YHTEENSULAUTUMINEN, OSA 3
Plejadilaisia kanavoinut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
17.2.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
KALIBROITUMINEN MONIULOTTEISEEN MIELEEN
Sandy puhuu:
Siinä valo-orbissa minkä loi Arcturuslaisen, Mytrianin, Mytren, Mytrian, Jasonin ja minun yhteistietoisuus, ehdottoman rakkauden ja yltäkylläisen ilon tunne oli melkein liikaa kestettäväksi. Miten olimme voineet Jasonin kanssa tottua niin fyysisen elämämme pelkoon, hälinään, työhön, haasteisiin ja stressiin, että ehdoton rakkaus ja ilo olivat liikaa?
Onneksi orbimme rakkaus ja ilo poistivat nopeasti tuon viestin mielestäni. Silloin kuulin jonkun puhuvan meille. Taaskin tiesin, mitä Jason ajatteli - aivan kuten olin varma, että hän tiesi, mitä minä ajattelin. Itse asiassa orbissa kuulimme samanaikaisesti kaikkien ajatukset, myös Arcturuslaisen. Kummallista kyllä, pystyimme silti ymmärtämään ne kaikki.
Kun ihmettelin, miten voimme vastaanottaa ja ymmärtää niin monia ajatuksia kerralla ja vielä ymmärtää ne, minä/me (sillä olimme yhtä) kuulin Mytrianin sanovan: "Olette nyt yhdistyneet moniulotteiseen mieleenne. Rakas Jason ja Sandy, olette ihmisedustajat jotka liittyvät ryhmäämme, kun palaamme Gaian ytimeen muuntamaan maapallon kulmakiven ja keskuskristallit takaisin luontaiseen moniulotteisuuteensa."
Jason ja minä haukoimme henkeä tästä suuresta kunniasta, mutta ennen kuin ehdimme esittää myriadeja kysymyksiämme, Mytrian jatkoi: "Tuntekaa korkeampi valotaajuus, mikä ympäröi teitä. Keskittykää nyt valopyörteeseen, mikä on moniulotteinen mielenne. Tunnetteko tuon pyörteen aivan kruunucharkanne yläpuolella päälaella?"
Jason ja minä nyökkäsimme "kyllä", kun Mytrian jatkoi: "Tiedämme, että olette tietoinen siitä, että tuo kohta on sisäänkäynti käpylisäkkeeseen. Tämä rauhanen avaa ja sulkee pyörteen moniulotteisen mielen ja ihmisaivojen välillä. Tämä pyörre on nyt auki, joten pyydämme teitä tuntemaan moniulotteisen mielen valtavan energiakentän tulevan ihmisaivoihin."
Jason ja minä kurkotimme toisiamme kohti ja lukitsimme käsivarret yhteen tuen saamiseksi. Meillä oli vaikeuksia pysyä tietoisena ja olimme huolissamme, että putoaisimme pois tästä ihmeellisestä tilanteesta. Onneksi Arcturuslainen joka seisoi jatkuvasti takanamme antamassa tukea, kosketti päidemme kruunua. Lisääntyvä pahoinvointi ja huimaus loppuivat välittömästi.
"Tarkkailkaa valovälähdyksiä, kun moniulotteinen mielenne on vuorovaikutuksessa fyysisten aivojenne synapsiristeysten kanssa", Mytrian jatkoi nähtyään meidän tasapainottuneen. Tuo tasapaino olisi kuitenkin lähtenyt, jos Arcturuslainen ei olisi seissyt takanamme, kun kuva aivojemme synapsienergiasta oli hyvin pakahduttava.
Hitaasti sopeuduimme tuohon kuvaan ja Mytrian jatkoi: "Katsokaa silmät suljettuna kolmannella silmällänne korkeampia todellisuustaajuuksia, joita kuvastuu aivoissanne sumukerroksen ulkopuolella." Näimme sisällä, että sumu tässä holosviitissä edustaa sumua niiden aivoissa, jotka ovat eläneet maan 3D-hologrammissa.
Ymmärsimme selvästi tuon viestin ja painauduimme vielä lähemmäs auttamaan toisiamme sisäisen sumumme selvittämisessä. Kuulimme kumpikin välittömästi: "Yrittäkää lähettää ehdotonta rakkautta itsellenne." Emme tienneet tuon ehdotuksen lähdettä, mutta se kuulosti erinomaiselta, joten yritimme. Minun on sanottava "yritimme", koska emme olleet koskaan ajatelleet itsemme rakastamista ehdottomasti, ainakaan nyt fyysisessä muodossa ollessamme.

Hitaasti takaa missä Arcturuslainen tuki meitä, aloimme tuntea mitä ihaninta rauhaa, tyyneyttä, täydellistä hyvinvointia ja ehdotonta luottamusta itseemme. Kyyneleet alkoivat juosta silmistämme, kun sumu alkoi hälvetä aivoissamme paljastamaan sen suuren onnellisuuden ja kiitollisuuden, mikä täytti olemuksemme.
"Yhdistykää nyt", Mytrian jatkoi, "moniulotteisen mielenne kuva-alueeseen aivojen takaraivolohkossa (occipitial lobe). Näin moniulotteinen selvänäkönne voi sulautua fyysiseen näkökykyynne."
Näimme välittömästi kuvan ihmisaivoista, mikä auttoi kovasti meitä ymmärtämään aivojemme joka aluetta, mitä meidän täytyi käsitellä. Tämä kaaviokuva aivoista näytettiin esitettävän mielessämme.
"Kyllä", Mytrian vastasi, "moniulotteinen mieli pystyy projisoimaan kuvan sisältä. Tämä mielikuvien projisoiminen auttaa teitä luontaisessa kyvyssänne luoda se todellisuus, minkä haluatte havaita."
Jason ja minä päätimme laittaa tuon toteamuksen, mikä ylitti täysin ymmärryksemme, energiakenttään päämme yläpuolella, minkä aloimme tunnistaa moniulotteiseksi mieleksi. Tunsimme Arcturuslaisen energiakentän liikkuvan päälakemme yli, mikä antoi meille selkeän tuntemuksen moniulotteisesta mielestä, mihin kalibroimme 3D-aivojamme.
"Erinomaista", Mytrian vastasi ajatuksiimme. "Nyt yhdistätte moniulotteisen mielen selväkuuloisuuden aivojenne ohimolohkoon (temporal lobe), mikä hallitsee kuuloa."
Tällä kertaa valmistauduimme korkeamman valon tulvimiseen aivoihimme astumalla vähän taaksepäin Arcturuslaisen energiakenttään. Kun tunsimme rakastavan tuen, hengitimme syvään sisään, kun tunsimme yhteyden kasvavan moniulotteisen mielen ja aivojen kuulokeskuksen välillä.
"Kun yhdistätte moniulotteisen selväkuuloisuutenne fyysiseen kuuloon, alatte kuulla kaiken elämän haluavan kommunikoida kanssanne. Pystytte myös muodostamaan vahvan siteen teidän ja korkeampien ilmaisujenne välille."
Mytrian oli oikeassa, koska aloimme kuulla myriadeja ääniä, viestejä ja sointuja, joita tuli joka puolelta.
"Menkää hiljaisuuteen kuullaksenne paremmin ykseyden ja oman moniulotteisen ITSENNE äänen."
Emme olleet aivan varmoja, mitä tuo "hiljaisuus" oli, mutta koimme kumpikin sisäistä hiljaisuutta, mitä emme olleet koskaan ennen tunteneet. Tämä hiljaisuus syveni ja syveni, kunnes se alkoi huokua muodostamme ympäristöön. Hitaasti luotiin palautesilmukka, mikä heijasti sisäistä hiljaisuutta muodostamme ja palautti sen samaan aikaan takaisin tietoisuuteemme.
Meillä ei ollut aavistustakaan, miten kauan olimme nauttineet tästä hiljaisuudesta, kun kuulimme Mytrianin sanovan: "Erinomaista. Yhdistäkää nyt moniulotteinen mieli päälakilohkoon (parietal lobe). Tämä yhteys auttaa teitä ymmärtämään paremmin todellisuuden korkeampia taajuuksia, joita koette nyt samanaikaisesti fyysisten havaintojenne kanssa.
"Integroimalla moniulotteisen mielenne aivojen takaraivo-, ohimo- ja päälakilohkoon, huomaatte helpommaksi tulkita, ymmärtää ja integroida valokieltä kolmannen ulottuvuuden kommunikointiinne. Sitten pystytte olemaan jatkuvassa yhteydessä meidän, korkeampien ilmaisujenne kanssa."
Meillä kummallakin oli monia kysymyksiä Mytrianin viimeisestä toteamuksesta, mutta kun annoimme moniulotteisen mielen lämpimän hehkun jatkaa päälakeamme kohti, kuulimme Mytrianin sanovan: "Antakaa nyt moniulotteisen mielen integroitua aistiaivokuoreenne (sensory cortex). Kun sallitte tämän integroitumisen, laajentunut selvätuntoisuutenne kalibroituu 3D-aivoihin."
Äkkiä meistä tuntui, että pystyimme ikään kuin näkemään ja kuulemaan hajuaistilla ja iholla. Ihmettelimme, tällaistako oli Gaian monilla eläimillä, mutta ennen kuin ehdimme esittää kysymyksiä, tunsimme moniulotteisen mielen kalibroituvan motoriseen aivokuoreemme (motor cortex). Olimme hyvin hiljaa hiljaisuudessamme, mutta aloimme kuvitella eri liikkumistapoja, kuten leijuminen kävelemisen sijasta.
Halusimme leikkiä näillä uusilla liikkumismuodoilla, mutta moniulotteinen mielemme siirtyi nopeasti sulautumaan yhteen otsalohkomme (frontal lobe) kanssa. Kun moniulotteinen mielemme integroitui aivojemme alueeseen, mikä erotti meidät eläinkunnasta, oivalsimme, että elämämme olisi muuttunut iäksi.
Koskaan enää emme pystyisi ajattelemaan tai käyttäytymään samalla tavalla. Tunsimme, että henkilökohtaiset tarpeemme laitettaisiin moniulotteisen ITSEMME tarpeiden jälkeen. Päätöksemme ja tekomme eivät perustuisi ainoastaan havaintoihin ihmistodellisuudesta, vaan myös moniulotteisesta mielestä saatuun informaatioon. Emme pystyisi enää koskaan epäilemään itseämme, kun ITSEMME olisi yhdistynyt nyt-hetken ykseyteen.
Oivaltamattamme aloimme Jasonin kanssa kulkea sumussa. Sumun läpi mikä nyt alkoi kirkastua, näimme, kuulimme, haistoimme ja tunsimme mitä hämmästyttävimmän näkymän. Valitettavasti kurkottautuessamme koskettamaan sitä, heräsimme pienen talomme makuuhuoneessa 3D-maapallolla.
"Minkä näkymän juuri näimme?", sanoimme kumpikin samaan aikaan.
Ennen kuin pystyimme pohtimaan tuota kysymystä, moniulotteinen mielemme pyysi lisäkalibrointia, fyysisen tuntoaistimme harmonisoimiseksi moniulotteisen telekinesian kanssa. "Koskettakaa fyysistä käsivarttanne kädellä", yhteinen moniulotteinen mielemme ohjeisti. "Tuntekaa maa-astianne tiheyden vastus. Yhdistäkää nyt telekinesianne fyysiseen kosketukseen koskettamalla käsivartta mielellä."
Huomaamatta, että kuulimme kumpikin saman kommunikoinnin tietoisuudestamme, seurasimme sisäistä ohjettamme ja kosketimme käsivarttamme mielellä. "Nyt", moniulotteinen mielemme jatkoi, "käyttäkää selvänäköisyyttä nähdäksenne valokehon ulottuvan fyysisen muotonne ulkopuolelle."
Olimme kumpikin yllättyneitä ja riemuissamme, kun pysytimme näkemään oman valokehomme!
"Koskettakaa tasaisella kämmenellä lempeästi valokehoanne", moniulotteinen mielemme jatkoi. "Tuntekaa, ettei ole mitään vastusta tai tiheyttä. Ajatelkaa nyt jotain rakastavaa ajatusta ja koskettakaa taas valokehoa kokeaksenne, miten se laajenee."
On melko helppoa ajatella rakastavaa ajatusta tässä ihanassa energiassa, mutta huomasimme, että käsivartemme oli aivan liian lyhyt koskettamaan koko valoamme. Sitten kun käytimme mieltä valokehomme koskettamiseen, siitä tuli suurempi. Sitten mielemme sanoi: "Ajatelkaa jotain pelokasta ajatusta ja koskettakaa valokehoa kokeaksenne, miten se pienenee."
Valokehomme oli välittömästi paljon pienempi. Korvasimme tuon ajatuksen välittömästi rakastavalla ajatuksella ja tarkkailimme valokehomme palaamista aiempaan loistoonsa ja kokoonsa.
"Hyvin ajateltu", moniulotteinen mielemme kiusoitteli. Oliko sillä huumorintajua? "Kyllä", vastasi mielemme, mikä sai meidät molemmat nauramaan. "Ajatelkaa nyt telekineettisesti", mielemme jatkoi, "että fyysinen kehonne on muuntunut valokehoksi. Varmistakaa, että täytätte tuon ajatuksen ehdottomalla rakkaudella.
"Koskettakaa telekinesiaa käyttäen valokehoa sydän-mielellänne." Kun ihmettelimme kumpikin, mikä "sydän-mieli" on, kuulimme mielemme vastaavan esittämättömään kysymykseemme: "Ymmärtäkää, että kalibroitte havaintonne ajatuksillanne ja tunteillanne - sydän-mielellänne". No, kysyimme sitä kyllä sisällämme ja saimme sisäisen vastauksen. Elämä ei todellakaan ole enää samanlaista. "Upeaa!", nauroimme kumpikin.
"Nähkää selvänäköisyydellänne", fokusoitunut moniulotteinen mielemme jatkoi", korkeamman ulottuvuuden maailma, mikä värähtelee ympärillänne. Kuulkaa nyt selväkuuloisuudellanne, miten tuo todellisuus kommunikoi kanssanne. Haistakaa selvätuntoisuudellanne autuuden ja rakkauden aromi ja koskettakaa telekinesiallanne tätä maailmaa moniulotteisella mielellä."
Jasonista ja minusta tuntui välittömästi siltä, että sormemme oli pistorasiassa ja kundaliini alkoi kulkea ylös ja alas selkärankaa pitkin. Juuri ennen kuin aloimme lentää pois fyysisestä muodostamme, sisäinen mieli joka oli nyt ehdottomasti kontrollissa, sanoi: "
"Avatkaa fyysiset silmät saadaksenne vilauksen korkeammasta todellisuudesta, kun se häivähtää näköaistinne ohi. Kuunnelkaa ja osallistukaa korkeamman taajuuden viesteihin, jotka kommunikoivat jatkuvasti kanssanne. Haistakaa korkeampien ulottuvuuksien aromi, kun se kulkee tajuntanne läpi kuin lempeä tuulahdus. Koskettakaa maailmaa pehmeästi moniulotteisella mielellä ja tuntekaa elämän korkeampi värähtely.
"Mikä tärkeintä, rakastakaa itseänne ehdottomasti, jotta voitte antaa itsellenne ehdottomasti anteeksi, kun unohdatte kalibroitua uudelleen. Silloin voitte paremmin hyväksyä ehdottomasti, että olette siirtymässä, jolloin teistä tulee kärsimätön tai pelokas.
"Ylläpitääksenne moniulotteisen tietoisuustilan, päästäkää irti kaikesta itsenne tuomitsemisesta, jotta voitte päästää irti toisten tuomitsemisesta. Kaikenlainen tuomitseminen alentaa tietoisuuttanne ja irrottaa teidät minusta, moniulotteisesta mielestänne."
Jason ja minä katsoimme toisiamme kunnioitusta tuntien. Olimme juuri alkamassa päästää irti kaikesta itsemme tuomitsemista, kun ovelta kuului kova koputus. Kukaan ei koskaan koputa ovemme.
"Kuka se voi olla?", kysyimme molemmat vihaisesti. Tietoisuutemme romahti välittömästi ja olimme kaksi hyvin fyysistä ja alastonta ihmistä istumassa sängyllä.
"Emme saaneet pitää pukuja", sanoin sännätessäni hakemaan vaatteita.
"Taas 3D:ssä", Jason sanoi puolittain hymyillen.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
* * * Avaimet ovat sisällä - pyritään löytämään kultainen ovi ja avataan se * * *