei, näyttämörekvisiitta on pakoillaan. Erinomaista. Linda, mikrofoni yleisölle, kiitos. Joo, valot kirkkaammaksi. Kysymys.

LINDA: Haluatko minun valitsevan jonkun ennen kysymystä?

ADAMUS: Ehdottomasti. Kysymys on … Olemme keskustelleet joidenkin ylösnousseiden mestareiden kanssa (muutama naurahdus, kun Linda ojentaa mikin jollekin) – sinä odotat kysymystä. Olemme keskustelleet … Sen toi esiin alun perin pieni shaumbra-ryhmä jossain Pohjois-Euroopassa. En mainitse kaupunkia. Heitä oli noin kolme tai neljä yhdessä ja siellä sanottiin: "Meidän täytyy alkaa kirjoittaa kirjaa, kirjaa sen standardeista ja arvoista, mitä opimme ja mitä teemme." Ja he tulivat meidän luoksemme, tavallaan psyykkisesti, ja sanoivat: "Mitä ajattelette siitä?" Ja keskustelimme asiasta, ja sanoin: "Vien sen shaumbroille." Me opimme paljon. On nimittäin valtava repertuaari informaatiota 20 vuodelta. Mistä siinä pitäisi aloittaa? Mistä aloittaa?

Hetkinen, sekunti, kiitos. Saamme kuvan tästä (Adamus poseeraa Henrietten kanssa; naurua).

On tämä uskomaton informaatiokirjasto, jonka olemme keränneet, joten jotkut heistä sanovat: "Ehkä meidän pitäisi alkaa kirjoittaa joitain standardeja ja arvoja, todella yksinkertaistaa se kaikki, sellaisia asioita kuin "energia on ystäväsi", tavallaan kai pikkusanontoja, koska jos joku menee tällä hetkellä tähän materiaaliin, kuten Jean tietää, mistä siinä aloitetaan? Mitä tehdään?

Siis kysymykseni teille kaikille tänään on, alammeko kirjoittaa "standardeja ja arvoja", kuten olemme kutsuneet sitä. Tämä on hyvin mielenkiintoinen kysymys. Ja aloitamme tästä, ja sitten meidän täytyy mennä Vinceen. Ole hyvä, Thomas?

... jatkoa http://www.luxonia.com/viestit/11-geoff ... ja-shoud-1