Shaumbra ja Kharisma-sarja

[Anita <3 ..]

SALLI JA KATSO

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Helmikuun 2015 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Rakastan sallimista. Rakastan opettaa Kvanttisalliminen-työpajaa ja rakastan sallimista henkilökohtaisessa elämässäni. Minusta on tullut "sallimishaihattelija".

Sallimisen lähtökohta on yksinkertainen:

* Olen täysivaltainen tietoisuusolento, joka käy läpi ihmiskokemusta.

* Ihmiskokemukseni ovat täynnä äärimmäisiä rajoja ja haasteita sekä nerokkaita löytöjä ja oivalluksia.

* Sieluni tiivistää kaikki ihmiskokemukseni puhtaaksi viisaudeksi tuomitsematta tai katumatta.

* Valaistuminen on ihmisen ja jumaluuden sekä kaikkien aspektien ja sielun täydellistä integrointia. Mitään Itseni osaa ei jätetä taakse tai rakkaudetta.

* Integrointi on sielun luonnollinen prosessi. Ihmisaspekti ei ole vastuussa valaistumisesta – ihmisen täytyy vain salia sielun intohimo.

* Nyt voin vetää vain syvään henkeä ja pelkästään sallia. Valaistuminen on jo olemassa, nyt voin vain sallia sen oivaltamisen/toteutumisen. Sieluni pyytää minua olemaan vain tietoinen (tiedostamaan) pakottamatta tai vastustamatta.

* Sallin kaiken, mitä olen.

Aah, salliminen! Niin yksinkertaista. Niin eleganttia. Niin … hämmentävää. Se on hämmentävää, koska se on melkein liian helppoa. Minulla on kummallinen halu työstää valaistumistani, koska minun on tarvinnut työstää kaikkea muuta arvokasta elämässäni. Minulla on "sen arvoinen" –aspekti, joka on riippuvainen kovasta työstä saavutusten eteen.

Minusta tuntuu, että minun on tehtävä jotain – mitä tahansa – jatkaakseni eteenpäin. Monta vuotta sitten meditoin ja pidin siitä tiettyyn pisteeseen saakka. Parasta meditoinnissa oli, että se antoi minulle puoli tuntia päivässä itselleni. Pahinta siinä oli, että se antoi minulle puoli tuntia päivässä itselleni. Minulla oli hyviä meditointipäiviä, jolloin kaikki rauhoittui, ja huonoja meditointipäiviä jolloin mieleni ja aspektini pureskelivat minut palasiksi, vaikka olisin "ommannut" ja hengitellyt kuinka paljon. (Törmäsin äskettäin Jeff Fosterin kuvaukseen meditoinnista: "Mitä meditointi on? Olemista hereillä ja elossa kallisarvoisessa hetkessä." Tai kuten Tobias kertoi minulle vuosia sitten: "Meditointi ei ole mitään, mitä tehdään, paremminkin se on jokaisessa hengenvedossa, jokaisessa askeleessa ja jokaisessa ajatuksessa joka päivä.")

Salliminen ei ole meditointia. Siinä ei ole kyse mielen hiljentämisestä tai yrityksestä löytää pieni, hiljainen ääni sisältä. Se on vain itseni sallimista olla minä.

Salliminen ei liity kehenkään muuhun. Joillakin shaumbroilla on se virheellinen näkemys, että siinä on kyse sietämisestä tai toisten ihmisten agendojen ja energiaruokkimisen (eli roskan) "sallimisesta". Huomaan, että oman sallimiseni myötä siedän vähemmän toisten ihmisten aggressioita ja manipulointia. Kun sallin itseni olla kaikkea, mitä olen, en enää salli toisten ihmisten leikkiä energiapelejä kanssani.

Sallimisessa on kyse vain minusta. Siinä ei ole kyse enkelien tai henkioppaiden tai enkelineuvostojen tai edes Hengen sallimisesta. En pyydä universumia tekemään mitään puolestani. Sallin pelkästään MINUT.

Kauneudestaan ja yksinkertaisuudestaan huolimatta, huomaan sallimisen tuovan esiin yhden huomattavan ja joskus kauhistuttavan asian: luottamus. Ollakseni puhtaan ja ujostelemattoman sallimisen tilassa, minun täytyy päästää irti kaikista sisäisistä kontrolleistani, kompromisseistani ja puolustuksistani. Minun täytyy sallia avoimesti ja vapaasti – muuten huijaan vain itseäni. Se nostaa sellaisia kysymyksiä kuin: "Mitä tapahtuu, jos päästän irti tullakseni vain pimeyden hotkaisemaksi?" Se tuo esiin kysymyksen: "Pidänkö oikeasti riittävästi itsestäni salliakseni enemmän minua?"

On myös odotusongelma. Sallimisella ei ole odotuksia, mutta ihmisellä varmasti on. Puhtaassa sallimisessa minun täytyy päästää irti kaikista odotuksistani. Se voi olla haaste, koska minulla on luontainen odotus jonkinlaisesta valaistumisesta, jos sallin. Mutta tietysti tuo odotus on melko ihmispohjainen ja todellinen salliminen menee paljon syvemmälle, mitä ihminen voi koskaan edes kuvitella.

Sallimisesta on tullut läheinen ja rakas minulle. Silloin kun löydän itseni mielen tai psyyken suosta, vedän vain syvään henkeä ja sallin sen sijaan, että taistelen ajatusteni kanssa. Silloin kun tunnen eksyneeni tai hämmennyn, vedän syvään henkeä ja sallin. Silloin kun sallin tietoisesti, minusta tuntuu vapaalta ja kevyeltä. Silloinkin kun en tee sitä tietoisesti, voin tuntea sallimisen hienovaraisen pohjavirtauksen syvimmillä sisäisillä tasoilla. Lopultakin, lukemattomien elämien etsimisen jälkeen, pelkästään sallin.

Salliminen ei ole työkalu tai ohjelma. Se ei ole pelastuslääke. En käytä sallimista parkkipaikan löytämiseen. En käytä sallimista pankkitilini tekemiseen suuremmaksi. En käytä sallimista kehoni parantamiseen tai itseni tekemiseen fiksummaksi. En käytä sallimista planeetan pelastamiseen tai lemurialaisten vanhempieni takaisintuomiseen. Nämä olisivat puhtaan sallimisen manipulointia. Sallin vain itseni … sen täysivaltaisen tietoisuusolennon, mikä olen. Ei mitään enempää, ei mitään vähempää.

Filmasin äskettäin Kvanttisalliminen-työpajan Crimson Circlen yhdistymiskeskuksessa Coloradossa. Rakastan kvanttisallimiskokemuksen edesauttamista. Adamus oli huippukunnossa (koska minä sallin), Yohamin esittämä musiikki oli jumalaista ja osallistujat olivat täysin virittyneitä. Energia huoneessa oli kouriintuntuvaa – se oli täyttä, kultaisen lämmintä ja harmonista. Tuo työpaja oli yksi niistä erityistilaisuuksista, jolloin Adamuksen puumerkkilause "Kaikki on hyvin koko luomakunnassa" oli enemmän kuin pelkkiä sanoja. Se oli todellisuutta.

Niinpä ennen kuin luet yhtään pidemmälle Shaumbra-lehden tätä numeroa, vedä syvään henkeä ja salli. Salli itsesi olla sinä.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

[Anita <3 ..]

http://luxonia.com/kuvia/adamus/kh6/02.jpg

Kharisma-sarja, shoud 6
KHARISMA 6

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
7.2.2015
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.

Miten olisi rakkaiden ystäviemme pieni kunnioittaminen? (Yleisö taputtaa Gerhardille ja Einatille) Kaunista musiikkia, kaunista musiikkia.

Niin rakas shaumbra, mistä aloitamme? Mistä aloitamme? Aloitetaanpa lopusta.

SHAUMBRA 1 (nainen): Adamus, pyynnöstäsi. (Hän ojentaa Adamukselle lautasen, millä on Adamuksen edellisessä shoudissa pyytämiä tonnikalaleipiä)

altADAMUS: Minulleko?! (Joku sanoo "vau!") Moi?! (Joku sanoo "ooh!") Tonnikalaleipiä.

LINDA: Oi, tonnikalaa! Oi!

ADAMUS: Mmm! (Joku naureskelee) Perunalastujen ja suolakurkkujen kera. Palaamme tunnin päästä shoudin loppuosaan. (Naurua) Kiitos, rakkaani.

SHAUMBRA 1: Ilo minulle.

ADAMUS: Otan vain pikkuhaukun. Mm-mm, mmmmm, mm-mm, mm-mm, mmmm. (Hän maistelee sormin monia ruokia)

LINDA: Niin tyylikästä, niin tyylikästä (naurua).

altADAMUS: Mmm! Ihmisruokaa. Mmm.

LINDA: Tässä, tässä. Anna mennä.

ADAMUS: Mm, mm-mm. Ei.

LINDA: Sinulta meni tonnikala ohi.

ADAMUS: Ei. Tarvitsen pöydän, missä on pöytäliina, ja sopivan tuolin, kynttilän, vähän viiniä tietysti ja kauniin daamin. (Hän katsoo Lindaa, vähän naureskelua)

LINDA: Oi! Aah! Sait minut puolellesi. (Lisää naurua)

ADAMUS: Aloitetaanpa lopusta. Aloitetaanpa lopusta tämä, koska siihen asiat ovat tavallaan menossa. On todella tylsää aloittaa aina alusta ja mennä loppuun. Mennään siis loppuun ja katsotaan, mitä helvettiä tapahtuu.

Tämän loppu – teillä on paljon jäämiä kaikkialla. Olette tavallaan kuin todella likainen tuulilasi, joka tarvitsee kunnon puhdistamista. Totutte niin katsomaan tuon tuulilasin läpi, että te ette edes oivalla, miten likainen se on, ennen kuin se pestään ja sitten sanotte: "Hämmästyttävää! Voin taas nähdä! Voi!"

Siinä te tavallaan olette. Olette likaisia. (Vähän naureskelua) Se on totta. Jäämiä, energiajäämiä. Tiedän, että olette käyneet läpi paljon …. Älä, ei minun voileipääni.

LINDA: En koskenut siihen! Yritin vain laittaa sen ulottuvillesi.

Lue teksti loppuun :: http://luxonia.com/viestit/11-geoffrey- ... ja-shoud-6

[Anita <3 ..]

TIETOISUUSMUUTOS

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Maaliskuun 2015 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Toivon, että sana "consciousness" (= tietoisuus) olisi lyhyempi ja helpompi kirjoittaa ja lausua. Vie kauan aikaa kirjoittaa c-o-n-s-c-i-o-u-s-n-e-s-s. Englannin kielessä sanan keskipituus on 5 kirjainta. "Tietoisuudessa" on huikeat 13 kirjainta ja 4 tavua. Se ei sovi kovin hyvin kahvimukiin tai t-paitaan. Periaatteessa nukahdan, kun hitaasti puhuvat ihmiset yrittävät sanoa sen.

Merriam-Websterin sanakirjan mukaan sanaa "consciousness" tiedetään käytetyn ensimmäisen kerran 1629. Sana tulee latinan kielen sanasta "conscius", mikä merkitsee tiedon tietämistä tai jakamista. Panee miettimään, olivatko ihmiset tiedostamattomia ennen vuotta 1629. Miten puhuttiin tietoisuudesta, jos sitä sanaa ei ollut olemassa? Sanan käyttö saavutti suosiohuippunsa 1890 ja sitten se väheni alimmas noin vuoden 1943 paikkeilla. Siitä tuli taas suositumpi noin vuonna 1973, mutta käyttö on sen jälkeen pikkuhiljaa vähentynyt. Nyt ihmiset sanovat vain: "Mitä tapahtuu?" Mietin, olemmeko menettämässä tietoisuutta vai onko tuo sana vain liian vaikea sanoa ja kirjoittaa.

Tarkistin joitain käännöksiä tuosta sanasta enkä saanut kovin paljon lohtua. Islanniksi se on "meðvitund". Hitto … en edes yritä lausua sitä. Irlannin kielellä se on "chonaic". Se kuulostaa kuin joltain entisaikain sairaudelta. Puolaksi se on "świadomość". Et ole tosissasi. Saksaksi se on "bewusstsein". Se kuulostaa kuin isoäitini ennen valmistamalta kaalikeitolta, mikä pieretti. Zulun kielellä se on "ukwazi". No, anteeksi aivastukseni! (Anteeksi kansainväliselle yleisöllemme, joille englannin kielen sana "consciousness" ei ole yhtään sen parempi!)

Adamuksen mukaan tietoisuus on kaikki. Mutta minusta se ei kuulosta kovin makeelta sanalta, eivätkä monet ihmiset ymmärrä, mitä se merkitsee. Kun eräs hapan maahantulovirkailija kysyi, mitä teen elääkseni, sanoin pitäväni tietoisuusseminaareja. Vastaukseni kohtasi tyhjän tuijotuksen ja lisäkysymyksen. "Miksi olet täällä?", hän kysyi viitaten matkani tarkoitukseen, mutten pystynyt vastustamaan esoteerista vastausta: "Koska valitsen olla." Seuraavaksi tunsin maahanmuuttoluukulla seistessäni Lindan jalan potkivan säärtäni.

Toivon, että "tietoisuus" olisi sellainen makee sana kuin "zero" (= nolla). "Zero" on makee, koska ei ole monia z-alkuisia sanoja ja se on helppo kirjoittaa. Kun sanot jotakuta "nollaksi", hän tietää tarkkaan, mitä tarkoitat, kun taas sanoessasi häntä "tiedostamattomaksi", hänellä on tuo "lehmä niityllä" –ilme kasvoillaan. Sanan "tietoisuus" pitäisi olla lyhyt, iskevä ja ytimekäs. Miten olisi "azi"? Siinä on kaikki a:sta z:aan (= suomessa ö:hön) ja lisäksi "i" (= minä). Sen vastakohta olisi "häh?"

Se on ainakin varmaa, että "consciousness" on vaikea kirjoittaa iPadillani sängyssä maaten. Herään usein keskellä yötä keskustelemaan Adamuksen kanssa ja haluan tehdä muistiinpanoja sen jälkeen. Yrittäessäni olla korkean tietoisuuden kaveri, käytän iPadiä muistiinpanojen tekemiseen vanhanaikaisen kynän ja paperin sijasta. Mutta katsoessani niitä seuraavana päivänä, näen että olen kirjoittanut sanan "consciousness" sijasta "cnscikusnss", "csscnsscnss" jne. En taida olla kovin hyvä kirjoittamaan tai tavaamaan kahdelta yöllä.

Tietoisuus ei ole ainoastaan vaikea kirjoittaa – se on myös monille ihmisille vaikea ymmärtää. Ihminen ei tiedä, mitä hän ei tiedä. On paljon fiksuja ihmisiä, mutta se ei merkitse, että he ovat hyvin tietoisia. He saatavat kyetä muistamaan ulkoa lakikirjoja tai kirjoittamaan monimutkaisia tietokonekoodeja, mutta se ei merkitse, että he ovat tietoisempia kuin muut. Itse tiedän vain sen, että olen tietoinen. Kaikki muu riippuu havaintotavasta ja kyseenalaistamisesta.

Adamuksen opetusten kautta olen alkanut ymmärtää, että tietoisuus on kaiken perusta. Ilman sitä ei olisi universumia, ei edes ihanaa maaplaneettaamme. En voisi mitenkään nauttia Yohamin musiikista (näiden hämmästyttävien muusikoiden häpeämätöntä mainostamista), en voisi mitenkään nauttia hyvästä ateriasta tai viinistä, kokea elämän aistillisuutta enkä nauraa kunnolla elämän hulluudelle. Ilman tietoisuutta minua ei olisi. Tietoisuutemme mahdollistaa meille kaiken havaitsemisen ja kokemisen kaikissa todellisuuksissa, mutta mikä tärkeintä, tietoisuutemme loi nuo todellisuudet.

Ihmisälyn on vaikea tajuta tietoisuuden ydinolemusta. Tietoisuus ei ole energiaa, mutta se teki energiasta mahdollisen. Se ei ole ajassa ja avaruudessa, mutta se loi ajan ja avaruuden. Tietoisuudessa ei ole pakkoa, voimaa tai liikettä, mikä vasemman aivopuoliskon ihmisten on kenties vaikeinta ymmärtää. Ei voi puristaa aivoja uuttamaan omaa tietoisuuttaan, koska se ei ole fyysisten aivojen osa. Se on kuitenkin kaiken ajattelun osa.

Tietoisuus on kaikki ja kaikella on tietoisuus. Vuosia sitten Tobias opetti minulle, että myös sellaisilla esineillä kuin tuoli, katuviitta ja kivi, on "alitietoisuus", kuten hän sitä kutsui. Toisin sanoen, kaikki tiedostaa luontaisesti itsensä. Tuoli tiedostaa itsensä tuoliksi, mukaan luettuna sen alkuperä puuna, taimena ja sukulinjansa emopuuhun. Kivi tiedostaa itsensä kiveksi, mukaan luettuna sen yhteys maapalloon ja niihin kosmisiin ja energeettisiin olosuhteisiin, jotka loivat fyysisen maapallon. Nämä alitietoisuudet eivät ole sieluolentoja, kuten sinä ja minä, eikä niillä ole luojakykyjä, mutta niillä on tietoisuus ja yhteysverkko alkuperäiseen luomiseensa. Tobias opetti minua yhdistymään esineen tietoisuuteen voidakseni tuntea ja kokea sen. Saman voi helposti tehdä yhdistyttäessä ihmisiin.

Simuloivatko tietokoneet koskaan ihmistietoisuutta? Älä koskaan sano "ei koskaan", mutta näillä näkymin se on hyvin epätodennäköistä. Tietokoneella voi simuloida säätilaa, muttei se ei koskaan koe märkää. Tulevaisuuden tietokoneet pystyvät luultavasti muuttamaan säätilaa, mutta ne eivät koskaan todella koe kuumaa tai tuulista tai kuivaa.

Sitä odotellessa Adamus jatkaa työskentelemistä shambrojen kanssa tietoisuuden tutkimiseksi tiedostamalla enemmän tietoisuuden. Se on tavallaan kuin oppisi enemmän vedestä sukeltamalla isoon mereen. Kenties hän keksii näppärän uuden sanan korvaamaan vanhanaikaisen ja vaikeasti kirjoitettavan sanan "consciousness". Kenties sen pitäisi olla vain ääni, kuten "aaaaaahhh!"

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

[Anita <3 ..]

Kharisma-sarja, shoud 7
KHARISMA 7

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
7.3.2015
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Minä olen, mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.

Tervetuloa, rakkaat ystävät. Tervetuloa, tervetuloa. Kiitos kauniista musiikista (Einat ja Gerhard esittivät). Aah! Vedetäänpä syvään henkeä, kun pääsemme alkuun.

Millainen ryhmä täällä onkaan. Millainen ryhmä siellä (netissä). Aah! Tuodaanpa kaikki yhteen. Kaikki teidät sieltä tuodaan yhteen kaikkien kanssa täällä ja haluaisin aloittaa shaumbra-arvoituksella, hmm. Kyllä, tämä on helppo – shaumbra-arvoitus.

altMutta ennen shaumbra-arvoitusta minun on luultavasti esitettävä relevantimpi kysymys. Sandra, missä kahvin on? (Naurua) Aah! (Sandra ojentaa sen hänelle) Melkein kuin tilauksesta ja miten jumalaisesta kupista minulle tarjoillaankaan tänään. Ei enää noita muovimukeja. Ei enää noita pahvimukeja, vaan todella eleganttia todelliselle mestarille.

LINDA: Niin kuin pitäisikin olla. (Yleisö on samaa mieltä)

ADAMUS: Kyllä, kyllä. Ja kuten kuulin sanottavan tänään, tämä on Louisville Colorado. (Adamus pilkkaa Geoffin ääntämistä) Louie-ville (ranskalaisittain äännettynä) Louie-ville. Louie-ville. "Lou" kuin kuninkaat, aah "ville" kuin kodit. Kyllä, kyllä. Miten sopivaa, että olemme tällä Louievillessä, kyllä. Ei Louisvillessä. (Naurua)

Siis malja teille kaikille (nostaen kahvikuppiaan), aah, kyllä, katselemassa netissä ja istumassa täällä henkilökohtaisesti.

altJa mitä meillä on täällä? (Katsoen Lindaa, joka on pukeutunut vulkaaniksi kunnioittaen Leonard Nimoyn äskettäistäistä kuolemaa)

LINDA: Ei mitään erityistä.

ADAMUS: Spock, Spock. Aa, kyllä, Spock (hieroen Lindan hartioita) Aa, minun on otettava tässä hetki, Spock. Rentoudu, Spock, kyllä.

LINDA: Se ei ole loogista. (Naurua)

ADAMUS: Rentoudu. Kuulen siis kerrottavan, että hän joka esitti, joka näytteli Spockia, on kuollut äskettäin. Ja mitä luulette Spockin olemuksen kokeneen, kun tämä olento kuoli? Tämä olento joka esitti sitä rooliolentoa, joka oli hyvin kiinni mielessä? Mitä luulette Spockin yhtäkkiä oivaltaneen?

LINDA: Hän on myös Jumala.

ADAMUS: Tuskinpa vaan. (Naurua) Tuskinpa, tuskinpa, tuskinpa.

Siis kun Spock, mikä on nyt osa tietoisuutta … Voi, toisissa ulottuvuuksissa on Spock-niminen olento. Ei ainoastaan hän joka esitti Spockia, tämä rakas Leonard, vaan toisissa ulottuvuuksissa on nyt Spock.

Ja kun Spock vaihtoi maisemaa, siinä ei ollut järkeä. Se ei ollut loogista – tämä rajan ylittämisen kokemus, tämä kuoleman kokemus. Siinä ei ollut lainkaan järkeä ja se aiheutti Spockin tietoisuudessa vähän myllerrystä. Heitettiin tavallaan nurinpäin ja ylösalaisin. Siinä ei ollut järkeä. Ja niin paljon kuin Spock yritti saada logiikkaa tähän rajan ylittämiseen, siinä ei yksinkertaisesti ollut.

Ja niin paljon kuin Spock yritti vastustaa ja saada järkeä ja logiikkaa siihen ja yritti halveksia tätä vain tarpeettomana ihmisen kuolemakokemuksena, Spockille tapahtui jotain, tietysti tuon näyttelijän kuvaamana. Mutta jotain todellakin tapahtui. Spock oivalsi, että on muutakin kuin logiikka – paljon, paljon enemmän kuin asiat, joissa on järkeä.

Ja erityisesti Spock oivalsi, että maapallo on ehdottomasti suurin kaikista planeetoista. (Vähän naurua)

LINDA: Tietysti.

ADAMUS: Ja kaikessa alentuvuudessaan maapalloa ja ihmismatkaa ja ihmisasioita kohtaan, joita hän ei tietenkään oikeasti ymmärtänyt, ja kaikessa ihmisten halveksunnassaan, hän yhtäkkiä oivalsi, ettei siinä ole koskaan järkeä.

LINDA: Ei hän halveksunut, hän ei vain ymmärtänyt!

ADAMUS: Sama se. (Adamus naureskelee) Hän oivalsi yhtäkkiä, ettei universumissa ole perimmiltään aitoa logiikkaa. Universumissa ei ole myöskään totuutta. Hän oivalsi yhtäkkiä, että on jotain paljon, paljon suurempaa, ja se on elämän aistillinen kokeminen.

LINDA: Mmm.

ADAMUS: Jotain minkä voi kokea täysimmillään vain maapallolla, vain maapallolla. Ja mitä Spock, tuo tietoisuus, tekee tällä hetkellä?

LINDA: Juhlii.

ADAMUS: (naureskellen) Suunnittelee inkarnoitumista. Kyllä, Spockin tietoisuus – ei tuo näyttelijä, vaan Spockin tietoisuus – suunnittelee ottaa fyysisen muodon, ottaa mielen. Mutta ennen kaikkea ottaa sen sydämen ja intohimon, mitä ei voi löytää edes älykkäimmiltä planeetoilta, koska perimmiltään älykkyys ei merkitse mitään ilman sydäntä.

Siis Spock, toivotamme sinut tervetulleeksi kokoontumiseemme, ja kenties opit tänään jotain ihmisen koettelemuksista ja kärsimyksestä, ihmisen tragedioista ja komedioista. Kenties opit jotain koko ihmiskokemuksesta, mikä lopulta tuo sinulle, rakas looginen ystäväni, todellisen valaistumisen. (Adamus siemaisee kahvia) Aah!

LINDA: Pidättelen hengitystäni.

ADAMUS: Ja kahvia. Ja kahvia, kyllä.

--- jne --- lue loppuosa :: http://luxonia.com/viestit/11-geoffrey- ... ja-shoud-7

[Anita <3 ..]

HYPNOOSI VAI TIETOINEN VALINTA ?

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (http://www.crimsoncircle.com)
Huhtikuun 2015 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Äskettäisessä "Tietoisuus irti" –työpajassa Medellinissä, Kolumbiassa, Adamus puhui pitkään hypnoosista. Hän sanoi, että ihmismieli on monien erilaisten hypnoottisten suggestiotasojen kohde, ulottuen televisiomainoksista, internet-informaatioon ja –energioihin, perheeseemme ja muihin ihmisiin. Hän puhui myös tarkoituksellisen pahansuovasta hypnoosista – käyttäen esimerkkinä Malesian Airin lentoa MH370 – miten sitä voidaan käyttää hyökkäämiseksi tiettyjen ryhmien tai ihmisten kimppuun. Jos muistat, lento MH370 hävisi Intian valtameren yllä yli vuosi sitten. Siitä ei ole löydetty jälkeäkään. Auktoriteeteilla ja ilmailuasiantuntijoilla ei ole tietoa siitä, mikä aiheutti suuren Boeing 777 –koneen katoamisen.

Työpajan aikana, sunnuntaina 22.3., Adamus sanoi, että se tapahtuisi pian uudestaan. Tiistaina 24.3. GermanWingsin lento 9525 putosi Ranskan Alpeilla. Kun kuulin onnettomuudesta, jo kauan ennen syyn tietämistä minulla oli sama pahaa aavistava pahoinvoinnin tunne vatsassa, kuin kuullessani MH370:sta. Jokin oli pielessä. Todella pielessä. Oli liikaa sattumaa, että Adamus oli juuri puhunut toisesta kummallisesta lento-onnettomuudesta.

Uutinen putoamisesta vaivasi minua. Tunsin valtavaa surua niiden vuoksi, jotka kuolivat, ja erityisesti heidän perheidensä vuoksi ja kaikkien Saksassa ja Espanjassa. Miten kummallista se olikaan, kun sää oli hyvä eikä näyttänyt olevan mitään teknisiä ongelmia, koska koneen kunto oli tarkastettu. Lisäksi ohjaamosta ei tullut hätäkutsua. Olin 10 vuotta lentobisneksessä ja vaikken ollut itse lentäjä, opin paljon lentämisestä. Jokin oli kamalan pielessä.

Keskiviikkoaamuna puhuin Adamuksen kanssa onnettomuudesta. Hän sanoi, että tämä oli "tahallinen kaukohypnoositapaus". "Katso uutiset", hän sanoi. "Paljastuu, että törmäys oli tahallinen. Sanotaan, että pilotti tunnettiin hiljaisena mutta mukavana kaverina. Lopulta tulee tietoon, että hänellä oli mielenterveysongelmia ja hän käytti masennuslääkkeitä."

Seuraavana päivänä tiekoneruudulleni tuli uutissähke. Oli määritelty, että perämies oli lukinnut kapteenin pois ohjaamosta ja laittanut tyynesti lentokoneen laskeutumaan, mikä aiheutti lopulta kaikkien koneessa olleiden kuoleman.

Päivä päivältä tuli lisää informaatiota perämiehestä. Tosiaankin ne jotka tunsivat hänet, sanoivat hänen olleen mukava kaveri: "En voinut kuvitella hänen tekevän jotain tällaista", naapuri sanoi. Sunnuntaiaamuna se uutinen tuli tietokoneruudulleni: "Perämiehen asunnosta on löydetty masennuslääkkeitä." Olin surullinen, mutten yllättynyt.

Jokin on kamalan pielessä. Mikä saisi älykkään nuoren miehen, jolla ei ole väkivalta- tai fanatismihistoriaa, riistämään oman ja 150 matkustajan hengen? On neljä päätekijää:

1. Elämme älyllisessä yhteiskunnassa, mitä hallitsee mieli – ei "korista" henkemme. Myös uskontomme ovat älyllisiä, täynnä sääntöjä ja lakeja ja vanhaa historiaa. Aito aistillisuuden tunne on poltettu lähes jokaisesta uskonnon osasta.

2. Mieli on ylikuormittunut ja yhteiskunta hoitaa ongelmaa ahdistus- ja masennuslääkkeillä. Myös psykologit ja terapeutit käyttävät hyvin älyllisiä lähestymistapoja hoidoissaan. Hoidamme mieltä mielestä.

3. Mieli on hyvin altis hypnoottiselle suggestiolle. Osa siitä on hyvin laajaa – kuin kalastamista dynamiitilla – ja osa hyvin tähdättyä ja tahallaan kohdistettua määrättyihin yksilöihin ja ryhmiin.

4. Vallan viettelys ja vallanhalu tekee hypnoosista erityisen tehokasta.

En puhu näyttämö- tai terapeuttisesta hypnoosista. Monia suggestiivisia implantteja tulee niiden kommentteina, joiden lähellä olemme. "Sinusta ei ole koskaan mihinkään", vanhempi sanoo lapselle. Tämä hypnoottinen implantti voi jäädä lapseen elämän ajaksi ja saada hänet joko epäonnistumaan tai menemään äärimmäisyyksin pakkomielteisessä suorittamisessa (esim. lukuisat oppiarvot). Toisia implantteja tulee laajoista informaatio- ja viihdelähteistä, kuten tv-mainokset, internet, sanomalehdet jne. Ja itse massatietoisuudella on erittäin hypnoottinen vaikutus. Olemme monien tuhansien viestien kohteena joka päivä ja sitä erotellaan vähän, minkä hyväksymme itsellemme.

Adamuksen mukaan on ryhmiä, jotka käyttävät tarkoituksellisia hypnoosimuotoja sekasorron aiheuttamiseksi yhteiskuntaan. Hän kutsuu sitä "kaukohypnoosiksi". Koulutetut hypnotisoijat (Adamus kutsuu heitä "(elokuvan) koneenkäyttäjiksi") lähettävät suggestioita "ilma-aalloille" ja ne voidaan kohdistaa tiettyyn persoonallisuusryhmään, kuten lentäjät. Heidän ei tarvitse tuntea tiettyä lentäjää tai olla henkilökohtaisessa kontaktissa hänen kanssaan. He lähettävät vain räätälöidyn taajuuden, mikä on lastattu suggestioilla, ja toivovat jonkun lentäjän nappaavan sen. Sitten he jäljittävät ja valvovat reaktioita ja tuloksia hienovirittääkseen työtään. Kuten Adamus sanoi minulle, "kuka tarvitsee pommeja, kun voidaan käyttää hypnoosia horjuttamaan yhteiskuntaa?"

Tunnustelin muutamia näitä ryhmiä ja minua kuvotti. Adamus varotti minua sitten olemaan yhdistymättä näihin energioihin, koska riippumatta siitä, miten tasapainoinen luulen olevani, he voivat päästä päähäni ja aiheuttaa paljon kaaosta. En halua mennä yksityiskohtiin siitä, miten nämä ryhmät voivat saada nuoren lentäjän tahallaan romuttamaan matkustajasuihkukoneen, mutta Adamus näytti minulle erittäin selvän polun, miten se tehdään. En halua teidän tuntevan tuota kuvottavaa, vallanahnetta energiaa, enkä halua teidän leikkivän noilla energioilla. Sanotaan vain, että se on hyvin todellista ja tehokasta.

Takaisin työpajaan ennen tuota onnettomuutta. Adamus puhui pitkään hypnoosista. Kun hän kävi läpi luettelon kaikista niistä tavoista, joilla saamme hypnoottisia implantteja, hän itse asiassa hypnotisoi yleisön osoittaakseen pointtinsa. (Tietysti hän antoi suotuisan suggestion, mikä liittyi täysivaltaisuuteen, ja sitten välittömästi poisti sen.) Voin tuntea ahdistusta huoneessa hypnoosikeskustelun aikana. Minuakin pakahdutti tietää, miten helppoa on napata hypnoottisia suggestioita.

Mutta hoito on hämmästyttävän helppo. Ja vaikka Tobias ja Adamus ovat puhuneet siitä vuosia, monien shaumbrojen täytyy todella kuulla se:

Vain se on sinun, minkä valitset. Anna kaiken muun mennä.

Adamus sanoi, että jopa 95% ajatuksista mielessämme ei ole oikeasti meidän. Ne tulevat jostain muualta – toiset ihmiset, menneet elämät, aspektit, massatietoisuus jne. Mutta harvat ihmiset käyttävät riittävästi arvostelukykyä valitakseen omat ajatuksensa ja antaakseen kaiken muun mennä. Itse asiassa he yrittävät hallita näitä ajatuksia ja vielä pahempaa, taistella niitä vastaan. He luulevat tekevänsä ajatuksistaan parempia työstämällä niitä, mutta todellisuudessa nuo ajatukset eivät ole edes heidän.

Toisin ilmaistuna: Voit purkaa hypnoosisi valitsemalla tietoisesti, minkä pidät omanasi, ja antamalla kaiken muun mennä. Et ole menneisyytesi (ainakaan se, miten muistat sen). Et ole osa kollektiivitietoisuutta, ellet tietoisesti valitse sitä. Sinun ei tarvitse kantaa ihmiskunnan taakkaa harteillasi. Tämä on yksi suurimmista hypnoottisista implantista ja sellainen, minkä hyvin monet henkiset ja new age –ihmiset hyväksyvät kyselemättä.

Ala elää jokainen päivä tietoisena siitä, mikä on sinun ja mikä ei. Jos ajatuksia puutteesta, sairaudesta, huonosta itsetunnosta, hämmennyksestä ja masennuksesta tulee, kysy itseltäsi: "Valitsenko nämä?" Jos et, anna niiden mennä. Ne EIVÄT ole sinun.

Adamuksen sanoin: "Mestari valitsee, kuka hän on, ja antaa kaiken muun mennä. Mestari ei kanna mitään muuta kuin oman "minä olen" –olemuksensa." Tämä on vapauden ja täysivaltaisuuden määritelmä. Se ei vaadi ponnistelua eikä energiaa. Se vaatii vain tietoista valintaa.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

[Anita <3 ..]

Kharisma-sarja, shoud 8
KHARISMA 8

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (http://www.crimsoncircle.com)
4.4.2015
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine



Olen mitä olen, St. Germainin Adamus.

Ja haistan kahvin jo, ennen kuin avaan silmäni. Aah, aah! Kiitos, rakas Sandra. (Vähän taputuksia) Kiitos.

Tervetuloa, rakas shaumbra. Tervetuloa shaumbrat ympäri maailmaa ja kaikki, jotka ovat kerääntyneet tänne studioon.

Tunnustus

Ennen kuin pääsemme kokoontumisemme tavalliseen osaan, haluan antaa tunnustusta teille jokaiselle hyvin vilpittömästi siitä, että ymmärrän, miten vaikea tämä matka on. Todella ymmärrän.

On hämmästyttää ja hyvin ilahduttavaa, että olette täällä, olette kanssamme. On vaikeaa – tämän planeetan energiat ja tietoisuus, se työ mitä teette aspektienne kanssa, miten jotenkin onnistutte tasapainoilemaan jokapäiväisen elämänne, suhteidenne, muuttuvan planeetan haasteiden ja kehonne kanssa, miten pystytte tekemään kaiken tämän ja olemaan niin sitoutunut ruumiillistuneeseen valaistumiseenne, oivaltamiseenne. Joskus se saa kyyneliin minut, Tobiaksen, Kuthumin ja kaikki muut. Hämmästyttävää.

Joskus minusta tuntuu, että te ette oikeasti ymmärrä, mitä olette tekemässä, kaiken sen laajuutta – tietoisuuden muuttaminen, valaistumisen salliminen, yli tuhannen elämän unelman toteutuminen tällä hetkellä mitä vaikeimmissa ja haastavimmissa mutta kauneimmissa tilanteissa.

altValaistuminen on julmaa. Se ottaa jokaisen osan siitä, mitä luulitte olevanne, ja jauhaa sen. Se repii sen palasiksi.

Valaistuminen ei ole mielen ystävä. Se pääsee sisällenne. Se pääsee ajatuksiinne. Se pääsee syvälle mielen ja muistin jokaiseen koloon, jokaiseen varjonurkkaan, jokaisen lukitun oven taakse voidakseen puhdistaa ja vapauttaa sen. Mutta sen läpikäyminen on mitä haastavin kokemus.

Oleminen nyt tässä mestaruustilassa – heräämisen yli, tässä tosi mestaruudessanne – saa teidät kadottamaan kaiken identiteetin, itsearvostuksen ja tasapainon tunteen, kaiken. Se pääsee sisäänne. Mutta jollain tavalla pysytte sitoutuneena. Jotenkin pysytte yhdistyneenä itseenne.

Tiedän, koska työskentelen kanssanne monina öinä ja näen teidän kokeilevan melkein epätoivoisia tekniikkoja, yrittävän saada itsenne taas kasaan. Näen joskus valtavan määrän henkistä voimaa, silkan tahdonvoiman käyttämistä. Näen teidän käyttävän näitä yrittääksenne pitää kaiken kasassa ja yksi asia minkä kerron teille ja kerron yöllisissä kokoontumisissamme, on, että älkää yrittäkö niin kovasti pitää kaikkea kasassa. Se on hajoamassa syystä.

Olette edelleen täällä, kun kaikki muu on hajonnut. Olette todellinen "olen olemassa" kaikesta riippumatta, mutta kaikki muut osat romahtavat. Se on osa evoluutioprosessia. Se on osa löytämisprosessia.

Kun etsitte sitä asiaa, mistä pitää kiinni pysyäksenne tasapainossa, estääksenne hulluksi tulemisen – tiedän, miltä tuntuu, kun ikään kuin putoatte kaikkein pimeimpään kuiluun ja menetätte joka osanne – silloin pitää sallia, mikä on kenties vaistonvastaista. Sallia. Sallitte itsenne, Hengen, "minä olen" –olemuksenne.

Kun yritätte näitä muita asioita, joita joskus teette – yritätte pitää kiinni kliseistä, yritätte pitää kiinni vanhasta identiteetistä, asioista jotka ovat ehkä toimineet ennen – luotte vastustusta, mikä tekee kaikesta vielä tuskallisempaa. Se saattaa tyydyttää mieltä hetken ja sitä osaanne, mikä ajattelee teidän tekevän jotain, mutta jos haluatte tehdä jotain, niin vain sallikaa. Sallitte itsenne, jumaluutenne, todellisen luontonne.

Ja kyllä, on aikoja, jolloin saatte tuon kamalan kaiken menettämisen tunteen, tunteen putoamisesta tuohon pimeään tyhjyyteen. Mutta ystäväni, ilmestytte siitä todella täyteen tietoisuuteen "minä olen" –olemuksesta. Se ei ole filosofinen toteamus. Se ei ole jokin henkinen klisee. Se olet sinä.

Ja sitten keräännymme tällä tavalla. Annan muuta ajateltavaa. Olen kuullut, että provosoin aina silloin tällöin ja ärsytän, tarkoituksella juoksutan jotkut ulos ovesta. Myönnän syyllisyyteni kaikkiin syytöksiin ja useampiin, joita ette edes tiedä vielä. (Naurua) Mutta fakta on, että olette täällä ettekä ole lähteneet. Ette ole antaneet periksi.

Ette tavallaan voi antaa periksi. Ette voi kääntyä takaisin ja tiedän, että useimmat teistä ovat yrittäneet (vähän naurua) kaksi, kolme, viisi, kymmenen kertaa tai enemmän. Ja tiedän, että jokin osanne sanoo: "Mitä olen tehnyt? Miksi en voi vain palata normaaliin?" Mutta normaali ei ole luonnollista. Voitte siteeraa minua tässä. Se on hyvä t-paita. Normaali ei ole luonnollista. Se ei ole luontainen olotilanne. Te kehitytte. Te tulette esiin. Te oivallatte.

Niinpä silloin kun keräännymme tällä tavalla ja nauramme, provosoimme, häiritsemme ja kaikkea muuta, annan tunnustusta ja todella kunnioitan jokaista teitä. On vaikeaa.

Käsitättekö, miten harvat ihmiset tällä planeetalla todella sallivat tällä hetkellä Itsensä, Henkensä? Voi, on monia, jotka leikkivät henkisyydellä tai uskonnolla, monia jotka ovat filosofisia, mutta sellaisia jotka todella tavoittelevat valaistumistaan? Ei monia, pieni kourallinen ympäri maailmaa.

Mutta ei vaadita monia. Ei vaadita monia. Kyse on tuosta popcorn-ilmiöstä ja olette keskellä poksahtelemista, muuttumista tuosta pienestä viljanjyvästä täysin kukoistavaksi ja herkulliseksi "minä olen" –olemukseksi.

Palataanpa nyt takaisin Adamukseen tuollaisen sydämellisen ja siirappisen avauksen jälkeen (naurua).

Vedetään kunnolla syvään henkeä ja palataan takaisin "standardikeittiöömme". (Adamus siemaisee kahvia) Aah.

Totuus

Ainoa totuus – ainoa totuus – on "olen olemassa, minä olen". Se on siinä. Se on ainoa totuus. Kaikki muu on jokin käsitys, luova käsitys. Annan ominaisuuksia rakkaalle ystävälleni, mestari Rameshille. Muutin sitä vähän, mutta ainoa totuus on "minä olen, olen olemassa". Kaikki muu on jokin luova käsitys. Melko hämmästyttävää.

Ei ole mitään muita oikeita totuuksia. Kyllä, voitte katsoa ikkunasta ja nähdä puita, rakennuksia, ruohoa, muita ihmisiä. Se ei ole oikeasti totuus. Se on ja-totuus, tavallaan totuus, mutta ainoa oikea totuus on "olen olemassa". Pyydän hartaasti teitä jokaista hengittämään sitä, tuntemaan sitä, kunnes se ravistelee teitä sisältä ja ulkopuolelta, kunnes saatte tuon ahaa-hetken, kunnes tajuatte sen. Kyse ei ole vain parista sanasta – "olen olemassa" – vaan kyse on tietämisestä. Kyse on oivaltamisesta – "olen olemassa, olen aina olemassa".

Kun hajoatte ihmistavoillanne, kun mielenne on täysin kaaoksessa, millään sillä ei ole merkitystä. Ei ole. "Olen olemassa."

Kun murehditte kuolemaa, kun murehditte, mitä huomenna tulee, kun murehditte sitä, miten ansaitsette elantonne tai maksatte vuokranne tai vastaavaa, sillä ei ole merkitystä. Sillä ei oikeasti ole. "Olen olemassa."

Siksi voin nauraa kuolemalle. Ensinnäkin minä olen kuollut (vähän naurua) ihmistermein, mutta elävämpi kuin useimmat ihmiset, joita olen koskaan kohdannut. Siksi voimme nauraa kuolemalle. Sillä ei ole merkitystä. Oivallatteko, että sitten kun mestari voi päästä kuoleman murehtimisen yli – aah! – kaikki muu on hyvin helppoa. Ja on pelko: "No, jos hyväksyn kuoleman, niin yhtäkkiä se on ovellani". Ei välttämättä. Hmm, ennemmin tai myöhemmin on, mutta oikeasti, haluattekokaan roikkua maisemissa ikuisesti? Ikuisesti? Ei, ei, ei.

Mutta sitten kun pääsette kuolemanpelon yli, olette voittaneet yhden ihmisen suurimmista demoneista. Kun oivallatte, että "olen olemassa", kun oivallatte, että jatkatte olemassaoloa loputtomasti, rakkaat ystäväni … (Adamus pitää tauon, kun Linda hiippailee ohi huoneen takaosaan, vähän kikatusta). Kävelet niin hiljaa (Lindalle), mutta miten paljon melua hän pitääkään. (Adamus naureskelee)

Sitten kun oivallatte "olen olemassa", ette murehdi näitä asioita. Ette murehdi seuraavaa ateriaa. Ette murehdi mitään sellaista. Yhtäkkiä muutatte koko energiadynamiikkanne ja teillä on kaikki siinä. Kaikki. "Olen olemassa" – hyvin yksinkertaista, hyvin yksinkertaista.

Ajankohtaiset energiat

Tiedän, että on vaikeita päiviä. Voi, vaikeita päiviä. Puhutaanpa vaikeista päivistä – katsokaa, missä olemme nyt. Katsokaa kaikkia asioita, joita tapahtuu. Kuten mainittiin aiemmin, on tietysti 4-4-8 (viitataan päivämäärään). Itse asiassa tuolla luvulla on vähän tekemistä tässä. "Neljä" on erittäin tasapainoinen, kuin neliö. Kahdeksan – tasapainon tasapaino tietysti.

Olemme siis tässä 4-4-8-päivässä. No, pitäisi olla tasapaino, mutta siltä ei tunnu monilla teistä.

Olemme tässä. Meillä oli juuri kuunpimennys, verikuu aiemmin tänään. Voi, kaikki nämä energiat. Olemme pääsiäisviikonlopussa, juuri pitkäperjantain – kummallista, että sitä kutsutaan niin (vähän naureskelua) (suom. huom. sanatarkka suomennos on "hyvä perjantai") – ja pääsiäissunnuntain, ylösnousemuspäivän, välissä. Olemme siis tuossa välitilassa. Hämmästyttävät energiat tällä hetkellä.

Tulemme juuri kevätpäiväntasauksesta, vuodenajan vaihtumisesta. Tulemme auringonpimennyksestä. On kaikkia näitä energioita. Kutsuisin tätä todella ProGnost-vuodeksi.

Intensiivistä. Aah, ja kuten sanoin ProGnostin aikana, on paljon tapahtumasarjoja, paljon draamaa, asia toisensa jälkeen. Yksikään ei yksinään ole täysin pakahduttava, mutta se on melkein loputonta – ei ole koskaan tilaisuutta oikein tasata hengitystä. Voi, tuo fyysisen väsymyksen tunnetta. Onko kenelläkään ollut sitä viime aikoina? (Yleisö myöntää) Kyllä! Mutta se on luonnollista.

Murehditte: "Mikä minussa on vikana?" Murehditte sitä. Mutta rakkaat ystäväni, se on luonnollista sen vuoksi, mitä käytte läpi tällä hetkellä. Selitän hetken kuluttua.

Olemme siis tässä kaikkien näiden erilaisten energioiden keskellä ja mitä tapahtuu? No, kerron teille, koska olen ollut todella hyvin kiireinen kanssanne yöllä kuluneina viikkoina. (Adamus naureskelee) Voi kyllä. Ja te olette tietysti kiireisiä. Paljon kummallisia unia. Ei, ei. Kyse on kauniiden unien kummallisesta tulkinnasta. Siinä on suuri ero. Teillä ei ole kummallisia unia. Teillä on hyvin kummallisia mielen tulkintoja unistanne.

Unenne ovat kauniita. Mielenne ei vain ymmärrä, mitä ___ tapahtuu, joo. Huomatkaa, miten minut piipattiin ulos. (Muutamia naurahduksia) En tehnyt sitä. Halusin sanoa tuon sanan. En voi.



LUE LOPPUOSA :: http://luxonia.com/viestit/11-geoffrey- ... ja-shoud-8

[Anita <3 ..]

HULLUNA VALAISTUMISESTA

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Toukokuun 2015 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Keahak-neuvontaryhmä – tohtori Doug Davies, Alain Bolea, Linda ja minä – rupatteli viime viikolla puhelimessa. Olimme tulleet Lindan kanssa juuri takaisin Kasama-työpajasta Kauailta. Keskustelun aikana totesimme kaikki, miten rankkoja energiat olivat viime aikoina olleet. Koimme sen kaikki omalla tavallamme ja meitä kaikki ärsytti sen intensiivisyys, mitä koimme. Tohtori Doug, lahjakas astrologi, ei pystynyt yhdistämään mitään tiettyjä astrologisia vaikutuksia tilanteeseen ja puolen tunnin myötätunnon ja spekuloinnin jälkeen päätimme lopulta kysyä Adamukselta, miksi kaikki on ollut niin intensiivistä viime aikoina.

Kutsumme harvoin Adamusta henkilökohtaisiin kanavointeihin. Viime kerrasta on reilusti yli vuosi, mutta me kaikki tunsimme tuon intensiivisyyden niin syvällä tasolla, että päätimme katsoa, mitä hänellä oli sanottavana. Kokoonnuimme konferenssipuheluun muutama päivä myöhemmin ja aloitimme session Lindan hengittelyllä, kuten tavallista.

Adamus oli paljon rennompi kuin tavallisesti – hyvin erilainen, millaisena hän tulee shoudiin tai työpajaan. Tuntui siltä, että hän oli siinä kanssamme ja istui jalat ristissä suuressa nojatuolissa siemaillen espressoaan. Yksityissession energia muutti kirjaimellisesti meidän kaikkien tuntemistapaa ja hänen sanansa olivat inspiroivia. Haluaisin jakaa joitain Adamuksen kommentteja kanssanne, koska luulen, että monet shaumbrat kokevat intensiivistä energiaa tällä hetkellä. Olen vähän editoinut kohtia selkeyden vuoksi, mutta muuten nämä ovat Adamuksen sanoja:

ADAMUS: Olosuhteet huomioon ottaen pärjäätte kaikki uskomattoman hyvin. Ennen niiden jotka kävivät läpi ruumiillistunutta ylösnousemusta, täytyi häipyä maalle ja eristäytyä muista ihmisistä. Heidät täytyi laittaa sinne, jotta he pystyivät käymään läpi hulluutensa erillään muista.

Periaatteessa järjestätte kaiken uudelleen sisällänne, mistä olemme tietysti puhuneet aiemmin, mutta nyt todella koette sen. Ja on kohta – itse asiassa monta kohtaa – missä ei ole tolkkua.

-----------

Se tapa muuttuu kokonaan, millä olette yhdistynyt itseenne. Olemme puhuneet tästä aiemmin laajasti vuosien saatossa, mutta nyt käytte läpi sen syvempiä tasoja.

-----------

Huomaatte olevanne erittäin herkkä asioille – äänille, valolle, on se sitten auringonvaloa tai rakennusten valoa tai loistevaloa. Olette hyvin, hyvin herkkä toisten ihmisten energioille, heidän ajatuksilleen ja tunteilleen ja erityisen herkkä – kummallista kyllä – niille, jotka tukahduttavat tunteensa. Teidän on helpompi käsitellä ne ihmiset, joiden tunteet ovat silmiinpistäviä, koska heidän tunteensa ovat avoimia ja virtaavia. Mutta jotkut ihmiset pitävät asiat sisällään, pidättelevät tunteita eivätkä anna niiden virrata ulos. Olette hyvin tietoinen näistä asioista ja se vaivaa teitä, koska tiedätte, ettei se ole oikein eikä luonnollista, mutta voitte kuitenkin tuntea sen, mitä he tukahduttavat.

Teistä tulee erittäin herkkä ruualle. Se tekee tästä vaikeaa, että se mille olette herkkä, muuttuu lähes päivittäin. Jotkut teistä täällä ja monet shaumbrat kokevat herkkyyttä vatsassaan ja suolistossaan ja sitten seuraavana päivänä teillä on herkkyyttä asioille mielessä.

-----------

Kaikki muuttuu ja siksi sanon, että olosuhteet huomioon ottaen pärjäätte oikein hyvin. Pystytte edelleen (enimmäkseen) toimimaan yhteiskunnassa, tekemään työnne. Huomaatte, että on voimakas tarve paljoon aikaan itsellenne, koska no, tarvitsette sitä. Tarvitsette tuota integrointia.

Ja siinä missä ennen löysitte helpotusta unitilassa, sielläkään ei näytä olevan teille turvapaikkaa enää, koska samoja asioita tapahtuu – ei vain tällä ihmistasolla, vaan myös muilla tasoilla.

Periaatteessa on valtavasti vanhan itsenne kyseenalaistamista. Kyseenalaistatte sen, koska alatte todella integroida uuden Itsenne, ja se on hyvä uutinen. Mutta integroitte tuota uutta Itseä ja se aiheuttaa melkein pakkomielteisen määrän vanhan itsenne kyseenalaistamista. Ymmärtäkää, että kaikki tämä on aivan luonnollista. Luultavasti teitä ei tarvitse raahata maalle ja lukita siellä mihinkään.

Mieli on ottamassa toissijaisen aseman elämässänne – ajattelussa ja myös suunnittelun kaltaisissa asioissa, mutta enemmän intohimon kaltaisissa asioissa – kun luova voima tulee läpi. Ja kuten mainitsin (huhtikuun) shoudissa, suurin osa ihmisistä käyttää erittäin pienen osan luovuutta pelkästään elämän ongelmien ratkaisemiseen, mutta se on luovuuden suurta alikäyttöä. Tällä hetkellä luova kyeper-energia on tulossa teihin, teidän lävitsenne ja se hämmentää täysin mielen. Se hämmentää mielen ja tietysti mieli tiukentaa sitten valvontaa. Se menee moodiin, missä se yrittää selvittää kaiken, eikä se pysty. Lopulta mieli tekee omanlaisensa antautumisen. Siitä tulee "minä olen" –olemuksen ja luovan Itsen käskyläinen. Mutta tällä hetkellä se taistelee työnsä puolesta. Se taistelee tehdäkseen sitä, mihin se on koulutettu, eikä se yksinkertaisesti ymmärrä kyeperiä, luovuutta.

-----------

Tavallaan jaatte itsenne. Ja vaikka tämä voi kuulostaa vähän neuroottiselta, se ei johdu siitä, että jakaudutte uudestaan ja uudestaan ja uudestaan, vaan nämä persoonallisuudet – nämä JA-itset jotka ovat joko ristiriidassa toistensa kanssa tai tietämättömiä toisistaan –ovat hyvin tietoisia. Tavallaan se on kuin monen elämän elämistä, mutta hyvin yhteensopivalla ja sujuvalla tavalla. Menemme tähän syvällisesti Keahak V:ssä. Koette monena olemisen – tämän JA – tavalla, mitä yksittäinen itse ei voisi mitenkään kuvitella. Kun pääsette tähän kohtaan – itsenne monipuolistumiskohtaan – on paljon tilapäistä epämukavuutta. On paljon mielen kaaosta. Sitä olette kokeneet viime aikoina.

Valaistumisessa mestari voi yhtenä päivänä olla vain tavallinen ihminen ja tuon päivän seuraavassa hetkessä hän voi olla valaistunut olento ja seuraavassa sekä valaistunut että unessa. Voitte olla hyvin herkkä ja seuraavassa hetkessä hyvin ei-herkkä fyysisesti ja tunteellisesti tai voitte olla kumpaakin kerralla.

-----------

Olette Itsen monipuolistumiskohdassa ja kyllä, on hyvin, hyvin epämukavaa tällä hetkellä. Mutta sitten alatte tottua siihen ja oivallatte, miten uskomatonta tanssia tämä on. Se ei ole aspektologiaa, vaan eri tilanne. Kutsun sitä "diversitologiaksi" – hulluna valaistumista.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

[Anita <3 ..]

PUTOAVAT ENKELIT

Kirjoittanut Kim Seppälä (http://www.crimsoncircle.com)
Toukokuun 2015 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Herääminen alkaa, kun elämäsi palapelin kaikki palat heitetään ilmaan etkä voi tehdä mitään muuta, kuin katsella niiden putoavan. Se on kaoottista eikä siinä ole mitään tolkkua. Ja lopun heräämismatkaasi yrität järjestellä paloja uudestaan ja koska ne eivät sovi yhteen, alat etsiä puuttuvaa palaa. Olemme kaikki eksperttejä tässä, ammattimaisia henkisiä etsijöitä. Mutta tämä on menneisyyttämme.

Minulle alkaa valjeta, ettei kyse ole pyhän graalin tai puuttuvan palan löytämisestä mihinkään mysteeriin. Minun on pakko nauraa ajatukselleni siitä, että olen viettänyt kaikki nuo elämät mysteerikouluissa etsien tuota puuttuvaa palaa, mitä ei ole olemassa – koska se ei ole koskaan puuttunut. Ainoa asia mikä on koskaan puuttunut, on tietoisuus siitä, ettei mitään oikeasti puutu. Kyse on samojen palapelinpalojen katsomisesta, jotka ovat olleet siinä kaikki nuo elämät, ja niille sellaisen järjestyksen löytämisestä, mitä et pystynyt aiemmin tunnistamaan. Alat nähdä, miten nuo palat linkittyvät yhteen, ja sitten lopulta oivallat, ettei sillä edes ole merkitystä, miten palapelinpalat järjestetään, koska olet vapaa ja voit järjestää ne haluamallasi tavalla. Ja juuri tuolla hetkellä näet suuremman kuvan – zoomaat ja näet palapelin esittämän kuvan. Silloin elämän kaaos alkaa näyttää mitä kauneimmalta koreografialta ja tiedät, että olet hemmetin lähellä valaistumista.

Sillä hetkellä kun oivallat, että kaikki nuo palat ovat sitoutuneet palvelemaan sinua, oivallat myös mestaruutesi. Se on siirtymistä sitoutumisesta johonkin (kuten uskonto) tai johonkuhun (kuten perheenjäsenet), täyteen sitoutumiseen itseesi ja omaan täysivaltaisuuteesi. Muistat, että tuo palapeli – elämäsi – ei ole vankila – se on suurin palvelijasi. Ja se on odottanut koko tämän ajan sinua kertomaan, minkä muodon se ottaa. Se kysyy sinulta: "Haluatko minun olevan täynnä iloa vai täynnä kärsimystä? Muotoilevatko minua vastaukset vai ongelmat?"

Esimerkiksi tunne-elämäni on ollut melko intensiivistä viime aikoina. Toisinaan tuntiessani noin sataa eri tunnetta samanaikaisesti pakahdun niistä niin, että tavallaan hukun energioihin, jotka ovat kontrollini ulkopuolella. Tämä ei ole mitään uutta. Olen taatusti kokenut tämän lukemattomissa elämissä aiemmin.

Kuitenkin jokin muuttuu. Tapani reagoida näissä tilanteissa on uusi. Muistan hengittää sen kaiken sisään. Sallin itseni tuntea joka tunteen intiimisti, kutsua se lähelle ja hassua kyllä, tähän tunne- ja aspektimereen hukkumisen sijasta tunnen laajentuvani, kunnes olen suurempi kuin ne. Saatan tuntea syyllisyyttä tai vihaa tai surua, mutta tiedän olevani enemmän kuin tunteideni summa. Olen enemmän kuin enkeli, jolta on leikattu siivet – olen se, joka loi kaikki kokemukseni, en ole kuitenkaan itse kokemus. Minä vain olen ja kaikki muu, mukaan luettuna aika, kokemukset ja tunteet ovat kuin jokia, jotka kulkevat ohitseni. Meidät on työnnetty (omasta toimestamme) rajoillemme, jotta voimme laajentaa käsitystämme siitä, kuka olemme, ja määritelmäämme elämästä. Sielu rakastaa laajentumista.

Niinpä nyt olen näiden tunteiden sisä- ja ulkopuolella samanaikaisesti, palapelin sisällä ja ulkopuolella kerralla. Se on kuin elokuvan katselemista toisen kerran – surullinen kohtaus tuntuu edelleen surulliselta, mutta se ei ole yhtä surullinen, koska tiedän, että kuljetaan ratkaisua kohti, kenties jopa onnellista loppua. Ja samalla tavalla jokaisen päivän myötä muisto tulevaisuudestani jalostuu – alan muistaa oman onnellisen loppuni, valaistumiseni. En usko, että tiedemiehillä on sanaa kuvaamaan muistinmenetystä tulevaisuudesta, mutta siitä olemme toipumassa. Nimittäin palapelinpalat ovat edelleen, mitä ovat aina olleet, aivan kuten tunteet ovat edelleen ihmistunteita – meistä vain tulee rennompia leikkimään niillä, koska alamme muistaa valmiin kuvan ja luottaa sen paljastumiseen.

Mitä enemmän muistan tulevasta itsestäni, todellisesta itsestäni, sitä enemmän tunnen seisovani monien shaumbrojen rinnalla oman oivaltamiseni kynnyksellä. Mikä on sinun kynnyksesi? Mikä pidättelee sinua olemasta kaikkea, mitä olet?

Kuluneena kuukautena olen tuntenut tätä syvästi ja minulle henkilökohtaisesti tämä kynnys on se "millään ei ole merkitystä" –tila, mikä tulee valaistumisen myötä. Toisinaan saan kokea tuon autuaan tilan, että tiedä kaiken olevan valmista ja täydellistä. Nämä ovat kuitenkin ohikiitäviä hetkiä suhteellisen kontrolloidussa ja jäsentyneessä päivässä. Mitä jos sallisin itsen olla tuossa piittaamattomassa tilassa 24/7? Varmasti maailmani hajoaisi. Odota, sehän tapahtui jo!

Viime aikoina on tapahtunut paljon putoamista: unia kallionkielekkeeltä putoamisesta, merabheja putoamisesta ja lentämisestä, elämäni hajoamista, sen havaitsemista miten rakastun itseeni lisää joka päivä, mikä johtaa elämään rakastumiseen, ja lopulta omien palojeni näkemistä loksahtamassa paikoilleen – paljon aspekteja palaamassa kotiin, sieluni putoamassa ihmiseeni. (Suom. huom. kaikissa kohdissa on englanniksi käytetty eri muodoissa samaa sanaa, mikä merkitsee putoamista)

Pelko vetää minut takaisin tuolta kynnykseltä ja sanoo, ettei minun pitäisi menettää kontrollia – minusta tulisi todella "pudonnut/langennut enkeli", jos päästän irti huolehtimisesta, suunnittelemisesta ja elämäni organisoimisesta. Ajattelen usein vertauskuvaa, mitä Adamus käytti viime vuoden Ahmyo-retriitissä: mestari vain olettaa, että edessä on silta ja ottaa askeleen ilmaan – ja joko silta ilmestyy tai hän oppii lentämään. Hän yritti vakuuttaa meidät olemaan vapaa ja menettämään kontrollin. Kuitenkin näen jatkuvasti kuvan pudonneesta/langenneesta … tarkoitan, putoavasta enkelistä. Mutta sitten vedän syvään henkeä ja oivallan, että sitten kun en välitä enää, no, en välitä seuraamuksista. Eli tämä "sillä ei ole mitään merkitystä" –asenne on todella varma veto. Riippumatta siitä, miten tarkastelet sitä, se tekee elämästäsi ja oivalluksestasi helpompaa.

Malja putoaville enkeleille ja lentäville mestareille!

Kim Seppälä on uuden energian kirjoittaja, joka asuu parhaillaan Maltalla. Hän tekee satunnaisesti artikkeleita Shaumbra-lehteen.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

[Anita <3 ..]

Kharisma-sarja, shoud 9
KHARISMA 9

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
2.5.2015
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.

Vedetäänpä syvään henkeä, rakas shaumbra, ja muistetaan, että tämä on mitä erityislaatuisinta aikaa teille.

Ette voi mennä vikaan

Kuulen teidän puhuvan siitä, miten vaikeaa on – ajatukset ja tunteet, mitä tapahtuu kehossanne, kaikki käännetään ylösalaisin. Mutta tämä on mitä erityislaatuisinta aikaa. Teette tämän vain kerran, tämän transformoitumisen ihmisestä jumalaiseksi itseksi, "minä olen" –olemuksen oivaltamiseen – vain kerran.

Tietysti voitte palata takaisin ja käydä siinä uudestaan myöhemmin, mennä ajan ja paikan läpi, muttei se ole samanlaista, mitä koette nyt. Tuskallista, tunteikasta, haastavaa – kyllä. Transformoivaa, kaunista, intohimoista – kyllä.

Älkää niin kovasti kiirehtikö ulos tästä, mitä pidätte sotkuna, vaikeutena, haasteena. Pysähtykää hetkeksi nyt miettimään, mitä käytte läpi. Riippumatta terveydestänne, suhdetilastanne, talousasioistanne ja väsymyksestänne luihin ja ytimiin saakka, pysähtykää hetkeksi. Katsokaa, mitä te teette. Joo te – katsokaa, mitä teette, mitä koette. Ja kaunis asia on – voin kertoa tämän teille tältä näyttämöltä ja tiedän, että teidän on vaikea käsittää sitä – että te ette voi mennä vikaan siinä. Ette voi mennä vikaan.

No niin, kuitenkin määrittelen tämän sanomalla, ettei se ehkä mene oikein ihmiskäsityksenne, ihmisodotustenne mukaan, mutta jumaluudesta, sielusta, "minä olen" –olemuksesta katsottuna ette voi mennä vikaan.

Tämä johdattaisi uskomaan, että on aika päästää irti joistain ihmisodotuksista, kyllä, ja sallia jotain suurempaa.

Onko teillä koskaan ollut sellainen hetki, jolloin jotain tapahtuu ja ajattelette: "En olisi voinut suunnitella sitä yhtään paremmin, jos olisin yrittänyt. Jotenkin se toimi erittäin hyvin yli sen, miten olisi voinut suunnitella sen. Miten se tapahtuu?" Hyvin usein tämän tapahtuessa annatte ansion jollakin enkelivaikutukselle, enkeliavulle. Ei, vaan te teitte sen.

Kun se tapahtuu, olette sallineet itsenne mennä pelkän itsenne ulkopuolelle, siihen joka oikeasti olette, ja sitten tapahtuu hämmästyttäviä asioita. Tapahtuu ihmeitä.

( --- )

Lue kanavointi loppuun http://luxonia.com/viestit/11-geoffrey- ... ja-shoud-9

[Anita <3 ..]

ELEFANTTI HUONEESSA

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Heinäkuun 2015 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Sain hämmästyttävän oivalluksen muutama viikko sitten, yhden noista ahaa-elämyksistä joita en koskaan unohda.

Linda ja minä olimme Sedonassa sarjassa tapahtumia, mm. kanavointi Grand Canyonissa Lee Carollin kanssa (kansainvälisen tason Kryon kanavoija) ja Kryon Master's Channeling Summitissa sekä oma valointegrointityöpajamme Jim Selfin kanssa. Olimme juuri päässeet takaisin kolmen viikon matkalta Kreikasta ja Italiasta toukokuussa ja hyppäsimme välittömästi taas lentokoneeseen ja seikkailuihimme Sedonassa, Arizonassa.

Jos et ole koskaan ollut Sedonassa, se on matkan arvoinen. Se on keidas valtavassa Arizonan erämaassa, mukavasti Hopi- ja Navajo-intiaanireservaattien rajalla ja tunnettu upeista punaisista hiekkakivimuodostelmistaan. Wikipedian mukaan "Muodostelmat näyttävät hehkuvan kirkasta oranssia ja punaista, nousevan ja laskevan auringon valossa. Punaiset kivet muodostavat suositun taustan monenlaiselle toiminnalle, mikä ulottuu henkisestä toiminnasta satoihin vaellus- ja vuoristopyöräilypolkuihin." Se on ollut lukuisten Hollywood-elokuvien tapahtumapaikka ja magneetti portaalinmetsästäjille ja ufo-intoilijoille. Sedona tunnetaan Pohjois-Amerikan new age –mekkana, joten tuskin pystyy ajamaan kortteliakaan näkemättä kristallikauppaa, energiaterapialiikettä, parannusklinikkaa tai joogastudiota. Siellä on paljon mielenkiintoisia asioita nähtävänä ja tehtävänä ja riittävästi makyoa tuomaan hymyn kenen tahansa shaumbran kasvoille.

Pidän Sedonasta, mutta useita vuosia sitten, erästä dokumenttia kuvattaessa tuottaja kysyi Adamukselta, mitä hän ajatteli siitä. Hän oli erittäin selkeä: hän sanoi, että portaalienergiat siirtyivät pois vuosikymmeniä sitten ja nyt sitä pitäisi kutsua Makyovilleksi. Tästä huolimatta se on edelleen uskomattoman kaunis alue, joten pidän siellä käymisestä. Mutta olen aina vähän huolissani, kun Adamus on matkassa – en ole varma, mitä hän aikoo sanoa.

Grand Canyonin tapahtumassa Adamus antoi inspiroivan yhteenvedon shaumbra-matkasta kuluneina kuutena vuotena. Yleisössä oli noin 150 ihmistä, vain muutamia shaumbra-kasvoja joukossa. Henkäisin helpotuksesta, kun Adamus oli kohtelias – ei sellainen kun hän on joskus kuukausi-shoudeissa. Hän sanoi vain yhden ruman sanan … luulen, että "ikäluokituksen" saamiseksi. Lee antoi lyhyen Kryon-kanavoinnin ja Peggy Dubro lyhyen viestin Jumalaiselta feminiinisyydeltä.

Muutamaa päivää myöhemmin Master's Channeling Summit alkoi. Lee oli kutsunut 11 tunnettua kanavoijaa näyttämölle yhdessä historian suurimmista kanavointitapahtumista. Tapahtuma pidettiin Sedonan Performing Arts Centerissä, huippuauditoriossa mihin mahtuu yli 800 ihmistä. Lindalle ja minulle se oli jälleentapaaminen monien ystävien ja ikätovereiden kanssa, jotka olimme tunteneet vuosia, mutta joita emme olleet nähneet pitkään aikaan. Meillä oli aikaa päivälliseen ja keskusteluun Steve ja Barbara Rotherin (lightworker.com) ja Jonette Crowleyn (Markin kanavoija) kanssa ja aikaa käydä monien tyyppien luona, mm. Robert Coxon, Anders Holte ja Jan Tober.

Istuin monissa esityksissä ja kanavoinneissa kolmipäiväisen tapahtuman aikana ja oli kiehtovaa katsella muita kanavoijia näyttämöllä. En lue muuta kanavoitua materiaalia, koska en halua se vaikuttavan työhöni Adamuksen kanssa, mutta minusta tämä oli mielenkiintoinen mahdollisuus. Tarkkailin, miten he menivät kanavointiin, miten he yhdistyivät olentoihinsa ja tulkitsivat niitä ja mitä viestejä tuli toisista maailmoista.

Jokaisella meistä oli tunti aikaa puhua työstämme ja kanavoida. Linda ja minä päätimme sanoa vähän Crimson Circlestä sen sijaan, että kutsuimme yleisön käymään nettisivuillamme. Kun oli Adamuksen vuoro, Linda ohjasi muutaman minuutin hengityksen, teemalaulumme soi (Michael Hoppen This Majestic Land) ja melko pian Adamus seisoi suuren yleisön edessä. Hänen kanavointinsa ei ollut, no, kovin sopiva Sedonaan. Hän julisti, että new age oli loppumassa, erityisesti 6.6.2015 (6-6-6). Hän sanoi, että monet ihmiset roikkuisivat kiinni new agessa noin seuraavat 15 vuotta, koska he ovat panostaneet siihen (taloudellisesti tai tunteellisesti), mutta meidän pitäisi henkisinä olentoina oivaltaa, että olemme nyt astumassa tietoisuuden aikaan. Hän antoi hyvin historiallisen selityksen new agesta ja hyvän syyn, miksi on aika siirtyä eteenpäin. Adamus puhui myös tietoisuuden merkityksestä sekä tieteessä että henkisyydessä tulevina vuosina sekä siitä, miten tietoisuus on tärkein yksittäinen tekijä kummassakin.

Sitten hän teki toisen Sedonaan sopimattoman huomautuksen, kun hän selitti, miksi hän ei ihaile kovasti avaruusolentoja. Hän teki hyvin selväksi, ettei "ole mitään suurempaa olentoa kuin ihminen". Yllätyksekseni tämä sai raikuvat aplodit, mutta hän sinetöi kohtalonsa siinä, ettei Sedona Journal of Emergence –lehti julkaise koskaan hänen kanavointejaan. He pitävät avaruusolennoista. Paljon, paljon avaruusolentoja.

Tämä tuo minut pointtiini. Toisen kanavointipäivän loppuun mennessä minusta tuntui ärsyyntyneeltä, epämukavalta, äreältä ja turhautuneelta, mutten tiennyt miksi. Olin tässä ystävien ja ikätovereiden kanssa ja auditorio oli täynnä ihmisiä, jotka pitävät kanavoijista. Miksi olin niin pahalla tuulella? Tunsin Adamuksen naureskelevan taustalla ja se ärsytti vielä enemmän. Mikä vika minussa oli?

Ajaessamme takaisin hotellille illalla, keskustelimme Lindan kanssa päivän tapahtumista ja kanavoiduista viesteistä. Hemmetti! Äkkiä tajusin – hämmästyttävä oivallukseni. Läimäytin otsaani muutaman kerran ja päästin ulos muutaman hämmästyksen sanan, ennen kuin selitin oivallukseni – ja ahdistukseni syyn – Lindalle:

Kaikista 12 näyttämöllä kanavoidusta olennosta jotka antoivat näkemyksiään, neuvojaan ja opastustaan, Adamus oli AINOA olento, joka on ollut ihmismuodossa ja tullut ylösnousseeksi mestariksi! Muut 11 kosmista ja galaktista olentoa – miten suuria ehkä ovatkin – eivät ole olleet ihmismuodossa eivätkä käsitä heidän valaistumistaan fyysisessä kehossa. Hemmetti! Se vaivasi minua. Olin kuunnellut kanavoituja viestejä useita päiviä – jotkut olivat hyvin humoristisia, jotkut hyvin meditatiivisia ja jotkut tekivät aktivointeja. Mutta kukaan, rakasta, rakasta Adamusta lukuun ottamatta, ei ollut todellisuudessa koskaan tehnyt sitä – valaistumista ihmisenä. Purskahdin melkein kyyneliin, mutta pelkäsin, että jos tekisin sen, kaikki Sedonassa haluaisivat tehdä Reiki-parannusta minulle.

Minun mieheni … MEIDÄN miehemme! Adamus Saint Germain. Ei mikään ihme, että resonoin hänen viestiensä kanssa. Se on hänelle tuttu juttu. Hän ei nojaa toisen ulottuvuuden viesteihin – hän on kanssamme tässä ulottuvuudessa, matkan joka askeleella. Ja hän on kumppaninamme omassa valaistumisoivalluksessamme. Hän ei kerro meille, miten se tehdään – hän vain kertoo, että voimme tehdä sen.

Channeling Summitin lopussa olivat kaikki 12 kanavoijaa näyttämöllä samaan aikaan. Jokaisella olennolla oli kahdeksan minuuttia omaan viestiinsä. Anoin Adamusta osoittamaan ainutlaatuisen asemansa ainoana, joka on kulkenut ihmiskengissä ja päässyt omaan valaistumiseensa. Halusin kaikkien oivaltavan sen, minkä minä olin oivaltanut. Hän piti puheensa alle kuudessa minuutissa. Hän avasi sanomalla, että huoneessa oli suuri violetti elefantti, mutta kukaan ei ollut puhunut siitä. Hän huomautti, että tuolit olivat täynnä kanavoijia, jotka kanavoivat inkarnoitumattomia olentoja. Hän sanoi palaavansa tällaiseen tilaisuuteen vasta, kun tuolit olisivat täynnä ihmisiä … ihmisiä jotka ovat oivaltaneet mestaruutensa ja valaistumisensa. Hän kertoi, että paras esimerkki tai standardi, kuten hän sitä kutsuu, on kävelevä, puhuva ja hengittävä valaistunut ihminen. Ei joukko olentoja.

Hän antoi tunnustusta muiden näyttämöllä olevien olentojen palveluksesta (ja kannaltani livahti kohteliaasti olemiseensa ihmismuodossa) ja lopetti sanomalla: "Tämä on elefantti huoneessa. Sitä jokainen näistä kauniista olennoista haluaa ja toivoo. Se on myös minun unelmani. Rakkaat ystävät, nyt tulee teidän aikanne. Kun kokoonnumme taas tällä tavalla, te jaatte täällä rakkauttanne, tarinoitanne ja valaistumistanne."
-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.